SDP:n Paatero: Suomen juhlavuosi unohtui kokonaan sote-uudistuksessa

Kuva: Lehtikuva/Antti Aimo-Koivisto
SDP:n eduskuntaryhmän puhuja Sirpa Paatero ampui täyslaidallisen hallituksen sote-uudistusta vastaan.

Sosialidemokraattisen eduskuntaryhmän ryhmäpuheen pitänyt kansanedustaja Sirpa Paatero arvosteli eduskunnan maakuntien perustamista  ja sote-uudistusta koskevassa lainsäädäntökeskustelussa rajuin sanakääntein hallitusta
– Kaksi vuotta sitten kaikkien kahdeksan eduskuntapuolueen yhteinen tahto oli saada Suomeen entistä paremmat sosiaali- ja terveyspalvelut. Näistä seitsemän puoluetta halusi edetä julkisen palvelutuotannon pohjalta.

– Mutta missä ollaan tänään? Meillä on edessä kolmen puolueen esitys maakuntauudistuksesta, jossa soten lisäksi maakunnille siirretään kymmeniä muita toimintoja, julkiset palvelut pakkoyhtiöitetään ja annetaan suurelta osin markkinoiden hoidettavaksi. Lisäksi kunnat rajataan ulos palvelutuotannosta.

– Kyseessä on kansalaisten kannalta tärkein uudistus sataan vuoteen. Pelkästään sen täysmääräinen toteuttaminen kestää helposti kymmenen – kaksikymmentä vuotta. Suomen juhlavuoden henki on nyt unohtunut pahan kerran. Tätä uudistusta ei valmistella yhdessä parlamentaarisesti. Myöskään asiantuntijoiden palautetta ei tunnuta kuulevan, Paatero moitti.

Hänen mielestään merkille pantavaa on, että hallituksen esittämälle mallille – näillä talouden reunaehdoilla – ei tunnu löytyvän sote-asiantuntijoista puolustajia, jotka uskoisivat palveluiden tai ihmisten hyvinvoinnin tällä hallituksen mallilla parantuvan. Epäilyjä sitä vastoin on esitetty paljon: mm. palveluiden pilkkoutumisesta, epätasa-arvon lisääntymisestä ja hinnan kallistumisesta.

– Suomalainen sosiaali- ja terveydenhuolto on monilla OECD:n mittareilla yksi maailman tehokkaimmista ja toisaalta kuntalaisten tyytyväisyys julkisesti tuotettuihin palveluihin on kasvanut. Näillä tiedoilla kuulostaa kummalliselta, että niin sote kuin muissakin esim. työllistämispalveluissa uskotaan markkinoiden voimaan – veronmaksajien rahoilla – ilman mitään näyttöä. Ollaan siirrytty pois maailmasta, jossa elinkeinojen pitäisi elättää ihmisiä, eikä ihmisten elinkeinoja, Paatero sanoi hetki sitten eduskunnassa.

Maakunnista valtionhallinnon jatkeita

Perustettavien maakuntien itsehallinto ei jäänyt Paateron ja demareitten käsittelyssä sen vähemmälle.

– Maakunnista puhutaan itsehallinnollisina toimijoina. Todellisuudessa itsehallinto jää kyseenalaiseksi. Aiemmin kuntapuolen itsehallinnon määritelmän mukaan kolmesta kriteeristä on maakuntien kohdalla toteutumassa vaaleilla valitut päättäjät, mutta maakunnille ei ole tulossa omaa verotusoikeutta eikä yleistä tehtävää – eli mahdollisuutta päättää tehtävien jakamisesta tai yhteistyöstä kuntien kanssa. Kun maakuntiin tulee ministeriöiden vahva ohjaus ja valtioneuvoston mahdollisuus puuttua niiden toimintaan, jopa enemmän kuin valtion virastoihin, on pelkona että maakunnista tulee valtionhallinnon jatkeita.
– Itsehallinnon lisäksi vajaaksi on jäämässä myös demokratia, jos maakunta tulee päättämään vain strategiset linjaukset ja asiakasmaksujen tason. Kaikki muu päätöksenteko soten osalta siirtyy liikelaitokselle ja yhtiöille, joissa päättäjinä eivät saa olla luottamushenkilöt. Käsittämätön yksityiskohta on, että ehdokkaana vaaleissa eivät saa olla julkisten yhtiöiden hallituksen jäsenet mutta yksityisten kyllä.

– 18 maakuntaa ovat monella tavalla hyvin erilaisia. Niiden mahdollisuudet tuottaa palveluja eroavat toisistaan suuresti. Kun rahoitus on asiakasmaksuja lukuun ottamatta valtion armeliaisuuden varassa, tullaan näkemään tilanteita, joissa maakunnat eivät selviä tehtävistään. Tällöin joudutaan joko anomaan lisää rahaa valtiolta tai leikkaamaan palveluita. Kun samaan aikaan on ajateltu kustannustasoa leikattavan kolmella miljardilla, kuulostaa jälkimmäinen eli palveluiden rajaus todennäköisemmältä.
Paateron mukaan nyt tavoiteltu tilaaja – tuottaja malli on osoittautunut kaikissa esimerkeissä niin Suomessa kuin ulkomailla tehottomaksi ja kalliiksi. Jääkin kysyttäväksi, onko se tässä mallina vain markkinoiden vahvistamisen vuoksi.
– Koko uudistuksen tavoite on ollut tuottaa tasa-arvoisempaa palvelua kaikille suomalaisille riippumatta asuinpaikasta tai tulotasosta, kohtuullisin kustannuksin. Lainsäädännön arviointineuvoston mukaan esityksestä puuttuivat riittävät vaikutusarviot koskien uudistuksen vaikutuksesta palveluiden laatuun, saatavuuteen tai ihmisten hyvinvointiin. Epäilys tulevan valinnanvapauslainsäädännön suhteen onkin palveluiden epätasa-arvon lisääntymisestä sekä kulujen kohoamisesta.

Demareilla parempi malli

Sosialidemokraatit haluavat Paateron mukaan sote-uudistuksen jossa terveys- ja hyvinvointierot kapenevat, perustason palvelut vahvistuvat ja vaikuttavuus paranee. Tämä on mahdollista tehdä turvaamalla julkisen palvelutuotannon ensisijaisuus, hyödyntäen järjestöjä ja yrityksiä sekä sopimusten mukaan kuntien tuottamia palveluita. Sosiaali- ja terveyspalveluiden tuottamiselle tarvitaan leveämmät hartiat ja tämä voidaan toteuttaa kuntalain pohjalta.

– Valinnanvapautta voidaan lisätä hallitusti mm. palvelusetelijärjestelmää ja henkilökohtaista budjetointia kehittämällä. Valinnanvapautta tulee kehittää hallittujen ja tarkasti arvioitujen kokeilujen kautta siten, että samanaikaisesti toteutetaan toimivat palveluketjut ja palvelukokonaisuudet asiakaslähtöisesti. Samalla pitää huolehtia kuntien toimintamahdollisuuksista eli ihmisiä lähinnä olevien palvelujen ja lähidemokratian toimimisesta kaikissa kunnan toiminnoissa.

Keskustelua aiheesta

Kesäkoulu antaa eväitä uudelle vaikuttajasukupolvelle – vielä ehdit mukaan!

Kuva: Kari Hulkko

Miten digitalisaatio muuttaa työmarkkinoita? Mitä olisi feministinen työmarkkinapolitiikka? Onko kolmikannalla tulevaisuutta? Miten koulutuspolitiikkaa ja sosiaaliturvaa pitäisi uudistaa työelämän kehityksen näkökulmasta?

Ajatuspaja Kalevi Sorsa -säätiö ja Demarinuoret etsivät osallistujia 16.6–18.6.2017 pidettävään työpoliittisen kesäkouluun, jossa tarjotaan osallistujille edellytyksiä osallistua työelämästä käytävään keskusteluun ja rakennetaan uutta työelämäverkostoa.

Kesäkoulu järjestetään Kokouskeskus Kiljavanrannassa, joka sijaitsee noin kymmenen kilometrin päässä Nurmijärven keskustasta.

Työpoliittisen kesäkoulun avaa Social Europe Journalin päätoimittaja ja London Schoolf of Economicsin Henning Meyer, jonka avausluento käsittelee digitalisaatiota, työelämän muutosta ja työllisyyspolitiikkaa.

Kesäkoulussa alustaa myös valtakunnansovittelija Minna Helle.

Voit tutustua ohjelmaan ja hakuohjeisiin täällä: http://sorsafoundation.fi/fi/haku-tyopoliittiseen-kesakouluun-2017/

Keskustelua aiheesta

Persut selittelivät takinkääntöään hallintarekisterilaissa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Perussuomalaiset käänsivät takkinsa hallintarekisterissä.

Hallintarekisteriä ei ole hyväksytty Suomessa, ja ulkomailla se on nyt tehty kannattamattomaksi silloin, jos omistustiedot eivät ole käytettävissä. Näin vastasi talousvaliokunnan puheenjohtaja Kaj Turunen (ps.), kun eduskunnan kyselytunnilla ihmeteltiin, mitä perussuomalaisille luvattiin puoliväliriihessä, että se kääntyisi vastustamansa hallintarekisterilain puolelle.

– Mukaan tulivat voimakkaat ponnet, joissa edellytetään kotimaista lainsäädäntöä siitä, että (omistus) tiedot saadaan myös ulkomailta. Jos ei saada, niin verotetaan rankasti, Turunen perusteli.
Toistaiseksi valiokunta kuitenkin vain toivoo, että nyt syntyvät porsaanreiät tukitaan mahdollisesti tulevaisuudessa muulla lainsäädännöllä, huomautti valiokunnan jäsen Hanna Sarkkinen (vas.).

– Jostain syystä hallitus ei tuonut eduskunnalle esityksiä, joilla olisi voitu tukkia porsaanreiät jo nyt, ja vaatia suomalaisilta suoraa omistusta myös ulkomaisten arvopaperikeskusten kautta omistettaessa. Norja tekee tällä hetkellä niin, Sarkkinen sanoi.

Turunen kysyi valtiovarainministeri Petteri Orpolta (kok.), pannaanko ponsien edellyttämä lainsäädäntö heti toimimaan.

– Kyllä nämä ponnet laitetaan käyttöön, vastasi Orpo.

SDP:n Antti Rinne tivasi Orpolta, miksi perhevapaiden uudistusta ei käsitelty lainkaan riihessä.

– Perhevapaakysymyksestä on hallituksen sisällä erilaisia näkökulmia. Siitä ei syntynyt ratkaisuja nyt, mutta toivon, että tulevaisuudessa syntyy, Orpo muotoili.

Erityisesti perussuomalaiset ovat vastustaneet uudistusta.

 

Alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään

Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen

Suomeen yksin tulleiden alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottopaikkoja vähennetään lokakuun loppuun mennessä. Maahanmuuttoviraston (Migri) mukaan vähennys on 87 paikkaa.

Toimintansa lopettaa kuusi alaikäisten vastaanottoyksikköä eri puolilla maata. Lopetettavien listalla ovat Helsingissä Karhusaaren ryhmäkoti, Hämeenlinnassa Harvialan ryhmäkoti, Jyväskylässä Vaajakosken ryhmäkoti, Kontiolahden ryhmäkoti, Nurmijärvellä Vantalan ryhmäkoti ja Oulussa Onnelan ryhmäkoti.
Kaikissa Suomen vastaanottokeskuksissa on tällä hetkellä noin 16 000 majoituspaikkaa. Viime vuonna ilmoitettiin yli 22 000 vastaanottopaikan vähennyksistä. Migrin mukaan paikkojen vähentäminen jatkuu, koska turvapaikanhakijoiden määrät ovat vähentyneet. Viraston tavoite on ylläpitää vastaanottokeskuksissa 90 prosentin käyttöaste.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Veteraanipäivän saldo: suuri osa yli 90-vuotiaista sotainvalideista sinnittelee yhä kotonaan

Kuva: Lehtikuva/Martti Kainulainen
92 -vuotiaan, molemmat sodat läpikäynyt Sakari Sippola esitteli mitaleitaan Kansallisen veteraanipäivän valtakunnallisessa pääjuhlassa Lahdessa torstaina 27. huhtikuuta 2017.

Kansanedustaja Harry Wallin (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen sotilasvammalain uudistamisesta. Lain muuttamisella saataisiin laitos saataisiin useampi ikääntynyt sotainvalidi korvattavan laitoshoidon piirin. Sotainvalidien keski-ikä nousee tänä vuonna yli 93 vuoden ja heitä poistuu joukostamme kiihtyvää tahtia.

Tällä hetkellä laitoshoidon korvauksen raja on 20% haitta-aste, mikä on jättänyt monta 10-15 prosentin haitta-asteen sotainvalidia jonottamaan yleisiä laitospaikkoja. Sotainvalidien veljesliitolla olisi kuitenkin resurssit ja kokemus heistä huolehtimiseen.

– Tänäänkin kansallisen veteraanipäivänä juhlapuheissa kiitetään maatamme puolustaneita. Valitettavasti tämän supistuvan joukon kannalta laki ei osoita arvostuksen toteutuvan käytännössä, sanoo Wallin.

Esimerkiksi Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2016 päätteeksi yhteensä 165 sotainvalidia, joista noin kolmanneksella oli 10 % tai 15 % haitta-aste. Suhde lienee samaa suuruusluokkaa koko maassa. Osittaisen laitoshoidon intervallijaksojen avulla on tähän asti tuettu sotainvalideja ja heidän omaisiaan asumaan pidempään omissa asunnoissaan. Etelä-Pohjanmaan sotainvalideista 70 prosenttia asuu vielä omassa kodissaan.

– Toivoisin juhlapuheiden ja arvostuksen siirtyvän myös päätöksentekoon ja itsenäisyyden juhlavuotenamme sodissa vammautuneet sankarimme saavat ansaitsemansa oikeudet ja heidät hoidetaan arvokkaasti viimeisille taipaleilleen, päättää Wallin.

Oikeuskanslerin nimitys siirtyy jälleen kerran – nyt asia siirretään oikeusministeri Häkkäselle

Kuva: Lehtikuva
Juha Sipilän (kesk.) hallitus ei vieläkään osaa päättää, kuka valitaan oikeuskansleri Jaakko Jonkan seuraajaksi.

Oikeuskanslerin nimitys menee uudelle oikeusministerille, kokoomuksen Antti Häkkäselle. Oikeusministerin salkusta luopunut työministeri Jari Lindström (ps.) vahvisti asian torstaina uusien ministerivalintojen jälkeen.

– Haluttiin vielä käydä tämä läpi, koska me tiesimme, että tämä vaihdos tulee. On korrektia käydä myös hänen kanssaan tämä keskustelu, Lindström sanoi.

Nimitys on viivästynyt jo aiemmin muista syistä, eikä uusi oikeuskansleri pääse aloittamaan suunnitellusti toukokuun alussa, jolloin nykyinen oikeuskansleri Jaakko Jonkka jää eläkkeelle. Hän on toiminut tehtävässä vuodesta 2007. Jonkka on pitänyt vuosilomiaan helmikuun alkupuolelta lähtien, ja hänen tehtäviään on hoitanut apulaisoikeuskansleri Risto Hiekkataipale.

Oikeuskanslerin virkaan haki yhteensä yhdeksän ihmistä. Heidän joukossaan olivat muun muassa alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti, apulaisoikeusasiamies Maija Sakslin ja oikeusneuvos Mikko Puumalainen.
(STT)