Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

SDP:n varapuheenjohtaja Niina Malm: Nato-jäsenyys näyttää nyt aivan normaalilta jatkumolta

Jukka-Pekka Flander
SDP:n kansanedustaja Niina Malm.

Kun Venäjä hyökkäsi 24.2. Ukrainaan, SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm muistaa istuneensa asunnollaan sängyn laidalla ja huomanneensa uutisen kännykästä.

Johannes Ijäs

Demokraatti

– Katsoin uutisia, että mitä hirvittävää. En meinannut 15 minuuttiin saada päätä järjestykseen, että mitä tarkoittaa meidän kannalta.

Tästä on nyt kulunut kolmisen kuukautta ja Suomi on jättämässä jäsenhakemuksensa Natoon.

Malm on yksi heistä, jotka kertoivat oman myönteisen Nato-kantansa vasta tänään SDP:n virallisten elimien eli puoluehallituksen, eduskuntaryhmän ja puoluevaltuuston ollessa koolla Helsingissä.

– Olen kallistunut Naton kannalle.

Malm sanoo, että hän on ennen päätöstään halunnut kuulla SDP:n järjestöväen ja kansalaisten ajatukset sekä tehdä samalla oman itsenäisen ja harkitun ratkaisunsa, mitä mieltä hän jäsenyyshakemuksesta on.

– Olen halunnut kuulla kansalaisten kantoja viimeiseen hetkeen saakka, varsinkin meidän omilta jäseniltämme.

Malm kertoo, ettei hänellä itsellään ole koskaan ollut suuria intohimoja Nato-jäsenyyden hakemisen puolesta tai vastaan.

Hän muistelee olleensa noin viitisen vuotta sitten Liisa Jaakonsaaren (sd.) tilaisuudessa käymässä Nato-keskustelua. Kokeneen, Natoa jo pitkään kannattaneen parlamentaarikon kanssa käyty ajatustenvaihto on viime aikoina pyörinyt Malmin mielessä.

– Silloin tuli herätys käydä miettimään asiaa, kun Liisan kanssa juttelin. Nimenomaan siihen liittyen kannattaako Suomen olla Naton ulkopuolella yksin vai yhdessä sen sisäpuolella, Malm sanoo.

Malmia ovat myös askarruttaneet Naton päätöksentekotapa eli yksimielisyyspäätökset, miten järjestössä toteutuu demokratia ja kuinka nopeaa päätöksenteko on.

– Tietenkin yksimielisyys on aina tavoiteltavaa, mutta tapahtuuko muutoksia, jos ollaan yksimielisiä. Haetaanko kompromissia niin kauan, että löytyy yksimielisyys. Pohdintaani liittyy toisaalta myös se, että eihän mitään järjestelmää ei voi muuttaa ulkopuolelta. Ei kukaan voi mennä ulkopuoliselle sanomaan, että nyt tehdään niin tai näin. Muutokset tehdään järjestön sisällä, Malm puntaroi.

– Minua ei ole hirvittänyt sen pohtiminen, tuleeko Suomeen ydinaseita, tukikohtaa tai riittävätkö meidän rahat. Demokratia on se suurin asia, hän summaa.

Malm on päätynyt siihen, että Suomi toimivana demokratiana ja oikeusvaltion tukijana voi olla Natossa vaikutusvaltainen. Myös pohjoismainen yhteistyö lisää vaikuttavuutta.

Malm tiivistää, että Suomen Natolle lähettämä jäsenhakemus on yhden aikakauden eli liittoutumattomuuden päätös.

– Meillä on ollut vahvaa diplomatiaa ja vakaata sekä ennustettavaa ulkopolitiikkaa, siinä mielessä tämä näyttää ihan normaalilta jatkumolta.

Nyt Suomessa pohditaan, miten Venäjä reagoi jäsenyyshakemuksen jättämiseen.

– Siihen on varmaan niin paljon vaihtoehtoja kuin on mahdollista, Niina Malm sanoo.

Hän toteaa kuitenkin kantavansa enemmän huolta siitä, että rajayhteistyö Suomen ja Venäjän välillä on nyt jäissä ja tavallisten kansalaisten kanssakäyminen on vähäistä pakotteiden vuoksi. Imatralainen Malm on kuullut monen Itä-Suomessa surevan sitä, että rajan yli on vaikea käydä tapaamassa ystäviä ja naapureita puolin ja toisin.

Nato-harkinnan aikana Malmin mielessä on pyörinyt myös oman papan, Artturi Malmin tarina. Pappa oli jatkosodassa tarkka-ampuja, alikersantti.

– Kykki palaneen talon muurin takana Talissa ja ampui, niin kauan kun panoksia riitti, vaihtoi piipun kerran ja jatkoi, ennen kuin jäi sotavangiksi.

Pappa pääsi kuitenkin takaisin kotiin jouluksi 1944 vankien vaihdon yhteydessä. Hän painoi tuolloin 43 kiloa ja oli saanut selkäänsä, koska häneltä oli yritetty kiristää tietoa. Malm toteaa, että tämänkään jälkeen pappa ei suostunut vihaamaan tavallisia venäläisiä, vaikka hän ei sietänytkään maan kommunistien johtoa ja heidän kätyreitään.

Malm ei usko, että Nato-päätös jakaa Suomen sosialidemokraatteja jatkossa. Niin monen kansalaisenkin mielipide kääntyi jäsenyyden kannalle.

– Uskon siihen, että meilläkin on sellainen väki, joka haluaa katsoa pitkälle tulevaisuuteen turvallisuuden ja ulkopolitiikan osalta, toki samalla tiedostaen uhkat ja mahdollisuudet. Tässä tilanteessa on tasan kaksi vaihtoehtoa, nyt ei ole enää Nato-optiota käytettävissä.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE