Politiikka

SDP:n puoluevaltuuston puheenjohtaja Paatero: Demokratiaa haastetaan

Lehtikuva
Sirpa Paatero.
Lehtikuva
Sirpa Paatero.
Lehtikuva
Sirpa Paatero.

SDP:n puoluevaltuuston kokous alkoi hetki sitten Turussa. Kokouksen avauksessa puhunut valtuuston puheenjohtaja Sirpa Paatero demokratian olevan haasteiden edessä.

– Maailma muuttuu ja on hyvä tunnistaa sen eri tekijöitä: työn ja teknologian murros, ilmastonmuutos, kansainvälisen politiikan riippuvuussuhteet, taloudellinen eriarvoistuminen, kaupungistuminen sekä osallisuuden ja demokratian muutos, josta viimeisestä hieman enemmän.

– Demokratia on välttämättömyys, mutta nyt se on haasteiden edessä. Demokratia, joka aiemmin oli jopa itsestään selvyys, nähdään nyt joidenkin toimesta hidasteena tai jopa haittana. Tulee muistaa, että monenlaisia muitakin yhteiskuntamalleja on yhä olemassa, mutta niissä ihmisten hyvinvointi ja turvallisuus eivät yllä sille tasolle mikä demokratioissa on olemassa.

– Monessa maailman maassa on tavoite – tai vasta haaveillaan – aidoista vaaleista, äänestyksestä ja mahdollisuudesta asettua ehdolle sekä yhteisesti päätettävistä asioista. Meillä tämä on ollut totta jo 100 vuotta. Silti nyt tunnutaan tarvitsevan vahvistusta ja ryhtiliikettä demokratian arvostuksessa. Suomen ja EU:n tulee tukea demokraattisen kulttuurin ja ohjelmallisen monipuoluejärjestelmän kehittymistä ja juurtumista, meillä ja muualla.

– Kun tänään käsittelemme globaaliohjelmaamme, on siinä demokratia ja kaikkien mukana pitäminen kirjattu maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi useampaan kohtaan. Demokratia sekä dialogi eri näkemysten välillä ovat keino rauhaan. Aiemmat presidenttimme ovat tätä toteuttaneet käytännössä niin vaikeissa rauhanneuvotteluissa kuin monenkeskisten sopimusten laatimisessa ja hyväksymisessä. Kaikkia osapuolia on arvostettava ja kuultava, jonka jälkeen yhteinen näkemys voi viedä päätöksentekoon, tai ainakin ymmärrys toisten ajattelumaailmasta on parantunut. Yhteiskuntien ja yhteisöjen lisäksi tämä sama toimii myös ihmisten välisten asioiden hoitamisessa. Osallisuutta ja demokratiaa vahvistamalla luodaan toivoa ja mahdollisuuksia. Juurisyihin on puututtava eriarvoisuutta torjumalla, Paatero sanoi..

– Demokratia, ja sen keinona politiikka, on saatu monessa yhteydessä kuulostamaan ikävältä, vanhalta ja jollain lailla epäilyttävältä. Näitä esimerkkejä ovat vaatimukset ”politiikka pois kouluista” tai ”politiikka pois AY-liikkeestä” ja joidenkin mielestä jopa ”pois puolueista”. On totta, että ylilyöntejä on ollut eikä kaikkea toimintaa pidä politisoida, mutta ollessaan hyväksytty ja virallinen keino hoitaa Suomen asioita, tarvitsee demokratia myös sille kuuluvaa arvostusta.

– Omakohtaisesti hämmennyin asian äärellä kuntavaalien jälkeen eräässä ryhmäkeskustelussa, jossa kysymykseen miksi olet lähtenyt politiikkaan?  oli erään uuden luottamushenkilön (ei demarin) vastaus, ”se on kuulemma paskan puhumista ja selkään puukottamista”. Voi olla, että lause oli tarkoitettu sarkasmiksi, mutta muiden hämmennys oli käsin kosketeltavaa. Me muut olimme lähteneet tekemään parempaa maailmaa ja kaupunkia ja muuttamaan asioita jotka koskettavat ihmisiä. Näin siis näkemys demokratiasta ja päätöksenteosta on jo politiikassa mukana olevillakin varsin erilainen.

– Viime aikojen perustuslakia kyseenalaistava ja nopean päätöksenteon kulttuuria yritysmaailmasta julkiseen päätöksentekoon haikaileva keskustelu on osa tätä demokratian kyseenalaistamista. Demokraattisesti valituilta päätöksentekijöiltä halutaan valtaa siirtää yrityksiin ja niiden hallituksille.

– Kun aikanaan talousvaliokunnan kanssa kävimme saman matkan aikana Kiinassa ja Intiassa, oli Kiinan vuosittainen talouskasvu silloin kaksi kertaa Intian talouskasvun suuruinen. Syyksi tähän kerrottiin päätöksentekojärjestelmä, jossa pystytään tekemään nopeita päätöksiä, joita ei tarvitse useimmiten käsitellä isolla porukalla tai useampaan kertaan. Muita kuin taloudellinen mittari ei juuri huomioida. Ympäristölle tai ihmisoikeuksille ei ole sijaa ja oikeudellista turvaa ei ole olemassa. Intiassa taas paikalliset osavaltioparlamentit ja paikallinen taso kävivät asioita läpi. Kumpi on lopulta parempi ihmiselle, on hyvä kysymys, kun lähtöasetelma on erilainen ja molemmissa ihmisten elintaso on keskimäärin parantunut.

– Demokratiassa ihmiset ovat kuitenkin aina osallisina, joten pidemmän päälle malli antaa lisää vahvuutta, luottamusta ja turvallisuutta talouskasvun lisäksi. Tarvitaan tasapainoa talouden ja demokraattisen päätöksenteon välillä. Tästä pohjoismainen hyvinvointivaltio on loistava osoitus. Monipuoluejärjestelmällä, jossa valta välillä vaihtuu, on pystytty luomaan yhteiskunta, joka on taloudellisesti pärjännyt loistavasti ja samalla tuottanut ihmisille hyvinvointia ja turvallisuutta, Paatero painotti..

 

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat