Keskustelu työllisyyttä edistävistä uudistuksista on kuumenemassa, mitä lähemmäs syyskuun puolivälin budjettiriihtä tullaan, joskin jo nyt on ilmeistä, että ainakaan kaikkia päätöksiä ei ehditä budjettiriihessä tekemään.

– Päivähoitomaksujen alentamisella olisi tuntuvia kannustinvaikutuksia, ja se lisäisi lapsiperheiden käytössä olevia tuloja. Se parantaisi vanhempien työllisyyttä ja toisi näin työllisyysvaikutuksia nyt ja pitkällä tähtäimellä, sanoo SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

Oppivelvollisuuden pidentäminen on hänen mukaansa tärkeä pidemmän aikavälin rakenteellinen uudistus, koska työelämän muutokset edellyttävät nykyään toisen asteen tutkintoa.

– Olemme lähteneet siitä, että yhdessä työmarkkinajärjestöjen kanssa käydään läpi tämä kokonaisuus. Olemme valmiita ilman muuta tekemään työllisyystoimia, jotka aidosti parantavat työllisyyttä.

Työttömyysturvaa ei vasemmistoliitto ole valmis leikkaamaan ylipäätäänkään, mutta ei varsinkaan tilanteessa, jossa Suomessa on iso määrä lomautettuja ja irtisanomisuhan alla olevia ihmisiä. Se toisi Arhinmäen mielestä entistä enemmän epävakautta talouteen.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Jenni Pitkon mukaan toimien järjestykseen on vaikeaa ottaa kantaa, mutta niitä tarvitaan joka tapauksessa useita.

Ikääntyneiden työllisyyden nostamisessa tehokas keino olisi vihreiden mielestä eläkeputken rajaaminen. Pitkon mukaan myös sen poistamisesta keskustellaan.

Eläkeputki tarkoittaa sitä, että noin 60-vuotiailla on mahdollisuus työttömyyspäivärahan pidennykseen juuri eläkeiän kynnyksellä.

Nopeampien toimien rinnalla tarvitaan Pitkon mukaan pitkän tähtäimen uudistuksia, joilla kehitetään esimerkiksi osaamista.

Keskustan eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja Eeva Kalli nostaa hänkin esiin ikääntyneet, joiden työllisyydessä olisi parantamisen varaa. Suomella ei hänen mukaansa ole varaa siihen, että jo alle 60-vuotiaiden työllistymismahdollisuudet vaikeutuvat.

– Vahvempi työllisyys ei ole vain kansantaloudellinen asia. Se on tärkeää myös ihmisten elämänhallinnan ja elämänlaadun kannalta, Kalli kirjoittaa vastauksessaan.

RKP:n eduskuntaryhmän mielestä ensimmäisenä työllisyystoimena tulisi mahdollistaa paikallinen sopiminen nykyistä laajemmin.

– Etenkin yritysten toipuessa koronasta olisi tärkeää, että paikallisesti on mahdollista sopia yritysten ja työntekijöiden etujen mukaisesti, sanoo RKP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Anders Adlercreutz.

Hänen mielestään työllisyystavoitetta on välttämätöntä nostaa, sillä korkeampi työllisyysaste on ainoa tapa välttyä muuten edessä olevilta leikkaustarpeilta. Adlercreutzin mielestä ei kuitenkaan pidä tuijottaa uusien työllisten absoluuttista määrää.

– Oleellisempi mittari on työllisyysaste ja siinä 75 prosenttia on tärkeä välitavoite.

Oppositiopuolue kokoomus aloittaisi työllisyysurakan antamalla pienille yrityksille samat paikallisen sopimisen mahdollisuudet kuin isoillekin. Puolueen mielestä on selvä ongelma, että iso osa yrityskentästä ei voi sopia palkoista, työajoista ja vuosilomista työpaikalla.

Kyse on siitä, että sopimismahdollisuudet voivat olla rajatut, jos yritys ei kuulu työnantajaliittoon ja luottamusmiestä ei ole.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kai Mykkänen laskee, että saattamalla pienet ja suuret yritykset samalle viivalle, voitaisiin saada kymmeniätuhansia työpaikkoja, jos esimerkiksi joka viides pienyrittäjä palkkaisi yhden ihmisen.

– Meillä on yli 400 000 työtöntä ja lomautettua, mikä on kaksi kertaa enemmän kuin vuosi sitten. Nyt on tärkeää kannustaa palkkaamista, Mykkänen rohkaisee.

Hallituksen pitäisi kokoomuksen mielestä kasvattaa työllisyystavoitettaan sataantuhanteen työlliseen tällä vaalikaudella. Nyt hallitusohjelmassa tavoitteena on lisätä työllisten määrää vähintään 60 000 henkilöllä vuoden 2023 loppuun mennessä.

Hallitus on myös jo sopinut, että tavoitetta nostetaan budjettiriihessä.

– Vaikeampia työllisyystoimia ei synny, jos niitä ei tehdä samaan aikaan kun päätetään lisämenoista. Jos ensin päätetään lisämenot, ei ole vipua, joka tekisi paketista tasapainoisen tuolla hallituspohjalla, sanoo kokoomuksen Mykkänen.

Vasemmistoliitossa on alettu empiä, onko hallituksen realistista nostaa työllisyystavoitetta 60 000:sta. Arhinmäen mielestä työllisyyden nostamiselle pitää asettaa kovat tavoitteet, mutta hänen mukaansa on mahdotonta sanoa, mikä on realistista, kun ei tiedetä esimerkiksi, mikä on syksyllä tautitilanne.

Suomi on vientivetoinen maa, joten asiaan vaikuttaa hyvin paljon tilanne myös muualla maailmassa ja erityisesti EU-maissa.

– On helppo vaatia lukuja ja sanoa, että tänne pitää päästä tai tämä pitää toteuttaa, mutta jos katsoo todellisuutta ja maailmaa, jossa me nyt elämme, on hirveän vaikea mitään tiukkoja lukuja lyödä lukkoon, Arhinmäki sanoo.

Oppositiopuolue perussuomalaisten ryhmyrin Ville Tavion mielestä työllisyystavoitteen nostaminen 60 000 työllisestä ei onnistu nykyisellä hallitusohjelmalla.

– Jos hallitusohjelmaa ruvetaan kirjoittamaan uudelleen, niin asiaa varmasti olisi syytä pohtia.

Taviolla ei ole kantaa siihen, mihin tavoite tulisi nostaa.

– Vastustan sellaista politiikkaa, että luodaan kunnianhimoisia tavoitteita, jotka eivät ikinä toteudu ja sitten pyritään ratsastamaan niiden kanssa kaikki vuodet. Varmaan kannattaisi katsoa ensin, että saadaan niitä työpaikkoja vuositasolla sen mitä ollaan tavoittelemassa.

Perussuomalaisten mielestä tarvitaan veronalennuksia ja rakenteellisia uudistuksia kuten sosiaaliturvauudistus, jotta kansalaisten ostovoima paranee, työn vastaanottamisen kannustusloukut purkautuvat ja yrittäminen helpottuu.

– Esimerkiksi polttoaineveron korotuksen peruminen olisi erinomainen työllisyystoimi, joka parantaisi yritysten kilpailukykyä ja lisäisi kotitalouksien ostovoimaa, Tavio sanoo.

– Perussuomalaiset on pitänyt lisäksi esillä ilmastotoimien maltillisuutta, että ne eivät heikennä meidän teollisuuden kilpailukykyä.

Liikennepolttoaineiden veronkorotus on tulossa voimaan elokuun alusta.
STT–Anniina Luotonen, Sanna Nikula