SDP:n tulevat teemat tarkentuivat näihin viiteen – Professori: ”Rahaa ei tästä maasta puutu”

Kuva: Jari Soini
Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen toimivat projektin vetäjinä. Hankkeen tarkoituksena oli löytää uusia lääkkeitä Suomen nostamiseksi laman suosta.

SDP:n viime vuoden syyskuussa aloittaman Kättä päälle –hankkeen päätösgaalaa vietettiin tänään eduskunnassa. Tilaisuudessa julkistettiin valtakunnallisten teemaratkaisupajojen sekä alueellisten ratkaisupajojen ideoista koostettu loppuraportti, Kättä päälle –ratkaisut syntyvät yhdessä -video sekä käytiin läpi yhdessä kuljettua matkaa.

Kättä päälle oli tätä

• 18 Kättä päälle -tilaisuutta Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella
• Kolme valtakunnallisia ratkaisupajaa
• Reilut 500 osallistujaa tilaisuuksissa
• Satoja ratkaisuehdotuksia Kättä päälle -sivuston ja tilaisuuksien kautta
• Konkreettiset ratkaisuehdotukset koottuna tämän vihkosen vihreisiin laatikoihin
• Projektin vetureina kansanedustaja, entinen työministeri Lauri Ihalainen ja yrittäjä Salla Saarinen
• Kättä päälle -työ kokoaa yhteen erilaisten tahojen ajatuksia Suomen suunnaksi

SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen ja yrittäjä Salla Saarisen vetämä työ kokosi yhteen arviolta noin puolituhatta suomalaista järjestö- ja yhdistyskentän toimijaa sekä kansalaisaktiivia miettimään ratkaisuja Suomen parhaaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne käytti tilaisuuden lopuksi puheenvuoron, jossa hän kertoi, millä tavalla SDP tulee jatkamaan Kättä päälle –työtä. Keskiöön nousee aluksi viisi teemaa: työ-, yrittäjyys-, sivistys-, maahanmuutto- sekä tulevaisuusteemat. Näihin teemoihin tartutaan sekä ohjelmavalmistelussa että eduskuntatyössä.

Kättä päälle -tilaisuuksia pidettiin yhteensä 18 Varsinais-Suomesta Ouluun yltävällä alueella. Valtakunnallisten ja alueellisten ratkaisupajojen lisäksi pajoja järjestivät myös esimerkiksi Soste, Sitra, TSL ja Kalevi Sorsa –säätiö. Kättä päälle –sivuston kautta jokainen halukas saattoi jättää oman ratkaisuehdotuksensa.

Avoimin ovin valmistellussa Kättä päälle –työssä korostui kolme selkeää kärkeä: työllisyys, eriarvoistuminen sekä henkinen ja taloudellinen lama nousivat päällimmäisiksi huolenaiheiksi. Näiden teemojen alle rakennettiin koko hankkeen aikana ratkaisupajoissa syntyneen raportin sisältö.

SDP:n rooli on koko projektin ajan ollut toimia järjestäjänä ja koollekutsujana. Pääroolissa omine ideoineen ja ratkaisuineen ovat olleet työhön osallistuneet järjestöt ja toimijat. Puolueen tehtäväksi jäi koota yhteen käytyjen keskustelujen moniääninen sato.

SDP kertoo, että Kättä päälle –loppuraportin ehdotukset on kerätty ilman sensuuria sekä järjestetyistä ratkaisupajoista että ihmisten suoraan lähettämästä verkkopalautteesta. Näin ollen mukana on myös ehdotuksia, jotka eivät istu SDP:n linjaan, mikä kuuluu prosessin luonteeseen. Kuitenkin valtaosa ehdotuksista on sellaisia, jotka ovat luonteeltaan kannatettavia, SDP:stä todetaan.

– Tässä prosessissa matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, Salla Saarinen totesi tiistain loppugaalassa.

Jaakko Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttila huolissaan sivistyksestä

Vaikka professori Jaakko Hämeen-Anttila olikin tiistain Kättä päälle -loppuseminaarissa huolissaan maamme sivistyksen tilasta, hän oli vakuuttunut, että yliopisto säilyy.

– Jotta maamme demokratia säilyisi hyvänä ja laadukkaana, se vaatii kriittiseen ajatteluun kykeneviä sivistyneitä kansalaisia, mikä ei tietysti aina miellytä vallanpitäjiä. Resurssit ovat tietysti yksi asia, mutta rahaa ei tästä maasta puutu. Siitä ovat osoituksena kevään miljardien osakeannit.

Professorin mielestä yliopistoja ei silti pidä valjastaa jonkinlaiseksi teollisuuden palvelijaksi. Jos sellaista tapahtuu, minulla on heti esittää lista , mitkä laitokset voidaan lakkauttaa, professori sanoi.

– Mutta yliopisto kyllä kestää ja säilyy, olipa hallitus mikä tahansa, Hämeen-Anttila vakuuttaa.

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Paavo Arhinmäki avautuu kosteasta juhlinnastaan ministerinä: ”Moni on vuosien aikana pohtinut syytä väsähtämiseeni Sotshissa”

Kuva: Kari Hulkko

Nykyisen kansanedustajan, silloisen ministeri Paavo Arhinmäen (vas.) käytös Sotshin olympialaisissa nosti kohun talvella 2014. Arhinmäki päätyi tuolloin pahoittelemaan, että hänen juhlintansa Suomen jääkiekkojoukkueen pronssimitalin jälkeen meni liian pitkälle.

Arhinmäki myönsi tuolloin ”sammuneensa tai väsähtäneensä”. Hän kertoi saaneensa apua siirtymisessä hotellille jääkiekkomaajoukkueen pelaajilta.

Vasemmistoliiton entinen puheenjohtaja palaa aiheeseen Facebookissa noin kolme vuotta tapahtumien jälkeen, tammikuun 19. päivänä 2017.

”Moni on vuosien aikana pohtinut syytä väsähtämiseeni Sotshissa. No tänään selvisi, että minulla on uniapnea. Case closed”, hän kirjoittaa torstaina.

”Kuulemma painon pudottaminen auttaa tähän(kin) sairauteen. Siksi vedin vain kaksi burgeria Social Foodissa. Testasin molemmat vegaaniset vaihtoehdot, portobellon ja papupihvin. Hyväksi todettu”, hän arvioi.

Arhinmäen tuolloinen erityisavustaja Anne Moilanen lähetti helmikuussa 2014 Ilta-Sanomille ministerin luottokorttilaskun ja selvityksen Sotshin virkamatkan kuluista. Arhinmäen majoitus ja lennot maksoivat lehden mukaan yhteensä 3 117,36 euroa.
AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

”Syytä haudata Itämeren syvänteeseen” – SDP:n Marin kippaisi Bernerin yhtiön lisäksi sinne myös sote-mallin

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

SDP:n kansanedustaja, varapuheenjohtaja Sanna Marin teilaa täysin liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) kaavailut liikenneverkkoyhtiöstä, jota hän esitteli tänään laajasti tiedotustilaisuudessaan.

– Bernerin liikenneverkkoyhtiö on syytä haudata Itämeren syvänteeseen yhdessä vähintään yhtä järjettömän hallituksen sote-mallin kanssa, Marin kirjoittaa Twitterissä.

SDP:n edustajat ovat pitkin päivää antaneet kirpeitä kommentteja suunnitelmista. Jo aiemmin iltapäivällä SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi hyvin kriittisesti Demokraatille Bernerin johdolla tehtyä tieliikenneselvitystä.

– Ensinnäkin yhtiöittämisellä luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole päätöksentekovaltaa enää riittävästi. Läpinäkyvyys häipyy tässä asiassa, ja se saattaa johtaa yksityistämiseen, Rinne sanoi.

– SDP ei tue tätä yhtiöittämismallia, hän painotti.

”Luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole enää riittävästi päätöksentekovaltaa” – Rinne tyrmää Bernerin mallin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Antti Rinteen mukaan kyse on ideologisesta pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita ja alasajaa julkista sektoria.

Paljon keskustelua herättänyt liikenneverkkoselvitys julkaistiin tänään. Ministeriö on liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner (kesk.) johdolla selvittänyt mahdollisen liikenneverkkoyhtiön perustamista.

Berner esitteli selvitystä liikenneverkkoyhtiöstä tiedotustilaisuudessa Helsingissä tänään.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne arvioi hyvin kriittisesti liikenneministeri Bernerin johdolla tehtyä tieliikenneselvitystä.

– Ensinnäkin yhtiöittämisellä luodaan tilanne, jossa eduskunnalla ei ole päätöksentekovaltaa enää riittävästi. Läpinäkyvyys häipyy tässä asiassa, ja se saattaa johtaa yksityistämiseen, Rinne sanoo Demokraatille.

– SDP ei tue tätä yhtiöittämismallia, hän painottaa.

Mallissa päätöksentekoon ankkuroidaan hallitusammattilaisia eikä kansan valitsemia ihmisiä.

– Huono malli. Tämä on ideologista pakkoyhtiöittämistä, jolla halutaan muuttaa suomalaisen yhteiskunnan rakenteita, alasajaa julkista sektoria, SDP:n puheenjohtaja katsoo.

Rinne kaipaa myös vaikutusarvioita. Sellaisista hän ei ole nähnyt eikä kuullut mitään.

– En tulonjakonäkökulmasta, enkä julkisen talouden näkökulmasta. Minulle ei myöskään selvinnyt, miten tähän malliin osallistuvat yritykset ja yhteisöt ylipäätään.

– Nyt näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi. Mielestäni aika epäoikeudenmukaisella tavalla, jos ajatellaan erityisesti maaseudun ihmisiä. Siis huonojen tieverkkojen päässä asuvien ihmisten tulevaisuutta. Heidän, jotka joutuvat liikkumaan paljon.

Näyttää siltä, että kaikki kustannukset kasaantuvat kansalaisten maksettaviksi.

Rinne kysyy, miten väylistä isosti hyötyvät yritykset osallistuvat mallissa kustannuksiin, jos verkon ylläpito ja laajentaminen perustuu osakeyhtiön perimiin maksuihin, eikä sitä hoideta verotuksen kautta.

Tiestömme kasaantunut korjausvelka on fakta. Samoin Euroopan talous- ja rahaliiton (EMU) säännöt.

Hävittäjähankintojen kohdalla on puhuttu siitä, miten EMU-sääntöjä tulkitaan.

Rinteen mielestä tieverkon kunnossapidossa on kyse tulevaisuusinvestoinnista, jossa myös tätä puolta on syytä miettiä.

Tänään esitellyn (Bernerin) mallin yhtenä tarkoituksena Rinne pitää sitä, ettei infraan laitettu raha näkyisi julkisessa velassa.

On mielenkiintoista, ettei valtion rahakirstun päällä istuva valtiovarainministeriö ole kommentoinut esitystä.

Tosin torstaina iltapäivällä valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) sanoi STT:lle, ettei ole vielä nähnyt yhtiöittämisestä tulevaa lisäarvoa. Orpon mukaan valtiovarainministeriö ei valmistele tällä hetkellä autoveron poistoa tai muutoksia polttoaineveroon.

Rinteen mielestä tämän kokoluokan asiat – ja ehdottomasti verotukseen liittyvät asiat – pitäisi valmistella niin, että VM on mukana.

– Kovasti ihmettelen sitä, että tuodaan tällainen selvitys ilman, että siinä on vaikutusarvioita ja asianomaisten keskeisten ministeriöiden näkemyksiä otettu millään tavalla huomioon, hän huomauttaa.

Yhden ministeriön selvitys vasta siis.

Rinne sanoo SDP:n seuraavan tarkasti, miten asia etenee hallituksessa.

Julkisuudessa puolue tulee avaamaan sitä, mitä uudistus toteutuessaan tarkoittaa kansalaisten näkökulmasta.

Nyt ilmassa on iso riski siihen, että yhdessä veroilla maksetut tiet yhtäkkiä siirretään yhtiölle, joka todennäköisesti alkaa käyttää yksityisiä kumppaneinaan.

– Ja iso riski siihen, että meidän tiet ja väylät yksityistetään tämän kautta, Rinne toteaa.

 

SDP:n Taimela: Bernerin malli rajoittaisi merkittävästi liikenneväyliä koskevaa demokraattista valvontaa

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Katja Taimela pitää liikenneministeriön tieliikenneselvityksessä esitettyä liikenneverkkoyhtiötä demokratian kannalta kestämättömänä. Taimelan mielestä yhtiömalli rajoittaisi merkittävästi liikenneväyliä koskevaa demokraattista valvontaa ja päätöksentekoa.

─ Tosiasiassa päätöksenteko yhtiön investoinneista siirtyisi pois demokraattisesti valituilta päätöksentekijöiltä. Huolimatta siitä, että eduskunnalla säilyisi oikeus asettaa liikenneverkkoyhtiölle tavoitteita ja reunaehtoja lain avulla tai ohjata sen toimintaa selonteoilla.

Taimelan mukaan vaarana on ettei liikenneväylistä päätöksiä tehdessään yhtiö ei huomioisi riittävästi yhteiskunnallista kokonaisarviota, joka on välttämätöntä uusia investointeja ja niiden kohteita määriteltäessä. Yhtiö voisi toimia kansalaisten kannalta kapeakatseisesti vain oman liiketoimintansa kehittämisen ehdoilla, Taimela toteaa.

Tänään julkaistussa esityksessä nykyiset ELY-keskusten koordinoimat paikalliset liikennehankkeet ja ylläpito siirtyisivät väyläyhtiöön hallituksen suunnittelemien maakuntien sijaan. Maakunnista tulisi suuryhtiön vähemmistöosakkaita. Päätöksenteko ja keskusteluyhteys siirtyisi entistä kauemmas, vaikka ELY-keskuksia kritisoidaan jo nyt mm. paikallistuntemuksen puutteesta.

Taimela kritisoi liikenneministeri Anne Bernerin ajattelua, jossa yhteiskunnan varoin rahoitettua julkinen infrastruktuuri siirrettäisiin valtion budjetin ulkopuolelle. Taimelan mielestä liikenneväylien tulisi jatkossakin olla osa valtion talousarviota.

─ Väylien rahoituksen kannalta erillisrahoitus olisi hyvä ratkaisu, mutta se kaventaisi jatkossa budjetin liikkumatilaa entisestään ja vähentäisi vaihtoehtoja valtion taloudessa tulevaisuudessa. Liikenneväylät ovat kuitenkin luonnollinen monopoli ja strategista kansallisomaisuutta, eivät millään tavalla erillään muusta yhteiskunnasta. Taimela päättää.

AVAINSANAT

Nyt myös hallituspuolueiden nuorisojärjestöt antavat kritiikkiä Bernerin kaavailuille

Keskustanuorten mielestä liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) esittelemä liikenneverkkouudistus pitää sisällään useita parannus- ja uudistusehdotuksia, mutta liikenteen kilometrihinnoitteluun ei voida mennä.

Järjestön mukaan ajokilometrien laskuttaminen astuisi alueellisen tasa-arvon varpaille. Kilometrien hinnoista syntyisi nopeasti aluepoliittinen kiistakapula.

Keskustanuorien mukaan pitkät etäisyydet tulevat syrjäseuduilla asuville kalliiksi.

Kokoomusnuoret puolestaan vaatii, että ajoneuvojen seurantajärjestelmää ei tule hyväksyä.

”Tienkäyttömaksut eivät saa perustua sellaiselle autoilijoiden seurantamenetelmälle, joka loukkaisi kansalaisten ja tienkäyttäjien yksityisyydensuojaa. Jokaiselle tienkäyttäjälle on taattava mahdollisuus valita seurantavapaa liikkuminen”, painottaa Kokoomusnuorten puheenjohtaja Daniel Sazonov.

”Uudistuksille – mittavillekin – on Suomessa tilausta. Ne on kuitenkin tehtävä niin, että kansalaisten perustavanlaatuiset oikeudet eivät vaarannu. Laissa turvattu yksilönvapaus ja yksityisyydensuoja ovat keskeisiä kokoomuslaisia arvoja, joita Kokoomuksen on yksiselitteisesti puolustettava kaikkien yhteiskunnallisten uudistusten ja reformien yhteydessä”, toteaa kokoomuksen puoluevaltuustolle laaditun aloitteen ensimmäinen allekirjoittaja Pessi Marttunen.

”Aloitteemme hyväksyessään kokoomuksen puoluevaltuusto asettaa tiukat reunaehdot kokoomuksen liikennereformista vastaaville toimijoille. Se edellyttää, että Kokoomus voi hyväksyä vain sellaisen ratkaisun, joka turvaa liikkumisessa yksilönvapauksien toteutuminen ja takaa jokaiselle tienkäyttäjälle mahdollisuuden valita seurantavapaa tienkäyttö ja liikkuminen.”

Keskustelua aiheesta