SDP:n Mäkisalo-Ropponen: ”Työllistämisessä järjestöt on aliarvioitu voimavara”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
– Vaikuttavuusmittareiden uudistaminen on välttämätöntä, vaatii kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen.

Hallitus on leikkaamassa ensi vuonna voimakkaasti palkkatuetun työn määrärahoja kolmannelta sektorilta.

– Sen sijaan, että hallitus näivettää näitä niin sanottuja välityömarkkinoita, tulee toimintaa pikemminkin kehittää palvelemaan yksilöitä ja yhteiskuntaa. Yksi keino on laajentaa työllistymisen vaikuttavuuden arviointia niin, että se koskee avointen työmarkkinoiden lisäksi myös välityömarkkinoita. Välityömarkkinoille työllistymiseen on määrätietoisesti kehitettävä uudenlaisia vaikuttavuusmittareita, SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen esittää.

Mäkisalo-Ropponen on jättänyt kirjallisen kysymyksen ministeri Jari Lindströmille (ps.), jossa hän kysyy, milloin hallitus lähtee määrätietoisesti kehittämään avoimille työmarkkinoille työllistymisen lisäksi sopivia vaikuttavuusmittareita myös välityömarkkinoille.

Tällä hetkellä vaikuttavuusmittarit koskevat vain avoimille työmarkkinoille työllistymistä.

– Ei riitä, että tiedetään, kuinka moni työllistyy avoimille työmarkkinoille. Aina on parempi tehdä hyödyllistä työtä välityömarkkinoilla kuin olla toimettomana kotona. Välityömarkkinoilla tehdystä työstä hyötyvät niin yksilöt kuin yhteiskuntakin.

– Vaikuttavuusmittareiden uudistaminen on välttämätöntä, vaatii Mäkisalo-Ropponen.

Vaikuttavuutta on mitattava myös välityömarkkinoilla.

Mäkisalo-Ropponen pitää käsittämättömänä, että hallitus tässä työttömyystilanteessa dramaattisesti heikentää järjestöjen mahdollisuuksia työllistää työttömiä.

– Hallitus ei näytä ymmärtävän, mikä hyöty järjestöissä tehtävällä työllä on pitkäaikaistyöttömälle itselleen ja koko yhteiskunnalle.

Ensi vuodelle palkkatukimäärärahoja on varattu koko Suomessa 3 000 henkilötyövuoden edestä. Leikkaus on merkittävä, sillä vuonna 2015 järjestöissä palkkatuella aloitti 5 250 henkilöä.

Kolmannella sektorilla tehdään usein sellaisia tehtäviä, joita mikään muu taho ei yhteiskunnassa hoida.

–  Järjestöissä on olemassa paljon organisointikykyä ja valmiuksia viedä läpi vaativiakin projekteja tuloksekkaasti. Työllistämisessä järjestöt on aliarvioitu voimavara, Mäkisalo-Ropponen toteaa.

Ruuhkista uupunut Kelan henkilöstö puhkuu turhautumista: ”Jälleen varoittava esimerkki”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kela aikoo palkata toimistoihinsa lisää väkeä – viimein. Perustoimeentulon myöntäminen ja maksaminen siirtyivät kunnilta Kelan hoidettavaksi vuoden alussa. Kela arvioi, että homma hoituu 750 henkilöllä. Kunnissa tätä tehtävää hoiti vielä viime vuonna arviolta yli 1 500 henkilöä.

Kelalle tuli oletettavasti yllätyksenä, millainen ruuhka toimistoihin syntyy. Niissä käy tällä hetkellä yli 12 000 asiakasta päivässä. Lisäksi puheluita tulee noin 20 000 vuorokaudessa.

Kelan toimihenkilöyhdistyksen puheenjohtaja Heli Martinmäki kritisoi epäonnistuneita henkilöstölaskelmia.

– Jälleen yksi varoittava esimerkki siitä, kuinka julkisella sektorilla säästöjä tavoitellessa tehtävät resursoidaan jo lähtötilanteessa liian alhaisiksi.

Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi.

Kelan henkilöstö on ollut valtavan työpaineen alla, kun asiakasmäärät ovat kasvaneet edellisestä vuodesta 57 prosenttia. Etuushakemuksia tulee enemmän sisälle kuin mitä niitä ehditään ratkaisemaan.

– Haluamme palvella asiakkaita hyvin, mutta meitä ei ole riittävästi, Martinmäki kuvailee nykyistä tilannetta.

Kelan hallituksen ja valtuutettujen lupa palkata lisää väkeä tulikin kreivin aikaan.

– Edellytämme, että lisärekrytoinnit toteutetaan heti. Asiakkaille pitää turvata viimesijaisen etuuden saaminen lakimääräisessä seitsemän päivän käsittelyajassa, toimihenkilöyhdistys korostaa.

Yhdistys vaatii lisäksi, että nykyisen henkilöstön työhyvinvoinnista tulee huolehtia.

Kelan toimihenkilöyhdistys on valtakunnallinen ammattiyhdistys, joka valvoo Kelan toimihenkilöiden työsuhteen ehtoja. Yhdistyksessä on reilut 4000 jäsentä. Kelan toimihenkilöyhdistys kuuluu palkansaajajärjestö Pardiaan ja STTK:hon.

Urpilaisen ilmoitus sotki SDP:n pasmat – Paatero etsii valtuustolle kokouspäivää

Kuva: Sanna Koskenranta
SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston tuore puheenjohtaja, Sirpa Paatero kertoo, että Jutta Urpilaisen ilmoitus tuli yllätyksenä monelle, myös hänelle itselleen.

– Vielä maanantaina olin radio-ohjelmassa positiivinen ehdokkuuden suhteen, Paatero kertoo.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluevaltuusto. Paatero oli kaavaillut kevätkokouksen päivämääräksi 24.3. Uuden ehdokkaan etsimiseen olisi aikaa kuukausi ja se taitaa olla liian vähän.

– Toinen mahdollisuus olisi kutsua ylimääräinen kokous koolle. Olisikin muutenkin hyvä kokoontua vielä ennen huhtikuisía kunnallisvaaleja, Paatero sanoo.

SDP:n puoluevaltuuston kutsuu koolle puoluehallitus, jonka puheenjohtaja on Antti Rinne.

 

”Puoluevaltuuston kokousta ei ole vielä päätetty”

Kuva: Jari Soini
SDP:n vastavalittu puoluesihteeri Antton Rönnholm (oik.) joutuu heti tulikasteeseen. Puolueelle olisi löydyttävä uusi ehdokas presidentinvaaleihin ja aika kiireellä vieläpä.

SDP:n presidenttiehdokkaasta päättää puoluekokousten välissä ylintä päätösvaltaa käyttävä puoluevaltuusto. Se kokoontuu vähintään kaksi kertaa vuodessa, keväällä ja syksyllä.

– Kevään kokouksen ajankohtaa ei ole vielä päätetty, kertoo SDP:n tuore puoluesihteeri Antton Rönnholm Demokraatti.fi:lle aamulla. Kokouksen kutsuu koolle SDP:n puoluehallitus.

– Niin moni olisi toivonut Jutta Urpilaisen ehdokkuutta. Tosin ymmärrän täysin hänen ratkaisunsa, Rönnholm sanoo.

Rönnholmin mukaan SDP ryhtyy nyt kiireen vilkkaa luotaamaan uutta prsidenttiehdokasta.

Antti Rinne ymmärtää Urpilaisen päätöksen – ”Tämän kevään aikana asia ratkaistaan”

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne joutuu nyt miettimään SDP:n presidenttiehdokaskuvion uudelleen, kun Jutta Urpilainen ei lähde ehdolle.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne (sd.) toivoi toisenlaista ratkaisua presidenttiehdokkuudesta kieltäytyneeltä Jutta Urpilaiselta. Hän kuitenkin ymmärtää hyvin, että Urpilainen valitsi toisin. Urpilainen perustelee perhesyillä kieltäytymistä Demokraatin kolumnissaan.

– Maa kyllä löytää isiä ja äitejä, mutta lapsi on pieni vain hetken, Rinne sanoi aamulla Demokraatti.fi:lle.

Rinteen mukaan SDP jatkaa presidenttiehdokkaan hakemista kevään aikana.

– Puoluevaltuusto kokoontuu keväällä, siellä asia päätetään, Rinne sanoo.

Urpilainen ei pyri presidenttiehdokkaaksi

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Jutta Urpilainen ei lähde presidenttiehdokkaaksi. Demokraatti.fi:ssä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan Urpilainen perustelee päätöstään perhesyillä.

”Kuuntelen omantuntoni ääntä. Olen tullut tulokseen, että tässä elämäntilanteessa jatkan työtäni aktiivisena parlamentaarisena vaikuttajana niissä tehtävissä, joita minulle suodaan. Vapaa-aikani vietän perheen – mieheni ja lapsemme – kanssa”, Urpilainen kirjoittaa.

Urpilainen myöntää päätöksen olleen todella vaikea. Hän kirjoittaa velvollisuudentunnosta puoluetta kohtaan, kuten myös velvollisuudentunnosta toimia lasikattojen murtajana naisille, jotta kaikkien töiden ja elämänurien yhdistäminen perhe-elämään olisi mahdollista.

Jutta Urpilaisen kirjoitus on luettavissa kokonaan oheisesta linkistä ja tämän viikon Demokraatti-lehdessä.