tuntematonsotilas
kaisaniemi
Juhannustupla

SDP:n varapuheenjohtaja: Suomea myydään pala palalta – ”Hallitus on kaadettava”

Kuva: Jukka-Pekka Flander

SDP:n varapuheenjohtajan, kansanedustaja Sanna Marinin mukaan keskustan, kokoomuksen ja perussuomalaisten muodostaman porvarihallituksen politiikan punainen lanka on julkisen toiminnan siirtäminen demokratian ja laajan avoimuuden ulottumattomiin julkisiin ja yksityisiin yhtiöihin.

Marin luettelee, että hallituspuolueet ovat yhtiöittäneet Metsähallituksen eli ison osan Suomen maista ja metsistä sekä linjanneet sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tuotannon siirtämisestä yhtiöihin ja entistä suuremmalta osin myös yksityisten yritysten kuten monikansallisten pörssiyritysten tuottamiksi.

Tänään varmistui tieto, että hallitus valmistelee valtion teiden, rautateiden ja meriväylien siirtoa Liikennevirastosta tätä varten perustettavaan yhtiöön.

– Liikenneministeri Anne Berner (kesk.) kommentoi ministeriönsä suunnitelmia toteamalla, että tätä kautta ”saamme vapautettua yhteiskunnan käyttöön pääomia” eli todennäköisesti samaan aikaan valmistellaan myös väylien ainakin osittaista myyntiä yksityisille sijoittajille. Tämän seurauksena tavalliset suomalaiset ihmiset maksavat yksityisille monopoleille maamme perusinfrastruktuurin käytöstä erilaisten maksujen kautta. Esimerkit, kuten sähköverkoyhtiö Carunan tapaus osoittavat, ettei luontaisten monopolien yksityistäminen ole yhteisen edun näkökulmasta järkevää.

Marin mukaan nämä muutokset ovat surullinen osoitus paitsi sokeasta uskosta markkinoiden ylivertaisuuteen myös edustuksellisen demokratian rappiosta.

– Yksikään hallituspuolue ei kertonut ennen vaaleja suunnittelevansa sosiaali- ja terveyspalvelujen massiivista yhtiöittämistä ja lähes kaiken palvelutoiminnan asettamista markkinaehtoisen kilpailun piiriin. Yksikään puolue ei kertonut kansallisomaisuuden – maiden, metsien, tiestön ja väylien – yhtiöittämisestä ja tästä todennäköisesti seuraavasta yksityistämisestä. Päinvastoin, vielä viime kaudella keskusta ja perussuomalaiset vastustivat esimerkiksi Metsähallituksen yhtiöittämistä. Suomen väyläomaisuuden uudelleenjärjestelystä ei puhunut yksikään puolue. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistusta piti valmistella parlamentaarisesti, mutta toisin kävi.

Marin haluaa tietää, mihin tietoon ja tarpeeseen hallitus nojaa tekemänsä päätökset ja linjaukset.

– Onko kyse yhteisestä vai yksityisestä edusta, jota kansallisomaisuutemme uudelleenjärjestelyillä tavoitellaan? Onko ylipäänsä yhdellä hallituksella oikeutta myydä Suomea pala palalta varsinkaan, kun tästä ei ollut yhdelläkään kansanlaisella tietoa ennen vaaleja? Vastaus on, että ei ole. Siksi mielestäni hallituksen yhtiöittämis- ja yksityistämispolitiikasta on tehtävä välikysymys ja hallitus on kaadettava.

Marin kirjoitti asiasta ensin Facebookissa.

Sd-edustajat huolissaan kyselytunnilla: ”Hallituksen tekemä poliittinen sopimus jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet”

Kuva: LEHTIKUVA / LINDA MANNER
SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman.

 

Sosialidemokraattien eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman totesi eduskunnan suullisella kyselytunnilla perustuslakivaliokunnan lausunnon olleen ”jämerä”.

– Pakkoyhtiöittäminen pois, valinnanvapaus uusiksi, aikataulun voimaanpano uusiksi, julkisen tuotannon kiellon poistaminen. Se malli jolla uudistusta ajettiin, olisi johtanut ihmisten yhdenvertaistumisen vaarantumiseen, Lindtman luetteli.

– Arvoisa puhemies, nämä asiat olivat tiedossa jo silloin, kuin hallitus antoi tätä esitystä.

Lidtman korosti, kuinka hallitus antoi esityksen tästä huolimatta.

– Kaikki palaa siihen, että tämä hallituksen tekemä poliittinen sopimus valinnanvapaudesta ja maakunnista jyräsi soten alkuperäiset tavoitteet.

Lindtman kysyikin, aikooko hallitus palauttaa sote-uudistuksen alkuperäiset tavoitteet kärkeen, vai aikooko valtiovarainministeri Petteri Orpo pitää kiinni jääräpäisesti poliittisesta sopimuksesta, joka tekee uudistuksesta mahdottoman.

Vaikka kysymys oli osoitettu pääministerin sijaisena toimivalle valtiovarainminiseri Petteri Orpolle (kok.), puhemies Mauri Pekkarinen antoi vastausvuoron perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulalle (kesk.).

Hänen mukaansa sote-uudistuksen keskeiset tavoitteet ovat täysin ennallaan.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen valinnanvapauden toimeenpanon keinot ja välineet, kuten valinnanvapaussetelit ja henkilökohtainen budjetti, ovat jatkossakin ne elementit, joilla valinnanvapaus toimeenpannaan, Rehula totesi.

– Hallitus on yksiselitteisen selvästi tavoiteaikataulussaan 1.1.2019, jolloin tämä kokonaisuus tulee voimaan.

Siellä on paljon säädöksiä, jotka muuttuvat pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä.

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne totesi lisäkysymyksessään alivaltiosihteeri Tuomas Pöystiä lainaten, että mikäli sote-uudistusta halutaan valmistella oikealla tavalla, vie uudistuksen käsittely ainakin marraskuulle.

– Siellä on paljon säädöksiä, jotka muuttuvat pakkoyhtiöittämisen poistumisen myötä ja joita täytyy käydä tarkalleen läpi, Rinne totesi.

Hän kertoi myös pitävänsä selvänä, että uudelle lausuntokierrokselle on tarvetta. Kierros tulee osaltaan venyttää lain valmistumista.

Rinne nosti puheenvuorossaan esiin myös Pöystin Demokraatille antaman haastattelun. Haastattelussa alivaltiosihteeri totesi, että uudistuksen mennessä lausuntokierrokselle, maakuntavaalit on mahdollista järjestää tammikuussa 2018 vain, mikäli maakuntauudistus ja valinnanvapauslainsäädäntö eriytetään.

– Mitä hallitus tulee tekemään tässä suhteessa, Rinne kysyi.

Hallituksen pitää kiinni tavoitteestaan, että uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) totesi vastauspuheenvuorossaan hallituksen pitävän yhä kiinni siitä tavoitteestaan, että koko uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Olisi tärkeää ja tavoitteellista, että maakuntavaalit voitaisi pitää sen mukaisesti, mitä täällä eduskunnassa olevassa hallituksen esityksessä maakuntalakiin liittyy, Vehviläinen sanoi.

Hän kuitenkin jatkoi, että perustuslakivaliokunnan lausunnon jälkeen hallituksen tulee arvioida muutoksien tarvetta.

– Miten paljon muutoksia tehdään, ja samassa yhteydessä arvioida tätä koko aikataulua. Me kaikki tiedämme ja myönnämme sen, että tulevien kuukausien aikataulutus on todella tiukka.

Hänen mukaansa on kuitenkin tavoitteellista, että mikäli uudistus halutaan panna voimaan vuoden 2019 alusta, niin hänestä olisi tarkoituksenmukaista pyrkiä pitämään maakuntavaalit vuoden 2018 tammikuussa.

Pakkoyhtiöittäminen ja kireä aikataulu ihmetyttivät oppositiota – eduskunnan kyselytunnilla heräsi kiivas sote-keskustelu

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kansanedustaja Ilkka Kantola.

Eduskunnan puheenaiheena on tänään ollut perustuslakivaliokunnan hallituksen esittämään sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseen antama lausunto. Lausunnon mukaan soten valinnanvapauslaki pitää valmistella uudelleen.

Myös julkisten sote-palvelujen niin sanottu pakkoyhtiöittäminen on valiokunnan mukaan perustuslain vastainen.

Asia puhutti myös eduskunnan viikoittaisella kyselytunnilla. Kansanedustaja Ilkka Kantola (sd.) nosti SDP:n kysymyksessä esiin pakkoyhtiöittämisen. Hän tiedusteli hallitukselta, mistä yhtiöittämisvelvoite tuli lakiesitykseen.

– Hallituksen esityksen perusteluissa kerrotaan sen perustuvan poliittiseen harkintaan, Kantola totesi.

– Mikä oli tämä poliittinen tavoite, joka perustuslakivaliokunnan mukaan vaaransi kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen?

Kysymykseen vastasi pääministerin sijainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.). Hänen mukaansa sote-uudistuksen tavoitteena on varmistaa kansalaisten yhdenvartaiset palvelut koko Suomessa sekä luoda kestävyysvajeeseen lääkkeitä.

– Se, että päädyttiin valitsemaan valinnanvapauden toteuttamisen työvälineeksi yhtiöittämismalli, tuli kilpailuviranomaisten asiantuntijoiden vaateesta ja näkemyksestä. Sen lisäksi valmistelussa on käytetty runsaasti lainsäädännön ammattilaisia.

Orpo sanoi perustuslakivaliokunnan nyt todenneen, että yhtiöittämismalli ei ole perustuslain mukainen.

– Nyt meidän tehtävänämme on löytää valinnanvapaudelle joku muu tapa. Mutta valinnanvapaus, se voi hyvin ja toteutuu.

Puhemiehenä toivonut Mauri Pekkarinen huomautti keskustelun lomassa, että SDP:n, vasemmistoliiton sekä kristillisdemokraattien ensimmäiset kysymykset liittyivät samaan aiheeseen.

Mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan?

Kantola keskittyi jatkokysymyksessään sote-uudistuksen aikatauluun. Hallitus tiedotti aikaisemmin tänään, että se tulee toteuttamaan sote-uudistuksen 1.1.2019 ja että valinnanvapaus kuuluu tähän kokonaisuuteen.

Kuitenkin alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti totesi tuoreeltaan, että uusi esitys valinnanvapauslaiksi voisi olla valmis aikaisintaan marraskuussa, mikäli esitys menee lausuntokierrokselle.

– Kun perustuslakivaliokunta selvästi toteaa, että suunniteltu aikataulu vaarantaa vakavasti kansalaisten oikeuden riittäviin palveluihin, mihin perustuu hallituksen aikataulun pitäminen ennallaan, Kantola kysyi.

– Eikö nyt ole välttämätöntä muuttaa aikataulua ja valmistella tämä tärkeä kokonaisuus huolella niin, että se todella täyttää kaikki sille asetetut vaatimukset myös valtiosäännön kannalta?

Kysymykseen vastanneen hallituksen perhe- ja peruspalveluministerin Juha Rehulan (kesk.) mukaan hallituksen piirissä on ollut aikaa arvioida perustuslakivaliokunnan lausuntoa vasta noin neljä tuntia.

– Yksityiskohtaisen jatkovalmistelun aikataulun kertominen tässä ja nyt on mahdotonta, Rehula totesi.

Rehula kuitenkin jatkaa, että hallituksen on mahdollista pyrkiä alkuperäiseen tavoitteeseensa, jonka mukaan uudistus astuisi voimaan 1.1.2019.

– Perustuslakivaliokuntakin toteaa, että tällä muutoksella, jota ollaan tekemässä, alkaa olla kiire kansalaisten yhdenvertaisuuden vuoksi. Yksi osa sitä, että päästäisiin yhdenvertaisiin palveluihin on se, että pidämme kiinni tuosta 1.1.2019 päivämäärästä.

Millä tavalla turvaatte sen, että yhdenvertaisuutta ei romuteta?

Kansanedustaja Tuula Haatainen (sd.) jatkoi soten parissa lisäkysymyksessään.

– Millä tavalla tulette turvaamaan sen, että valinnanvapautta hallitusti edistetään, mutta yhdenvertaisuutta ei romuteta, kuten aikaisempi esitys olisi tehnyt, hän kysyi.

Rehulan mukaan valiokunta on lausunnossaan arvioinut niin sote-järjestämislain-, maakuntalain- kuin valinnanvapauslainsäädännön kokonaisuuden.

– Perustuslakivaliokunnan lausunnosta ei löydy kohtaa, jossa kerrottaisiin, että valinnanvapauslainsäädäntö olisi ongelmallinen perustuslain kannalta, hän totesi.

– Se, missä tulee ongelma, on toimeenpanon aikataulu. Tämä aikataulu on nyt se, jonka osalta, me tulemme antamaan hallituksen osalta täydentävän esityksen, kun se on valmis.

Hallitukselta tiedusteltiin kyselytunnin aikana lisäksi muun muassa kansanedustaja Paavo Arhinmäen (vas.), vihreiden puheenjohtajan Touko Aallon ja RKP:n puheenjohtaja Anna-Maija Henrikssonin voimin, aikooko hallitus nyt ottaa opposition paremmin mukaan uudistuksen toteuttamiseen.

Vältellessään vastaamista oppostion esittämään huoleen, hallitus pyrki korostamaan, ettei koko uudistus ole törmännyt seinään.

Petteri Orpo sanoi pakkoyhtiöittämisen törmänneen perustuslakivaliokuntaan, mutta hänen mukaansa itse uudistus ei. Hänen mukaansa syksyyn tulee aikatauluhaasteita, mutta uudistuksen kimppuun käydään tästä päivästä lähtien.

Myös Juha Rehulan mukaan uudistuksen keskeiset kohdat ovat edelleen voimassa.

– Meillä on uudistukselle tavoitepäivä. Nyt lähdemme työstämään sitä ratkaisua, jolla tuohon tavoitepäivään voidaan päästä, Rehula totesi.

Keskustelua aiheesta

Sipilä Ylelle Kiinasta: ”Suomalainen järjestelmä toimii”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Sipilä (vas.) tapasi Kiinan presidentin Xi Jinpingin Pekingissä 26. kesäkuuta.

Yle tavoitti pääministeri Juha Sipilän (kesk.) puhelimitse Kiinan vierailulta kommentoimaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan sote-lausuntoa. Sipilän mukaan hallituspuolueiden johtotrio kokoontuu pohtimaan käymään lausuntoa läpi perjantaina iltapäivällä. Muutostarpeita selvitetään ensi viikolla.

– Nämä ovat kokonaisuudessa aika pienet yksityiskohdat, mistä tällä hetkellä puhutaan. Kyllä meidän täytyy hallituskauden ollessa noin puolivälissä tällaiset asiat ehtiä hyvin korjaamaan, Sipilä sanoi Ylelle.

Sipilä kutsuu soten aikatauluhan lakiteknisesti aika selkeäksi. Hän myöntää yhtiöittämisvelvoitteen poistumisen olevan lainvalmistelun näkökulmasta suurempi kysymys.

– Minusta tässä jälleen kerran perustusvaliokunta osoitti, että suomalainen järjestelmä toimii. Saatiin yksimielinen lausunto ja lausunto tuki sitä, että tehtävät siirretään maakunnille. Lausunto tuki myös sitä, että tässä sote-kokonaisuudessa on valinnanvapaus.

Keskustelua aiheesta

Orpo sotesta: ”Kyllä tässä on tehty niin hyvää työtä kuin on osattu”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Petteri Orpo kertoi tänään medialle eduskunnassa, että hallitus lähtee nyt tekemään täydentävää esitystä, jolla korjataan valinnanvapauslainsäädäntöön perustuslakivaliokunnan lausunnon myötä tulevat muutokset.

Orpon mukaan hallituksen tavoite on yhä toteuttaa sote- ja maakuntauudistus kokonaisuutenaan 1.1.2019 alkaen.

– Minusta tämä on paketti. Kuten perustuslakivaliokunnan puheenjohtaja totesi niin tämä on kokonaisuus, jota pitää käsitellä kokonaisuutena.

– Lähtäkohta on se, että maakuntalaki, (sote-)järjestämislaki ja valinnanvapauslaki ovat yksi paketti. Ne kuuluvat ja liittyvät oleellisesti toisiinsa.

– Minusta pitää olla tavoite ja hallitus on alusta lähtien asettanut tavoitteeksi 1.1.2019. Siitä pidetään kiinni. Jos jokin osoittautuu mahdottomaksi niin sitä mietitään, mutta minä olen aina optimisti.

Maakuntavaalien toteuttamiseen tammikuussa 2018 Orpo ei ottanut kantaa.

– Nyt on perusteelliset selvitykset ja kuulemiskierrokset ollut ja minusta elementit hyvällä lainsäädännölle ovat olemassa.

– Kyllä tässä on tehty niin hyvää työtä kuin on osattu. Ja (soten) yhtiöittämiskysymys, joka oli se suurin niin siihen hallituksen käyttämät asiantuntijat antoivat vihreää valoa, nyt perustuslakivaliokunta päätyi toiseen ratkaisuun.

Keskustelua aiheesta

Valtakunnan politiikan jättämistä suunnitteleva Lindström Etelä-Saimaalle: ”Mikä tahansa voi kaataa hallituksen”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Työministeri Jari Lindström (uv.) aikoo todennäköisesti jättää valtakunnan politiikan tämän vaalikauden jälkeen. Lindström kertoo suunnitelmistaan Etelä-Saimaan haastattelussa.

– Todennäköisesti politiikan tekeminen valtakunnan tasolla on sitten tässä. Aika maailman ihme pitää tapahtua, että jatkaisin tämän kauden jälkeen, hän sanoo.

Lindström siirtyi muiden entisten perussuomalaisten ministerien tavoin uuteen Uusi vaihtoehto-ryhmään. Perussuomalaisten jakautuminen heikensi hallituksen pohjan seitinohueksi.

– Mikä tahansa voi kaataa hallituksen. Tämä vene keikkuu joka tapauksessa.

Lindström suunnittelee tulevaisuudessa toteuttavansa pitkäaikaisen haaveensa ja kirjoittavansa kirjan. Kustannusyhtiö on jo ottanut yhteyttä, Lindström kertoo.

Keskustelua aiheesta