SDP:n kansanedustajan Lauri Ihalaisen ja yrittäjä Salla Saarisen vetämä työ kokosi yhteen arviolta noin puolituhatta suomalaista järjestö- ja yhdistyskentän toimijaa sekä kansalaisaktiivia miettimään ratkaisuja Suomen parhaaksi.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne käytti tilaisuuden lopuksi puheenvuoron, jossa hän kertoi, millä tavalla SDP tulee jatkamaan Kättä päälle –työtä. Keskiöön nousee aluksi viisi teemaa: työ-, yrittäjyys-, sivistys-, maahanmuutto- sekä tulevaisuusteemat. Näihin teemoihin tartutaan sekä ohjelmavalmistelussa että eduskuntatyössä.

Avoimin ovin valmistellussa Kättä päälle –työssä korostui kolme selkeää kärkeä: työllisyys, eriarvoistuminen sekä henkinen ja taloudellinen lama nousivat päällimmäisiksi huolenaiheiksi. Näiden teemojen alle rakennettiin koko hankkeen aikana ratkaisupajoissa syntyneen raportin sisältö.

SDP:n rooli on koko projektin ajan ollut toimia järjestäjänä ja koollekutsujana. Pääroolissa omine ideoineen ja ratkaisuineen ovat olleet työhön osallistuneet järjestöt ja toimijat. Puolueen tehtäväksi jäi koota yhteen käytyjen keskustelujen moniääninen sato.

SDP kertoo, että Kättä päälle –loppuraportin ehdotukset on kerätty ilman sensuuria sekä järjestetyistä ratkaisupajoista että ihmisten suoraan lähettämästä verkkopalautteesta. Näin ollen mukana on myös ehdotuksia, jotka eivät istu SDP:n linjaan, mikä kuuluu prosessin luonteeseen. Kuitenkin valtaosa ehdotuksista on sellaisia, jotka ovat luonteeltaan kannatettavia, SDP:stä todetaan.

– Tässä prosessissa matka oli tärkeämpi kuin päämäärä, Salla Saarinen totesi tiistain loppugaalassa.

Jaakko Hämeen-Anttila.

Hämeen-Anttila huolissaan sivistyksestä

Vaikka professori Jaakko Hämeen-Anttila olikin tiistain Kättä päälle -loppuseminaarissa huolissaan maamme sivistyksen tilasta, hän oli vakuuttunut, että yliopisto säilyy.

– Jotta maamme demokratia säilyisi hyvänä ja laadukkaana, se vaatii kriittiseen ajatteluun kykeneviä sivistyneitä kansalaisia, mikä ei tietysti aina miellytä vallanpitäjiä. Resurssit ovat tietysti yksi asia, mutta rahaa ei tästä maasta puutu. Siitä ovat osoituksena kevään miljardien osakeannit.

Professorin mielestä yliopistoja ei silti pidä valjastaa jonkinlaiseksi teollisuuden palvelijaksi. Jos sellaista tapahtuu, minulla on heti esittää lista , mitkä laitokset voidaan lakkauttaa, professori sanoi.

– Mutta yliopisto kyllä kestää ja säilyy, olipa hallitus mikä tahansa, Hämeen-Anttila vakuuttaa.