Politiikka
31.8.2016 09:55 ・ Päivitetty: 31.8.2016 09:55
SDP:n Mäkisalo-Ropponen jyrisee hallitukselle: “Ei ihme, ettei tuloksiakaan näy!”
Suomessa arvioidaan olevan lähes 80 000 – 100 000 nuorta aikuista (20-29 vuotiasta) vailla ammatillista peruskoulutusta. Syyt koulutuksen ulkopuolelle jäämiseen ovat SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropposen mukaan moninaiset, mutta usein taustalta löytyy peruskoulun huono päästötodistus, erilaiset oppimisvaikeudet tai muuten vaikea elämäntilanne. Nykyisessä työelämässä ilman ammatillista koulutusta on melko mahdotonta työllistyä.
− Viime hallituskaudella käynnistyi osana nuorisotakuuta niin sanottu aikuisten osaamisohjelma (NAO-ohjelma), joka oli kohdennettu juuri tälle ryhmälle. Tulokset ovat alustavien selvitysten mukaan hyviä sekä koulutuksen läpikäymisen, että työllistymisen näkökulmasta. Ohjelman vahvuus oli erityisesti opiskelijaryhmän erityistarpeiden huomioimisessa ja myös henkilökohtaisesti räätälöidyissä opiskelusuunnitelmissa.
Nykyinen hallitus on ajanut Mäkisalo-Ropposen mukaan nuorisotakuun lähes kokonaan alas ja myös NAO ohjelma on päätetty lopettaa.
− Kysyin ministeri Sanni Grahn-Laasoselta kirjallisessa kysymyksessä perusteluja tähän. Ministeri toi vastauksessaan esille, että vuoden 2018 alusta tapahtuvan ammatillisen koulutuksen uudistuksen yhteydessä nuoret aikuiset ohjataan opiskelemaan muiden kanssa samoihin ryhmiin. Pelkään pahoin, että näin ei tule käytännössä tapahtumaan, sillä hallituksen ammatillisen koulutukseen kohdistamat säästöt vähentävät koulutustarjontaa, kun aloituspaikat ja opetuksen määrä vähenee.
Tässä tilanteessa Mäkisalo-Ropposen mukaan koulutuksen järjestäjät todennäköisesti valitsevat parhaat hakijat päältä opiskelemaan ja syrjäytymisvaarassa olevat nuoret aikuiset jäävät rannalle. Heitä uhkaa työelämän ulkopuolelle jääminen ja pitkäaikaistyöttömyys. Samalla TE-toimistojen henkilöstöresurssit on ajettu niin minimiin, että henkilökohtaista palvelua ja ohjausta joutuu odottamaan kuukausikaupalla. Tässä ryhmässä on paljon niitä henkilöitä, jotka tarvitsevat henkilökohtaista ohjausta ja neuvontaa omassa elämäntilanteissaan.
− Hallitus puhuu paljon pitkäaikaistyöttömyyden vähentämisestä, mutta samalla se lopettaa toimivia työkaluja, joten ei ihme, ettei tuloksiakaan näy! Yksi syrjäytynyt nuori maksaa yhteiskunnalle joka vuosi jopa 170 000 euroa, joten jokaisen nuoren ohjaaminen koulutuksen kautta työelämään merkitsee säästöä, kun työttömyyden ja syrjäytymisen laskut vähenevät. Hallituksen toivoisi laskevan vaihtoehtoiskustannuksia nykyistä paremmin ennen säästöpäätösten tekemistä.
Linkki Mäkisalo-Ropposen kirjalliseen kysymykseen ja ministerin vastaukseen.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.