Väyläverkkomme ovat kärsineet asetettuihin tavoitteisiin nähden jo kauan riittämättömistä investoinneista sekä suuremman vision puutteesta. Suurten kaupunkien välimatkaa on nopeiden ja joustavien matkaketjujen avulla mahdollista supistaa ja näin luoda kansainvälisen kilpailun sekä talouskasvun tueksi laajempia työssäkäyntialueita, SDP:n varapuheenjohtaja toteaa.

Skinnarin mukaan SDP haluaa panostaa raideliikenteen kehittämiseen suunnitelmallisesti pitkällä aikavälillä. Vaalien jälkeen tulee luoda selkeä ja konkreettinen polku investoinneille vuoteen 2030 saakka.

Tavoitteena tulee olla nykyisten raideliikenteen runkoverkkojen suunnitelmallinen ja vaiheittainen kehittäminen vähintään kaksiraiteiseksi sekä maantieverkoston tärkeimpien runkoväylien nelikaistaiseksi. Meidän pitää pystyä vastamaan kysymykseen, mitä Suomi todella tarvitsee vuoteen 2030 mennessä. Valtion Kehittämisyhtiö VAKE:n sekä infrayhtiöiden ja hankekohtaisten toimijoiden roolia uuden liikenneinfran synnyttämisessä tulee arvioida hallitusohjelmaneuvotteluissa.

– Päärata on koko Suomen raideliikenteen pääverisuoni ja siihen pitää panostaa sen mukaisesti. Nykyhallitus tosin päinvastoin keskitti suunnittelurahaa Turun tunninjunalle, ja antoi pääradalle vain murusia. Päärata tarvitsee kestävän ja tarpeeksi moniraiteisen ratkaisun tulevaisuudelle. Pelkästään kunnon suunnittelu tarvitsee 150 miljoonaa euroa. Pitää myös muistaa, että lentoradan rakentaminen tukee tiiviisti pääradan liikenteen kehittämistä.  Uudet hankkeet priorisoidaan niiden aidon kilpailukyvyllisen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden perusteella. Myös kaupunkien mahdollisuus olla mukana tärkeissä liikenneinfrahankkeita toteuttavassa hankeyhtiössä selvitetään.

Skinnarin mukaan on tärkeää, että pidetään kiinni siitä mitä on jo nyt parlamentaarisesti sovittu.

– Seuraava hallitus nimeää parlamentaarisen työryhmän laatimaan liikennepolitiikan pitkän aikavälin linjauksia vuoteen 2030. Parlamentaarisena työnä tulee ratkaista seuraavien 12 vuoden liikennehankkeiden sisältö ja aikataulutus. Riittävän pitkän suunnittelukauden ja kirkkaan vision myötä Suomi pystyy myös kilpailemaan paremmin EU-TEN-T-liikenneverkkorahoituksessa, jonka edellytyksiä ei tule heikentää EU:n rahoituskehyksistä päätettäessä. Olemassa olevia runkoverkkoja tulee vahvistaa ja henkilöliikenteen lisäksi myös teollisuuden tarpeet tulee huomioida koko maassa.

Skinnari muistuttaa myös tavaraliikenteen merkityksestä Suomen kilpailukyvylle.

– Tavaraliikenteen osalta tehdään uusi kokonaisvaltainen kilpailukykyselvitys ja luodaan suomalaiselle logistiikalle mahdollisuudet menestyä 2020-luvulla hyödyntäen Suomen ainutlaatuinen sijainti porttina Euroopasta Aasiaan ja päinvastoin.