SDP:n tulevat teemat tarkentuivat näihin viiteen – Professori: “Rahaa ei tästä maasta puutu”

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen toimivat projektin vetäjinä. Hankkeen tarkoituksena oli löytää uusia lääkkeitä Suomen nostamiseksi laman suosta.

SDP:n viime vuoden syyskuussa aloittaman Kättä päälle –hankkeen päätösgaalaa vietettiin tänään eduskunnassa. Tilaisuudessa julkistettiin valtakunnallisten teemaratkaisupajojen sekä alueellisten ratkaisupajojen ideoista koostettu loppuraportti, Kättä päälle –ratkaisut syntyvät yhdessä -video sekä käytiin läpi yhdessä kuljettua matkaa.

Kättä päälle oli tätä

• 18 Kättä päälle -tilaisuutta Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella
• Kolme valtakunnallisia ratkaisupajaa
• Reilut 500 osallistujaa tilaisuuksissa
• Satoja ratkaisuehdotuksia Kättä päälle -sivuston ja tilaisuuksien kautta
• Konkreettiset ratkaisuehdotukset koottuna tämän vihkosen vihreisiin laatikoihin
• Projektin vetureina kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen
• Kättä päälle -työ kokoaa yhteen erilaisten tahojen ajatuksia Suomen suunnaksi

SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen ja yrittäjä Salla Saarisen vetämä työ kokosi yhteen arviolta noin puolituhatta suomalaista järjestö- ja yhdistyskentän toimijaa sekä kansalaisaktiivia miettimään ratkaisuja Suomen parhaaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne käytti tilaisuuden lopuksi puheenvuoron, jossa hän kertoi, millä tavalla SDP tulee jatkamaan Kättä päälle –työtä. Keskiöön nousee aluksi viisi teemaa: työ-, yrittäjyys-, sivistys-, maahanmuutto- sekä tulevaisuusteemat. Näihin teemoihin tartutaan sekä ohjelmavalmistelussa että eduskuntatyössä.

Kättä päälle -tilaisuuksia pidettiin yhteensä 18 Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella. Valtakunnallisten ja alueellisten ratkaisupajojen lisäksi pajoja järjestivät myös esimerkiksi Soste, Sitra, TSL ja Kalevi Sorsa –säätiö. Kättä päälle –sivuston kautta jokainen halukas saattoi jättää oman ratkaisuehdotuksensa.

Avoimin ovin valmistellussa Kättä päälle –työssä korostui kolme selkeää kärkeä: työllisyys, eriarvoistuminen sekä henkinen ja taloudellinen lama nousivat päällimmäisiksi huolenaiheiksi. Näiden teemojen alle rakennettiin koko hankkeen aikana ratkaisupajoissa syntyneen raportin sisältö.

SDP:n rooli on koko projektin ajan ollut toimia järjestäjänä ja koollekutsujana. Pääroolissa omine ideoineen ja ratkaisuineen ovat olleet työhön osallistuneet järjestöt ja toimijat. Puolueen tehtäväksi jäi koota yhteen käytyjen keskustelujen moniääninen sato.

SDP kertoo, että Kättä päälle –loppuraportin ehdotukset on kerätty ilman sensuuria sekä järjestetyistä ratkaisupajoista että ihmisten suoraan lähettämästä verkkopalautteesta. Näin ollen mukana on myös ehdotuksia, jotka eivät istu SDP:n linjaan, mikä kuuluu prosessin luonteeseen. Kuitenkin valtaosa ehdotuksista on sellaisia, jotka ovat luonteeltaan kannatettavia, SDP:stä todetaan.

– Tässä prosessissa matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, Salla Saarinen totesi tiistain loppugaalassa.

Jaakko Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttila huolissaan sivistyksestä

Vaikka professori Jaakko Hämeen-Anttila olikin tiistain Kättä päälle -loppuseminaarissa huolissaan maamme sivistyksen tilasta, hän oli vakuuttunut, että yliopisto säilyy.

– Jotta maamme demokratia säilyisi hyvänä ja laadukkaana, se vaatii kriittiseen ajatteluun kykeneviä sivistyneitä kansalaisia, mikä ei tietysti aina miellytä vallanpitäjiä. Resurssit ovat tietysti yksi asia, mutta rahaa ei tästä maasta puutu. Siitä ovat osoituksena kevään miljardien osakeannit.

Professorin mielestä yliopistoja ei silti pidä valjastaa jonkinlaiseksi teollisuuden palvelijaksi. Jos sellaista tapahtuu, minulla on heti esittää lista , mitkä laitokset voidaan lakkauttaa, professori sanoi.

– Mutta yliopisto kyllä kestää ja säilyy, olipa hallitus mikä tahansa, Hämeen-Anttila vakuuttaa.

Keskustelua aiheesta

Raju vastalyönti Rakennusliitosta tyrmäykselle: Ihan sama, mitä EK ajattelee

Rakennusala on kulkenut omia työehtosopimuspolkujaan.

SAK:laisen Rakennusliiton varapuheenjohtaja Kyösti Suokas sanoo, ettei ihan odottanut EK:ltä noin tyrmäävää  reaktiota kuin pikaisesti tänään tuli.

Hän kuuli EK:n johtajan Ilkka Oksalan tyrmäävän kannanoton tänään illalla Demokraatilta.

Mutta yhtä tyrmäävä oli Suokkaan vastauskin EK:lle.

– Ihan sama minulle, mitä EK ajattelee. Meillä on sopimus, jonka molempien osapuolten hallitukset ovat hyväksyneet ja sillä siisti, tykkäsi EK siitä tai ei, Suokas sanoo.

– Pidimme tuossa työnantajan kanssa viime viikon lopulla seminaaria ja totesimme, ettemme mene meille helmikuuksi muiden asettamaan miinaan. Miksemme voisi solmia oman sopimuksemme jo aiemmin, Suokas selventää. Alan sopimukset olisivat päättyneet helmikuussa

– Nyt se on tässä. Me teemme omaa työmarkkinapolitiikkaamme ja ihan sama, mitä muut ajattelevat, Suokas kuittaa omana mielipiteenään.

Hän ilmoittaa myös, ettei usko lainkaan mihinkään satojen miljoonien veronalennuksiin.

– Palkansaajat ne kumminkin joutuvat maksamaan muina veroina, hän katsoo.

Suokas pitää nyt saavutettua työehtosopimusta osin vallankumouksellisenakin. Esimerkiksi työharjoittelu on hänen mukaansa niin joustava, ettei sellaista ole missään.

Riita rakennusalan sopimuksesta leimahti heti – EK:n mukaan ei huolita mukaan kikyyn

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
verkkoon-oksala
EK:n johtaja Ilkka Oksala tyrmää rakennusalan sopimuksen: ei kuulu kikyyn.

Elinkeinoelämän Keskusliitto nosti heti taistelulipun rakennusalan neuvottelutulosta vastaan. Sen mukaan sopimus ei ole kiky-sopimuksen mukainen.

-Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuutta, EK jyrähtää STT:n  pikauutissähkeen mukaan.

Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtajan Ilkka Oksala vahvistaa STT:lle, että  rakennusalan neuvottelutulos ei ole kiky-sopimuksen mukainen. Sitä ei lasketa, kun arvioidaan 90 prosentin kattavuuden saavuttamista, Oksala kommentoi STT:lle tekstiviestillä.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Lisää hetken kuluttua.

100 miljoonan raja meni rikki, että heilahti – rakennusala mukaan kilpailukykysopimukseen

Kuva: Kari Hulkko
rakentaminen-hulkko-9784
Rakennusala on mukana kikyssä - jos huolitaan.

Rakennusteollisuus RT ja Rakennusliitto hyväksyivät tänään hallituksissaan neuvottelutuloksen, joka jatkaa liittojen välisten työehtosopimusten voimassaoloa helmikuun 2018 loppuun ilman palkankorotuksia.

Sopimukseen sisältyy useita paikallisen sopimisen elementtejä, joilla tehostetaan työajan käyttöä. Mikäli sopimus hyväksytään osaksi hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kilpailukykysopimusta, se varmistaa 100 miljoonan euron lisäveronkevennykset palkansaajille.

-Sopimuksemme noudattaa vahvasti kilpailukykysopimuksen henkeä vaikka se ei työajan pidennyksen osalta ole kirjaimellisesti kikyn mukainen. Neuvottelemamme paketti ajaa rakennusalalla paremmin niitä asioita, joihin kilpailukykysopimus tähtää, sanoo Rakennusteollisuus RT:n työmarkkinajohtaja Tapio Kari.

Sopimuksen myötä rakennusalalla voidaan työntekijän tai työntekijäryhmän kanssa sopia palkkauksesta, jossa otetaan huomioon esimerkiksi työn tavoiteaikataulu, työaikajärjestelyt ja lopputuloksen laatu.

-Merkittävin uudistus sopimuksessa on työkokeilu ensimmäistä kertaa rakennusalalle tuleville. Kokeilu sopii yhtä hyvin nuorille kuin vanhoille, Suomessa asuville ja maahanmuuttajille. Työkokeilu tapahtuu ilman valtion rahoitusta ja siihen ei liity palkkatuen hakemisen byrokratiaa”, toteaa varapuheenjohtaja Kyösti Suokas Rakennusliitosta.

Työkokeilun käyttöön otosta sovitaan yrityksessä luottamusmiehen ja työnantajan kesken. Samalla sovitaan, miten yrityksen kokeneet ammattityöntekijät huolehtivat ohjauksesta. Työkokeilusopimus on puolin ja toisin irtisanottavissa kuin koeaikainen työsopimus. Palkka on vähintään 6 euroa tunnissa ja sen päälle tulevat normaalit työehtosopimuksen palkan perusteella laskettavat lisät.

Työkokeilu mahdollistaa vailla alan koulutusta olevien tutustumisen rakennusalaan, joka tarjoaa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa runsaasti työpaikkoja. Puolen vuoden jälkeen kokeilussa olleen on mahdollista hakeutua alan koulutukseen tai jatkaa työskentelyä normaalissa työsuhteessa ja kouluttautua edelleen työn kautta.

Rakennusteollisuus RT:n hallituksen puheenjohtaja Tero Kiviniemi sekä Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi korostavat neuvotteluiden sujuneen ratkaisuhakuisesti ja yhteistuumin.

-Paikallinen sopiminen etenee rakennusalalla nyt aimo harppauksen. Sovitut uudet käytännöt edistävät tuottavuutta ja työllisyyttä sekä palkkauksen kannustavuutta, Tero Kiviniemi iloitsee.

Alakohtaiset sopimusneuvottelut rakennusalan kahdeksan työehtosopimuksen solmimiseksi käydään mahdollisimman nopeasti. Toimihenkilösopimuksia koskevat neuvottelut käydään erikseen. Rakennusalan yleissitovien työehtosopimusten piirissä on lähes 100 000 palkansaajaa.

Alanko-Kahiluoto ja Eloranta vetoavat koulujen omien terveyspalvelujen puolesta

Kuva: Kari Hulkko
SDP:n kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta.

Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtaja Outi Alanko-Kahiluoto sekä sosialidemokraattien kansanedustaja Eeva-Johanna Eloranta ovat huolissaan suunnitelmista, joiden mukaan hallitus olisi siirtämässä kouluista elintärkeät oppilasterveydenhuollon palvelut maakuntiin. He ovat jättäneet tänään aiheesta kirjallisen kysymyksen eduskunnan puhemiehelle.

– Terveyspalveluiden siirto pois kouluilta olisi haitallista lapsille, sillä opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa. Yksilöllistä ja yhteisöllistä opiskeluhuoltotyötä on mahdoton erottaa kouluista eri alla tehtäväksi ja suunniteltavaksi palveluksi, Outi Alanko-Kahiluoto sanoo.

Opiskeluhuolto on kokonaisuudessaan elimellinen osa koulun, oppilaitoksen ja sivistystoimen toimintaa.

Kun edellistä lakimuutosta oppilashuoltoon tehtiin, sivistysvaliokunta piti välttämättömänä, että kouluterveydenhuollon, koulupsykologin ja kuraattorin palvelut järjestetään oppilaitoksissa siten, että palvelut ovat lähellä oppilaita ja siten helposti ja nopeasti nuorimpienkin oppilaiden saavutettavissa. Riittävien henkilöresurssien turvaaminen opiskelijahuoltoon oli uudistuksen toimivuuden kannalta keskeinen kysymys.

– On kestämätöntä, että hallituksen suunnitelmissa oppilashuoltoa pohditaan siirrettäväksi maakuntiin. Nuortemme hyvinvoinnin puolesta toivon, että asiaan tartutaan ja kouluille annetaan mahdollisuus järjestellä oppilashuolto itse parhaaksi katsomallaan tavalla, Eeva-Johanna Eloranta vetoaa.

Alanko-Kahiluoto toimii eduskunnan nuorten mielenterveyden tukiryhmän puheenjohtajana ja Eloranta sen varapuheenjohtajana.

SAK:n Eloranta: Työttömyysturvan leikkaus riittää jo

tyottomyysaihekuva1
Työttömyysturva karisee kuin syksyn lehdet viimassa.

SAK:n puheenjohtajalle Jarkko Elorannalle riittävät jo tähän saakka tehdyt leikkaukset työttömyysturvaan. Ansiosidonnainen turva lyhenee reippaasti joko 400 tai 300 päivään työsuhteen kestosta riippuen. Tämä yksin tietää jo 200 miljoonan leikkauksia työttömyystukeen.

Itse tapaamisesta Eloranta sanoi, ettei siellä tullut esille mitään uutta, eikä hallitus tarkemmin edes esitellyt työllisyystavoitteitaan. Hallituksen puheista sai kuitenkin käsittyksen, ettei työttomuusturvasta pahemmin neuvotella työmarkkinajärjestöjen kanssa.

– Keskustelemme, mutta hallitus päättää, lausuttiin.

– Toivoisin kyllä, että kolmikannassa tässä edetäisiin. Mitä niitä sopimuksiakaan tekemään, jos ne heti revitään auki, Eloranta sanoo.

– Tosin hallitus teki jo aiemmatkin leikkaukset yksimielisesti, Eloranta sanoo Demokraatille.

Kilpailukykyasioista vastaavat ministerit ovat yhä vaitonaisia siitä, mitä konkreettisia toimia hallitus aikoo tehdä työllisyyden nostamiseksi, kertoo STT.

Hallituksen ministerit tapasivat tänään työmarkkinajohtajia ja esittelivät heille suunnitelmiaan uusiksi työllisyystoimiksi. Hallituksesta tapaamiseen osallistuivat valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.), työ- ja oikeusministeri Jari Lindström (ps.) ja elinkeinoministeri Olli Rehn (kesk.).

Tapaamisen jälkeen pidetyssä tiedotustilaisuudessa ministerit eivät suostuneet kertomaan, mitä uudistuksia hallitus olisi edistämässä.

– Tämä oli vasta tunnustelu. Ensi viikolla on aika tehdä päätöksiä, Lindström sanoi toimittajille Valtioneuvoston linnassa.

Lindströmin mukaan hallitus tapaa työmarkkinajohtajat vielä ennen kuun vaihteen budjettiriihtä. Pöydässä on hänen mukaansa useita ehdotuksia, joista haetaan sopivaa pakettia.

Kysymykseen paikallisen sopimisen lisäämisestä Lindström vastasi, että kilpailukykysopimusta kunnioitetaan.

– Se on aika selvästi sanottu ja piste.

Anniina Luotonen, STT, Juhani Aro, Demokraatti