SDP:n puoluehallitus: Suomen allekirjoitettava ydinasekieltosopimus

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO / KCNA VIA KNS / STR
Uhitteleva Pohjois-Korea on viime kuukausina testannut ballistisia ohjuksia.

SDP:n puoluehallitus on ottanut kantaa ydinasekieltosopimukseen.

Puoluehallitus muistuttaa tiedotteessaan, että ydinaseet uhkaavat koko ihmiskunnan olemassaoloa.

”Maailman 15 000 ydinkärjen tuhovoima riittää moninkertaisesti maapallon tekemiseksi elinkelvottamaksi. Ydinaseet eivät ole sodankäynnin vaan kansanmurhan välineitä. Jo yksikin ydinräjäytys Euroopassa voi ulottaa tuhoiset vaikutuksensa koko maanosaan, myös Suomeen ja suomalaisiin.”

Pyrkimykset ydinaseiden käytön kieltämiseen saivat 1960-luvulla vauhtia ja johtivat ensin ydinkoekieltosopimukseen ja vuonna 1968 solmittuun ja kaksi vuotta myöhemmin voimaan tulleeseen ydinsulkusopimukseen.

Ydinsulkusopimuksessa on kolme pilaria: ydinaseiden leviämisen ehkäiseminen ja ydinaseettomien valtioiden sitoutuminen olemaan niitä hankkimatta sekä ydinvoiman rauhanomaisen käyttömahdollisuuden takaaminen kaikille maille. Sen kolmas pilari oli viiden silloisen ydinasevallan sitoutuminen ydinaseriisunnan edistämiseen ja lopulta ydinaseiden hävittämiseen.

”Suomen ja Ruotsin olisi alusta alkaen tullut koordinoida toimensa yhdessä.”

Ydinsulkusopimuksen jälkeen muutama maa on luopunut ydinohjelmistaan, mutta sen ulkopuolelle jääneet Intia, Israel ja Pakistan ovat kehittäneet käyttöönsä ydinaseen. Samoin on tehnyt sopimuksesta irtautunut Pohjois-Korea.

”Suurvaltojen johtajat ovat ajoittain nostaneet esille vision ydinaseettomasta maailmasta. Ydinaseettomuuteen sitoutuneet maat ovat kuitenkin turhaan odottaneet, että ydinasevallat ryhtyisivät vakavasti toteuttamaan niiden velvoitetta ydinaseriisuntaan. Ydinasevaltojen luottamus ydinaseisiinsa houkuttelee muitakin ajattelemaan, että voivat turvata oman asemansa ja valtansa hankkimalla ydinaseen”, puoluehallitus katsoo.

Kaksi vuotta sitten yli 120 maan YK:ssa käynnistämä neuvotteluprosessi on nyt johtanut ydinaseiden täyskieltosopimuksen hyväksymiseen ja sopimuksen avaamisen allekirjoituksille. Euroopan Unionin liittoutumattomat maat, Irlanti, Itävalta, Kypros, Malta ja Ruotsi olivat prosessissa alusta alkaen mukana.

Puoluehallituksen mukaan SDP pitää Suomen poissaoloa tästä joukosta erittäin valitettavana.

”SDP:n mielestä Suomen tulisi hyväksyä ydinaseet kieltävä sopimus ja osaltansa se allekirjoittaa. Suomen ja Ruotsin olisi alusta alkaen tullut koordinoida toimensa yhdessä, jolloin yhteisesiintyminen olisi antanut meille yhdessä suuremman painoarvon neuvotteluissa ja tukenut pyrkimyksiä sopimukseen jääneiden heikkouksien korjaamiseen”, puoluehallitus lausuu.

”Ydinaseriisunta edellyttää tietenkin kaikkien ydinasevaltojen osallistumista, mutta uusi sopimus osaltaan ylläpitää ja lisää painetta niiden suuntaan. Ydinasekieltosopimus ja ydinsulkusopimus täydentävät toisiaan. Olemalla mukana ydinaseiden täyskieltoon tähtäävässä prosessissa Suomi tekee myös selväksi, ettei se laske turvallisuuttaan kenenkään ydinaseiden varaan”, se katsoo.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on jo aiemmin todennut Demokraatille, että Suomen pitäisi allekirjoittaa ydinasekieltosopimus.

”Puhelinsoitto ei riitä” – SAK:n mallissa jokainen työtön on tavattava kasvotusten

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Palkansaajajärjestö SAK esittää jokaisen työttömän henkilökohtaista tapaamista heti työttömyyden alussa.

– Puhelinsoitto ei riitä, vaan työtön on tavattava kasvotusten. Oikeus henkilökohtaiseen palveluun pitää olla kaikilla työttömillä. Työttömät ovat erilaisia ja tarvitsevat yksilöllisiä palveluja, SAK:n johtaja Sinikka Näätsaari korostaa.

SAK:n kannustavassa työllistymismallissa työtön tapaa työvoimahallinnon asiantuntijan ensimmäisen kerran heti työttömyyden alussa. Tapaamisessa käydään läpi avoimet työpaikat sekä työttömän mahdollisuudet koulutukseen ja palveluihin.

SAK:n malliin sisältyvissä henkilökohtaisissa tapaamisissa arvioidaan myös työttömän työ- ja toimintakyky.

– Tarvittaessa työtön ohjataan työkykyä tukeviin moniammatillisiin palveluihin, joissa työttömällä on mahdollista saada tukea niin terveydenhoidon, sosiaalitoimen kuin koulutuksen asiantuntijoilta, SAK:n ekonomisti Tytti Naukkarinen toteaa.

Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme.

Moniammatillisten palvelujen avulla tuettaisiin myös osatyökykyisten työllistymistä. Noin 1,9 miljoonalla työikäisellä suomalaisella on jokin pitkäaikaissairaus tai vamma, ja heistä noin 600 000 arvioi tämän vaikuttavan työhönsä tai työnsaantimahdollisuuksiinsa.

– Osatyökykyisten työllisyys on selvästi alhaisemmalla tasolla kuin työikäisten keskimäärin. Kyseessä on valtava määrä ihmisiä, joiden osaamisen ja osaamispotentiaalin me nyt hukkaamme, Naukkarinen korostaa.

Usein osatyökykyiset ovat löytäneet työpaikan yhdistyksistä ja säätiöistä palkkatuen siivittämänä. Hallitus on kuitenkin rajoittanut nimenomaan yhdistyksille ja säätiöille myönnettävän palkkatuen määrää kiintiöillä.

– Yhdistysten ja säätiöiden palkkatukirahat loppuvat usein jo kevään aikana, mikä vaikeuttaa osatyökykyisten työnsaantimahdollisuuksia. Palkkatukikiintiöstä onkin päästävä eroon, Tytti Naukkarinen vaatii.

Vastuu työttömille suunnattujen palvelujen järjestämisestä on vuonna 2020 siirtymässä maakuntien kasvupalveluille. Sinikka Näätsaari on huolissaan palvelujen kohtalosta uudistuksessa.

– Valtio rahoittaa maakuntien kasvupalveluja määrärahalla, joka ei ole kuitenkaan korvamerkittyä. On iso vaara, että maakunnat eivät kohdenna niitä tarpeeksi työttömien palveluihin vaan antavat niiden näivettyä.

Keskustelua aiheesta

”Sekavaa, lyhytnäköistä” – lapsiasiavaltuutettu rusikoi perhepolitiikan ja vaatii kansallista strategiaa

Kuva: LEHTIKUVA / EMMI KORHONEN

Perhevapaauudistuksen kariutuminen kuvastaa Suomen kyvyttömyyttä pitkäjänteiseen perhepolitiikkaan, arvioi lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila.

Lapsi- ja perhepolitiikka on Kurttilan mukaan sekavaa, sirpaleista ja lyhytnäköistä. Ongelmat kyllä nähdään, mutta ratkaisuyritykset jäävät sirpaleisiksi ja lyhytjänteisiksi. Kokonaiskuva puuttuu ja isot rakenneuudistukset jäävät tekemättä.

Perhevapaauudistus karahti Kurttilan arvion mukaan lopulta siihen, mihin päätöksenteko on kompastunut usein aiemminkin: huonoon valmisteluun.

– Hallitus oli käytännössä valmistellut uudistusta vain noin viisi kuukautta, hän huomauttaa.

Lapsiasiavaltuutetun mielestä uudistuksessa keskityttiin liikaa työllisyyteen ja lasten ja perheiden näkökulma jäi turhan vähälle huomiolle.

Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

Kurttila esittää, että Suomeen tulisi laatia kansallinen strategia lapsipolitiikasta. Sen perustana olisi YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus.

Lapsiasiavaltuutettu antoi tänään eduskunnalle kertomuksen perhepolitiikasta ja lasten hyvinvoinnin tilasta. Katsauksen mukaan enemmistö suomalaisista lapsista voi hyvin, mutta sosiaalinen ja alueellinen eriytyminen on voimakasta. Pahoinvointi kasautuu tiettyihin perheisiin ja pitkittyy sukupolvesta toiseen.

– Maahanmuuttajataustaisista pojista noin kolmannes sanoo, että olen yksinäinen, minulla ei ole yhtään läheistä ystävää. Joka kahdeksannen pojan kohdalla joudutaan toteamaan, että hän on toiminnallisesti lukutaidoton, Kurttila sanoo.

– Suomessa on voimakas keskiarvon harha. Kun keskimäärin asiat ovat aika hyvin, silloin ei hyvinvoinnin vajeisiin tarvitse pysähtyä. Tämä on kohtalonkysymys: riittääkö suuren enemmistön hyvinvointi vai pyritäänkö nostamaan systemaattisesti niitä, joilla menee heikommin?

Keskustelua aiheesta

”Olen täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä” – Pääministeri Sipilä purkaa hallituksen 1 000 päivää

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitukselle tulee tänään täyteen tuhat päivää. Sipilä avaa omia tuntemuksiaan hallituksen johtamisesta Suomenmaassa julkaistussa blogikirjoituksessa.

Hänen mukaansa hallitus on saanut han­ka­las­ta läh­tö­ti­lan­tees­ta ja ko­vis­ta epäi­lyis­tä sekä vas­tus­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta 1 000 päi­väs­sä hyvän muu­toksen ai­kai­sek­si.

– Stra­te­gi­nen hal­li­tu­soh­jel­ma on osoit­ta­nut toi­mi­vuu­ten­sa. Tu­lok­set pu­hu­vat puo­les­taan.

Eri­tyi­sen iloi­nen Sipilä kertoo olevansa työl­li­syys­ke­hi­tyk­ses­tä. Eilen uutisoitiin, että Suomen työl­li­syy­sas­te lähestyy hallituksen 72 prosentin tavoitetta ja on tällä hetkellä 70,9 %.

– Lu­vut ovat kor­keim­mal­la ta­sol­la 27 vuo­teen. Työl­li­syys pa­ra­nee koko maas­sa. Tämä ja li­sään­ty­neet in­ves­toin­nit ovat kes­tä­vää alu­e­po­li­tiik­kaa.

– Vel­kaan­tu­mi­nen on jo tait­tu­nut, ve­ro­as­te las­ke­nut ja suu­ret uu­dis­tuk­set ete­ne­vät. Ve­lak­si elä­mi­nen jul­ki­ses­sa ta­lou­des­sa lop­puu suun­ni­tel­man mu­kai­ses­ti.

Sipilä toteaa, että Suomi ei ole pel­käs­tään päässyt Eu­roo­pan ta­lous­kas­vuun mu­kaan, vaan on nyt Eu­roo­pan kär­ki­kas­tis­sa. Sipilä ei kuitenkaan ota kantaa tämän enempää useiden tutkijoiden esittämään näkemykseen, jonka mukaan Suomen talouskasvu johtuu juuri maailmantalouden vetovoimasta.

Iloi­nen Sipillä kertoo olevansa myös pit­kä­ai­kais­työt­tö­mien mää­rän pie­ne­ne­mi­ses­tä.

– Joka nel­jän­nen pit­kä­ai­kais­työt­tö­män työt­tö­myys on päät­ty­nyt.

Sipilä kuvaa lisäksi, kuinka hallitus on onnistunut muun muassa normien purkamisessa, joka alkaa näkyä ihmisten arjessa. Toisaalta hän ei kuitenkaan kiinnitä huomiota esimerkiksi hallituksen kaavaileman perhevapaauudistuksen kaatumiseen.

– Eu­roo­pan suu­ret krii­sit ovat hel­pot­ta­neet. Suo­mi on ol­lut ak­tii­vi­nen vai­kut­ta­ja suu­riin ky­sy­myk­siin. Esi­mer­kik­si puo­lus­tu­syh­teis­tön sy­ven­tä­mi­ses­sä nä­kyy Suo­men vah­va kä­den­jäl­ki, sa­moin kuin di­gi­ta­li­soin­nis­sa ja kei­no­ä­lyn ot­ta­mi­ses­sa EU:n agen­dal­le, hän kirjoittaa lisäksi.

Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu.

Sipilä muistuttaa olevansa täs­sä työs­sä mu­ka­na tu­los tai ulos -hen­ges­sä.

– Nyt voin sa­noa, et­tä tu­lok­set on saa­vu­tet­tu tai saa­vu­te­taan. Täl­lä pe­rus­teel­la tein pää­tök­sen ol­la ke­säl­lä puo­lu­e­ko­kouk­sen käy­tet­tä­vis­sä.

– Nyt kat­som­me vah­vas­ti eteen­päin. Mi­ten löy­däm­me li­sää nii­tä kei­no­ja, mil­lä jo­kai­nen suo­ma­lai­nen pää­see osal­li­sek­si pa­ran­tu­nee­seen ti­lan­tee­seen. Hallituksen tu­hat en­sim­mäis­tä päi­vää ja hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti pää­mi­nis­te­ri­nä ovat ol­leet ras­kaat. Mut­ta saa­vu­te­tut tu­lok­set pal­kit­se­vat ja an­ta­vat us­koa eteen­päin.

Sipilä muistaa myös kiittää keskustan kenttäväkeä kannatuksesta.

– Se on aut­ta­nut jak­sa­maan vai­kei­na päi­vi­nä.

”Monissa perheissä korkeat maksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin ja ulosottoon” – Sd-kansanedustajalta kirjallinen kysymys soten asiakasmaksuista

Kuva: Thinkstock

Kansanedustaja Satu Taavitsainen (sd.) on jättänyt hallitukselle kirjallisen kysymyksen, jossa hän tiedustelee aiotaanko sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuja alentaa sote-uudistuksen yhteydessä.

–  Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksut ovat Suomessa kansainvälisesti ottaen korkeat ja ne ovat kolminkertaistuneet vuodesta 1990, Taavitsainen perustelee.

– Tästä huolimatta Juha Sipilän (kesk. ) hallitus on mahdollistanut kunnille ja kuntayhtymille sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen noin 30 prosentin korottamisen.

Hän huomauttaa, että asiakasmaksujen korotuksien lisäksi hallitus on päättänyt korottaa lääkkeiden ja matkojen omavastuita.

– Sote-uudistuksen yhteydessä olisi hyvä mahdollisuus tuntuvasti laskea asiakasmaksujen tasoa tai poistaa ne kokonaan, Taavitsainen katsoo.

Hän korostaa, työttömyydestä kärsivät perheet ovat korkeiden sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen yksi suurin kärsijä, samoin kuin pienituloiset työssäkäyvät, eläkeläiset ja vammaiset.

– Monissa perheissä korkeat tasamaksut ovat johtaneet maksuhäiriöihin, velkaantumiseen ja ulosottoon.

– Ihmiset ovat joutuneet perumaan lääkärinaikojaan, koska heillä ei ole varaa maksaa käyntiä. Myös lääkärin määräämiä lääkkeitä on jäänyt rahan puutteen vuoksi ostamatta.

Asiakkaan oikeutta asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta.

Taavitsainen kiinnittää kirjallisessa kysymyksessään huomiota myös siihen, kuinka eri puolilta Suomea on tullut ilmi tapauksia, joissa pienituloiset ihmiset eivät ole saaneet lainmukaista kohtelua vedotessaan asiakasmaksulain 11 pykälässä mainittuun mahdollisuuteen potilas- ja asiakasmaksujen tilapäisestä alentamista tai perimättä jättämisestä.

Asiakasmaksulain 11 pykälässä säädetään kuntien velvollisuudesta kohtuullistaa tai jättää perimättä asiakasmaksuja, jos ne vaarantavat henkilön tai perheen toimeentulon edellytyksiä.

– Tätä laissa säädettyä asiakkaan oikeutta sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksujen alentamiseen ei yleisesti tunneta, eikä sitä sovelleta kunnissa ja kuntayhtymissä. Aivan liian suuri osa työntekijöistä ja kuntalaisista ei edes tiedä lain antamasta mahdollisuudesta, Taavitsainen toteaa.

– Miten ministeri aikoo varmistaa, että kansalaiset ovat tietoisia mahdollisuuksistaan saada sosiaali- ja terveydenhuollon tasamaksuihin huojennusta, hän kysyykin hallitukselta.

”Uudistus, jota kukaan ei halua tai kaipaa ajetaan sen kaatumisen pelosta läpi” – Kansanedustaja pitää maakuntavaalien aikataulua keskustan ”kyynisenä valtapelinä”

Kuva: Anders Adlercreutzin kotisivut

Ajaessaan maakuntavaaleja lokakuulle, Suomi toimii vastoin Euroopan neuvoston suosituksia, joiden mukaan lainsäädännön tulisi olla valmiina vähintään vuotta ennen vaaleja, kansanedustaja Anders Adlercreutz (RKP) toteaa blogissaan.

− Ehdokkaat tulee nimetä ennen kuin tiedämme maakuntien lopulliset tehtävät. Lakipaketti valmistuu reilu kolme kuukautta ennen vaaleja, jos kaikki menee suunnitelmien mukaan – ja harvoin näin tapahtuu, kansanedustaja ja RKP:n varapuheenjohtaja Anders Adlercreutz kirjoittaa.

– Maakuntavaalit pidetään lokakuussa. Näin pääministeri on päättänyt ja oikeusministeriössä valmistaudutaan vaalijärjestelyihin tiukasta aikataulusta huolimatta.

Adlercreutzin mielestä maakuntavaalit pitäisi yhdistää eduskuntavaalien kanssa.

− Keskusta vaikuttaa olevan yksin sitä mieltä, että Suomeen tarvitaan uusi hallintotaso. He ovat tästä tietoisia, ja sen takia juuri Keskusta haluaa väkisin vääntää vaaliaikataulun tiukaksi.

– Pelätään yksinkertaisesti sitä, että seuraava hallitus ei jatkaisi maakuntauudistuksen läpiviemistä. Tämä on äärimmäisen kyyninen suhtautuminen itsenäisen Suomen suurimpaan uudistukseen.

Hän jatkaa vielä twitterissä toteamalla, että ”maakuntavaalien aikataulu on kyynistä valtapeliä keskustalta”.

Kansanedustaja huomauttaa, että sote- ja maakuntauudistukseen on kohdistunut paljon kritiikkiä. Kun julkinen keskustelu on keskittynyt pääosin valinnanvapauteen terveydenhuollossa, varsinainen maakuntauudistus on päässyt helpolla, hän arvioi.

Ei ole kestävää lainsäädäntöä.

– Näin, vaikka uudistuksella on suuri vaikutus paikallisdemokratiaan, paikallisten palveluiden saatavuuteen, kaupunkien elinvoimaan ja koko julkisen sektorin kustannusrakenteeseen, Adlercreutz kirjoittaa.

− Ei ole kestävää lainsäädäntöä ajaa läpi näin huonosti valmisteltua uudistusta, jolla on näin heikko tuki. Tämän lisäksi vaalit halutaan järjestää ennenaikaisesti omien suosituksiemme vastaisesti. Tämä on suorastaan edesvastuutonta.

Tällä hetkellä näyttää siltä, että Uudellamaalla maakunnan tulee tehdä leikkauksia 300 miljoonan euron edestä, Adlercreutz esittää.

− Tässä on kyse isoista kysymyksistä, jotka ansaitsevat huolellisen prosessin ja kohtuullisen aikataulun vaalien järjestämiseksi.