SDP:n Nurminen tuohtui opintotukiesityksestä: ”Mahdollisuus rakentaa hyvää elämää toteutuu vain rikkaiden lapsilla”

Kuva: Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen tietää mistä puhuu, kun hän kritisoi suunnitelmia leikata korkeakouluopiskelijoiden opintorahasta.

SDP:n kansanedustaja Ilmari Nurminen (sd.) pitää opintotukeen kohdistuvia leikkauksia järjettöminä. Tänään julkaistussa selvitysmiehen esityksessä korkeakouluopiskelijoiden opintotukea esitetään laskettavaksi siten, että opintoraha olisi jatkossa 250,28 euroa kuukaudessa.

Nurminen huomauttaa tiedotteessaan, että tämä tarkoittaa melkein sadan euron leikkausta opintorahaan, joka nykyisellään on vain 338,76 euroa kuukaudessa.

– On aivan järkyttävää esittää jopa neljäsosan leikkauksia kaikista matalimpaan sosiaalietuuteen. Opiskelijoiden toimeentulo on nykyiselläänkin riittämätön. En ymmärrä mistä voisi enää nipistää, Nurminen kritisoi.

Nurminen tietää mistä puhuu. Tampereen yliopiston opiskelija valittiin suoraan luentosalin penkiltä eduskuntaan. Hän kertoo tiedotteesaan, että vaikka hän asui valtion tukemassa opiskelijasäätiön omistamassa asunnossa, 550 euron vuokraan ei opintoraha ja asumislisä riittänyt.

Duunariperheen lapsena olisin joutunut miettimään tämän leikkauksen vuoksi, olisiko minulla ollut varaa lähteä opiskelemaan.

Nurminen muistuttaa, että Euroopan neuvosto antoi viime vuonna huomautuksen Suomelle sosiaaliturvan vähimmäistason riittämättömyydestä. Opiskelijoiden tuen vähimmäistaso on runsas puolet tästä. Tällä hetkellä opiskelijat joutuvat hakemaan toimeentuloa muualta, Nurminen muistuttaa.

– Töitä ei ole kuitenkaan kaikille, opiskelu on päätoimista työtä ja kaikkien vanhemmilla ei ole varaa auttaa. Opiskelijat joutuvat turvautumaan usein siksi jopa toimeentulotukeen. Huomionarvoista kuitenkin on, että toimeentulotukea ei saa ilman, että nostaa ensin kaikki opintolainat, Nurminen kauhistelee.

Nurminen pitää kohtuuttomana, että opiskelijat pakotetaan ottamaan entistä suurempia lainoja. Nurminen muistuttaa, että lainan ottaminen ei ole sosiaaliturvaa eikä lainaosuuden nostaminen kasvata toimeentuloa – se kasvattaa opiskelijoiden velkaa. Nurmisen mielestä olisi Suomen hallitukselta kohtuutonta vierittää talouden tasapainotustalkoita näin rajusti nuorten harteille.

Opiskelijoista vain neljännes ottaa nykyisin lainaa. Nurminen muistuttaa lainanoton olevan tutkitusti yhteydessä vanhempien tulotasoon ja koulutustaustaan, eivätkä epävarmat työllisyysnäkymät ja pirstaleiset uraputket houkuttele velkaantumaan.

– Hallituksen politiikka ajaa siihen, että mahdollisuus kouluttautua ja rakentaa hyvää elämää toteutuu vain rikkaiden perheiden lapsilla. Duunariperheen lapsena olisin joutunut miettimään tämän leikkauksen vuoksi, olisiko minulla ollut varaa lähteä opiskelemaan, harmittelee Nurminen.

SDP:n kansanedustaja Sanna Marin kommentoi selvitysmies Roope Uusitalon esityksiä Twitterissä.

– Todella kylmääviä opintotukiheikennysesityksiä. Onko kadonnut ymmärrys, kuinka pienellä opiskelijat joutuvat jo nyt tulemaan toimeen?

SDP:ssä hämmästellään Bernerin uutta ehdotusta – ”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa”

Kuva: Johannes Ijäs
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner esitteli viime torstain tiedotustilaisuudessa Helsingissä ministeriön selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä.

– Esittämämme uudistukset ovat sellaisia, joiden uskon pitävän Suomen liikenneverkon kansainvälisen kehityksen eturintamassa, liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) perustelee tänään julkaistussa blogikirjoituksessaan.

Kyseessä on paljon keskustelua herättänyt Bernerin ministeriön liikenneverkkoselvitys.

Paketissa on puhuttanut myös autovero.

Epätietoisuus verotuksesta synnyttää herkästi markkinahäiriön autoalalla. Pahimillaan koko bisnes pysähtyy, kun kuluttajat odottavat, miten asiassa lopulta käy.

Bernerin mallia on arvosteltu kipakasti sen julkistamisen (19.1.) jälkeen

Esimerkiksi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman sanoi perjantaina Ylen aamu-tv:ssa sen esittelemisen pysäyttäneen autokaupan.

– Jo itse selvitys on saanut aika paljon tuhoa aikaiseksi. Eilen kello 10 autokauppa pysähtyi. Pidän täysin mahdottomana, että hallitus istuisi tämän asian päällä koko kevään, Lindtman lisäsi.

Ulkopuolisen silmin näyttääkin siltä, että myrskyn silmään joutuneen liikenneministerin on ollut pakko reagoida jotenkin, jotta autokaupan häiriöitä voitaisiin lieventää.

Uusi ehdotus löytyy Bernerin blogista. Hän ehdottaa, että autoveron poistamisen ehdotuksesta syntyneitä autokaupan ongelmia voitaisiin lieventää sadan miljoonan euron hankintatuella.

Berner uskoo, että tällainen hankintatuki, joka suunnattaisiin vähäpäästöisten ajoneuvojen hankintaan vuonna 2017, lieventäisi autokaupan häiriöitä.

– Toinen vaihtoehto on, että yhtiötä velvoitetaan antamaan alennuksia maksuista osalle autoilijoista. Alennuksilla ei voi hyvittää kaikkia tänä vuonna maksettuja autoveroja. Tämä ei kuitenkaan ole tarpeen, koska seuraavaa autoa ostettaessa myös tänä vuonna auton ostavat hyötyvät alemmista hinnoista.

Kuumaksi yltynyttä keskustelua Berner rauhoittelee toteamalla myös, että esitetyt uudistukset ovat osa selvitystä, eikä mitään ole päätetty.

Berner sanoo olevansa kiitollinen kaikista ”rakentavista ehdotuksista”, joilla voidaan ratkaista liikenneverkon rahoitusongelma ja päästöongelma sekä luoda uutta liiketoimintaa.

– Ennen kaikkea olen kiitollinen kaikista ehdotuksista, joilla voidaan vähentää vastakkainasettelua ja huolta tulevasta, hän kirjoittaa.

SDP:n puoluesihteeri Facebookissa: Minulta loppuvat nyt sanat.

SDP:n puoluesihteeri Reijo Paananen hämmästelee kuin tyhjästä polkaistavaa sadan miljoonan euron hankintatukea Facebookissa:

”Hups vaan ja taas löytyi hallituksen lompsasta sata miljoonaa! Minulta loppuvat nyt sanat

Samaa kommentoi SDP:n kansanedustaja Sanna Marin Twitter-tilillään alkuillasta:

Harakka vene- ja moottoripyöräverosta: ”Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia”

Kuva: Lehtikuva/Markku Ulander
Timo Harakka vaatii vene- ja moottoripyöräverojen perumista.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän verovastaava Timo Harakka pitää vene- ja moottoripyöräveroa epäonnistuneina ja epäoikeudenmukaisina.

Timo Soinin kauna rankaisee tavallisia suomalaisia, ei herrasväkeä. Ranta-asukkaille vene on usein välttämätön. Moni kurvailee moottoripyörällä kerran kesässä, Harakka sanoo.

Hän huomauttaa, että veron tuotto voi jäädä vähäisemmäksi kuin sen aiheuttama vahinko veneenvalmistukselle sekä veneiden ja moottoripyörien kaupalle, suomalaiselle työlle ja työllisyydelle.

– Lisäksi hallituksen vasen käsi ei tiedä mitä oikea tekee. Liikenneministeriö on poistamassa liikenteen veroja samalla kun uusia ajoneuvoja tyrkytetään verolle, Harakka päättää tiedotteensa.

Kaavaillulla vene- ja kevyiden moottoriajoneuvojen verolla hallitus sunnitteli keräävänsä 50 miljoonaa euroa vuodessa.

Lausuntokierrokselle lähteneen lakiluonnoksen mukaan veneveron suuruus on 100–300 euroa vuodessa. Moottoripyöriä rokotetaan 150 euron vuotuisella verolla.

Molemmat verot sisältyvät hallitusohjelmaan.

”Miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema?” – arkkiatri Risto Pelkonen kirjoitti pysäyttävän sote-pääkirjoituksen Lääkärilehteen

Arkkiatri Risto Pelkonen ehdottaa alan ajatuspajaa lääkärikunnan syntymäpäivälahjana ja palvelulupauksea satavuotiaalle Suomelle.

Jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy, arkkiatri Risto Pelkonen muistuttaa Lääkärilehteen (1-2/2017) kirjoittamassaan pääkirjoituksessa

Arvot ovat omantunnon kaltaisia moraalisia tienviittoja, Pelkonen kirjoittaa.

– Moraaliset arvot ovat siten ihmisyyden ydintä ja osa genomiamme. Lääkärinetiikan normit ovat samalla tavalla jalostuneet aikojen saatossa sukupolvien välisessä dialogissa erehdysten ja oppimisen kautta.

Näin on aina ollut. Entä nyt? arkkiatri kysyy.

– Onko kato käynyt arvotarhassa, kun taloudellisen hyödyn eetos on asettunut taloksi? hän jatkaa.

Ongelmana on Pelkosen mukaan keskenään ristiriitaisten arvojen runsaus ja niiden välineellistyminen. Aate ei sellaisenaan ole arvokas, vaan väline jonkin toisen tavoitteen saavuttamiseksi.

– Näin on tainnut käydä siinä suuressa reformissa, jossa terveydenhuollon palvelujärjestelmää rukataan uuteen asentoon. Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva? Kilpailu ja kestävyysvaje, valintapakko ja omavastuu, virtualismi, digitalismi ja robotismi ovat nyt sanoista suurimmat, hän huomioi.

– En väheksy urakan suuruutta, mutta kysyn, miksi pitää ottaa näin suuri riski ja myllertää koko maisema. Eikö palvelujen nykyiset puutteet olisi voitu korjata pienemmilläkin rukkauksilla? kirjoittaa Pelkonen ja pyytää samalla anteeksi ”apeita ajatuksiaan”.

Puhetta riittää ja tekstiä syntyy, mutta missä ovat sanat terveys ja hyvinvointi, kärsimys ja kuolema, hoito ja hoiva?

Arkkiatri varoittaa, että jos kilvoittelu yhteisen hyvän puolesta muuttuu kilpailuksi vallasta ja omasta hyvästä, huonosti käy. Jos solidaarinen yhteisvastuu siirretään itse kunkin omalle kontolle, syntyy eriytymisen ilmiö, hän toteaa kirjoituksessaan.

Lisää Pelkosen osuvia havaintoja ajastamme: Robotitkin ovat mainioita teknisiä apuvälineitä, mutta ilman myötäelämisen lahjaa niistä ei ole parantajiksi.

Lopuksi Pelkonen kysyy, eikö lääkärien pitäisi rakentaa tutkimukseen ja tietoon, luovaan ajatteluun ja vapaaseen dialogiin pohjautuva oman alansa ajatuspaja.

Tässä pajassa taottaisiin tulevaisuutta vaalikausien yli ja pidettäisiin poliittinen päätöksentekijä hereillä.

– Se olisi lääkärikunnan syntymäpäivälahja ja palvelulupaus satavuotiaalle Suomelle, Pelkonen päättää kirjoituksen, jonka jokaisen terveydenhuollon suuresta reformista päättävän olisi syytä pysähtyä lukemaan – ja sisäistämään.

Ennen kuin ovat mukana myllertämässä koko maisemaa.

Yle: Kokoomus ja SDP nousseet keskustan veroisiksi kuntapuolueiksi

Kuva: Anna-Liisa Blomberg
Tampereen valtuusto koolla.

Kansalaiset pitävät kokoomusta, SDP:tä ja keskustaa osaavimpina ja kyvykkäimpinä puolueina kunta-asioissa.

Tämä selviää Kunnallisalan kehittämissäätiön tilaamasta tutkimuksesta, josta Yle tänään uutisoi.

Tulosten perusteella kolme puoluetta olivat melkein tasoissa. Kokoomusta piti osaavana 42 prosenttia, SDP:tä 41 prosenttia ja keskustaa 40 prosenttia vastaajista.

Perussuomalaiset pärjäsi kyselyssä selvästi kolmikkoa huonommin. Vain vajaa viidennes (19 prosenttia) kansalaisista pitää perussuomalaisia kyvykkäinä kunta-asioissa.

Perussuomalaisia paremman arvosanan kuntatoimijoina saavat vihreät (27 prosenttia), vasemmistoliitto (22 %) ja RKP (21 %).

Kristillisdemokraatit pitävät perää 14 prosentilla.

Edellisestä kolme vutta sitten tehdystä kyselystä asemiaan ovat eniten parantaneet vihreät (+13 prosenttiyksikköä), SDP (+12) ja kokoomus (+11).

Tutkimuksen toteutti Kunnallisalan kehittämissäätiön toimeksiannosta Kantar TNS. Haastattelut (1 046 henkilöä) tehtiin viime marraskuussa.

Tuloksista uutisoi ensimmäisenä Yle.

”Politiikan suunnan on muututtava” – Rinne MTV:llä: Suuri syy eriarvoistumiseen löytyy Sipilän hallituksen ohjelmasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kirjoittaa MTV:n Nettivieras-kolumnissaan, että suuri syy eriarvoistumiseen löytyy Juha Sipilän (kesk.) hallituksen ohjelmasta.

Rinne toteaa pääministeri Sipilän perustaneen työryhmän, jonka tehtävä on pysäyttää yhteiskunnallinen eriytyminen.

– Sipilä kertoo olevansa huolissaan eriarvoistumisesta. On hienoa, että pääministeri Sipilä alkaa miettiä myös tätä asiaa. Myös eriarvoistumisen pysäyttämistä pohtiva työryhmä on hyvä ja tärkeä asia. On kuitenkin katsottava kriittisesti, miksi tällaisessa tilanteessa ollaan, Rinne kirjoittaa.

– Ennen kuin työryhmä aloittaa, voin antaa pääministeri Juha Sipilälle ilmaisen vinkin: Yksi suurimmista syistä kasvavalle eriarvoistumiselle löytyy Sipilän omasta hallitusohjelmasta. Pääministerin kannattaa lukea hallitusohjelma läpi ajatuksella – ja paksun punakynän kanssa – sekä tehdä tarvittavat johtopäätökset.

Sosialidemokraatit ovat Rinteen mukaan yrittäneet varoittaa pääministeriä ja hallitusta eriarvoistumisesta jo lähes kahden vuoden ajan.

Puolue on myös tarjonnut vaihtoehtoja hallituksen leikkauspolitiikalle.

Rinne kirjoittaa kolumnissaan, ettei tällainen työryhmä – hyvästä tarkoituksesta huolimatta – poista eriarvoisuutta.

– Jos Sipilä haluaisi oikeasti ratkaista eriarvoistumisen ongelmia, hän muuttaisi dramaattisesti hallituksensa politiikkaa. Oma lukunsa on se, että Sipilän hallitus on lyhytnäköisesti laiminlyönyt päätösten vaikutusarvioiden tekemisen. Tulokset näkyvät ja nyt Sipilä yrittää korjata vuotavaa kattoa poraamalla lattiaan reiän, Rinne kirjoitaa.

– Vaihtoehtoja tälle kurjistavalle ja eriarvoistavalle politiikalle on.

Rinne tiivistää, että politiikan suunnan on muututtava.

Huono taloustilanne ei tarkoita sitä, että oikeudenmukaisuus ja kohtuus loppuisivat.

Luonnolllisesti politiikassa joudutaan tekemään myös vaikeita päätöksiä. Rinne toteaa, että nekin pitää olla perusteltavissa.

– Sipilän hallituksen aikana näin ei ole ollut.

– Kyllä, Suomen taloustilanne on vaikea ja rahat ovat tiukilla. Mutta huono taloustilanne ei tarkoita sitä, että oikeudenmukaisuus ja kohtuus loppuisivat, Rinne kirjoittaa.

Antti Rinteen mukaan viimeiset puolitoista vuotta Suomessa on tehty politiikkaa, joka vie meitä kauemmaksi pohjoismaisesta hyvinvointivaltiosta.

– Suomessa ja Pohjoismaissa on maailman modernein ja hyvinvoivin yhteiskunta. Siitä ei pidä luopua.