SDP:n varapuheenjohtajalta rajua kritiikkiä huolestuttavasta sote-ilmiöstä – varoitus korruptiosta: ”Kokoomuslaisia poimitaan nyt rypäle kerrallaan”

Kuva: Johan Kvarnström
Maarit Feldt-Ranta.

SDP:n varapuheenjohtaja Maarit Feldt-Ranta pitää kokoomuspoliitikkojen säännönmukaista siirtymistä yksityisen hoivabisnekseen erittäin ongelmallisena.

Myös muun muassa kokoomuksen entinen puheenjohtaja Pertti Salolainen on paheksunut Ilta-Sanomissa kokoomuspoliitikkojen siirtymistä terveysfirmojen palvelukseen sote-uudistuksen valmistelun aikana.

Uusimpana kansanedustaja Sanna Lauslahti (kok.) on siirtymässä Lääketeollisuus ry:n toimitusjohtajaksi. Palkka lienee noin 200 000 euroa.

Ennen häntä lähtijöinä ovat olleet ainakin Terveystalon liiketoimintajohtaja, entinen sosiaali- ja terveysministeri Laura Räty (kok). Entinen kansanedustaja Lasse Männistö (kok.) on johtajana Mehiläisessä, jonka liiketoiminnan kehityspäällikkö on kokoomuspääministerien entinen avustaja Joonas Turunen.

Maarit Feldt-Ranta ei halua ottaa kantaa kehenkään henkilöön vaan puhuu mieluummin kokoomuslaisesta ilmiöstä kokonaisuutenaan.

– Tässä on korruptoitumisen kaava olemassa. Olen kiinnittänyt tähän jo pitkään huomiota. Tässä on systemaattisesti viimeisen 3–4 vuoden aikana keskeisesti sote-valmistelussa mukana olevia keskeisiä kokoomuslaisia toimijoita siirtynyt usealle merkittävälle paikalle yksityiseen terveysbisnekseen, Feldt-Ranta toteaa.

– He ovat ensin olleet mukana suunnittelemassa ja tekemässä hallituksen mallia ja sitten he ovat siirtyneet huolehtimaan, että hoivabisneksen etu toteutuu maksimaalisesti. Siinä on korruptoituneita piirteitä, jotka eivät kuulu Suomeen. Näen asian todella pahana, Feldt-Ranta jatkaa.

Hän lisää, ettei ole asiassa yksin. Alaan nykytilanteessa liittyvistä korruption uhista ovat varoittaneet myös rikosoikeuden professorit Ylellä.

– Sokea Reettakin näkee sen, että kokoomuslainen kokoomuslaisen jälkeen siirtyy. Täältä on lähtenyt monta päättäjää sekä viime että tällä vaalikaudella. Ei tämä nyt ole mitään demariopposition kritiikkiä, vaan kyllähän tämä on kaikkien nähtävissä.

”Siellä oli usein kokoomuksen kansanedustajien kokovartalokuvat kannessa.”

Maarit Feldt-Rannan mukaan kyseessä on siinäkin mielessä iso keskustelu, jos nyt Sipilän hallituksen johdolla Suomessa kokonaan muutetaan järjestelmä pohjoismaisesta hyvinvointiyhteiskunnasta markkinavetoisuuteen.

– Siinä on tavallaan veronmaksajan piikki auki yksityiseen hoivabisnekseen. Siinä on isot riskit. On selvää, että hoivayrityksillä on tässä intressi ja nyt se poimii kokoomuksesta rypäleen kerrallaan. Onhan se yksittäisen päättäjän ja myös puolueen moraalista kyse, voiko tällaisessa olla mukana, Feldt-Ranta kritisoi.

Hän kertoo jo 5–6 vuotta sitten kiinnittäneensä huomiota, miten yksityisten firmojen hoivalehdyköitä alkoi tippua kotiin ilmaisjakeluiden välissä.

– Siellä oli usein kokoomuksen kansanedustajien kokovartalokuvat kannessa.

– Minulla ei ole mitään bisnestä vastaan, toivon totta kai että suomalaiset yritykset menestyvät, mutta sen täytyy tapahtua terveen markkinatalouden ehtojen mukaisesti eikä niin, että julkisia verovaroja junaillaan näihin yrityksiin jotain käytävää pitkin, Feldt-Ranta toteaa.

”Ei eduskunta voi olla pyöröovi.”

Feldt-Ranta antaa huutia myös edelliselle puhemiehelle Maria Lohelalle (sin.) ja samalla koko puhemiesneuvostolle. Hänen mukaansa Lohelan aikana luovuttiin vanhasta periaattesta, siitä eduskunnan kirjaimesta, että voi lähteä kesken kansanedustajakauden, jos lähtee kansankunnan kannalta merkittäviin kansainvälisiin tai kansallisiin tehtäviin.

– Tämä on aikaisemmin ollut mittapuu, johon on verrattu, mutta nyt edellisen puhemiehen aikana tästä luovuttiin case Carl Haglundin (r.) kohdalla. Hän oli ollut yhden vuoden kansanedustajana ja lähti kiinalaiseen yhtiöön varatoimitusjohtajaksi. Silloin luovuttiin siitä periaatteesta, Feldt-Ranta toteaa ja lisää, että nyt kun käytäntö on muutettu, sitä on vaikea palauttaa.

– Tämä on aika kovasti sanottu puhemiesneuvostosta, mutta kaikki mitä minä olen tällä vaalikaudella nähnyt, niin puhemiesneuvosto ei enää ole sellainen elin, joka olisi aktiivisesti ylläpitänyt eduskunnan arvokkuutta. Tosiasiassa puhemiesneuvosto on sallinut, että ilman erityisiä perusteita voi tulla ja mennä. Minusta tässä on kyse myös kansanvallan kunnioittamisesta. Ei eduskunta voi olla pyöröovi.

– Haglund esimerkiksi teki yli 100 000 euron kampanjan Uudellamaalla, jossa hän markkinoi itseään massiivisesti jokaiseen kotiin. Jopa minulle tuli hänen henkilökohtainen vaalikirjeensä. Ensin hän käyttää yli 100 000 euroa rahaa siihen, että äänestäkää minua, olen luottamuksesi arvoinen. Sitten vuoden kuluttua hän toteaa, että ei tämä enää kiinnostakaan ja sitten näkyy vain perävalot. Eihän tämä ole mikään yksittäisen edustajan asia, tämä on kansanvallan kunnioittamisen asia, Feldt-Ranta sanoo.

Hän kysyykin, voivatko ihmiset luottaa, että äänestäessään vaaleissa ihmiset hoitavat tehtävät loppuun. Hän vaatii eduskunnan puhemiehistöltä ja johdolta toimia, jotta periaatteista voitaisiin jälleen pitää kiinni.

– Nyt on uudella puhemiesneuvostolla puhemiehistön johdolla mahdollisuus näyttää, että joku johtaa Suomen eduskuntaa. Vai haluaako Suomen eduskunta olla organisaatio, jolla ei ole periaatteita tai jos on, niistä ei pidetä kiinni tai siitä ei seuraa mitään. Minun mielestäni tämä ei ole hyvää kehitystä.

Keskustelua aiheesta

Timo Soini valitsi, kenen opposition kansanedustajan kanssa hän lähtisi kaljalle – se ei kuitenkaan onnistuisi

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Ulkoministeri Timo Soini haukkuu, taas kerran, opposition esityksen – tällä kertaa verkkosivuillaan. Hän palaa keskiviikkoon, jolloin pääministeri Juha Sipilä antoi eduskunnassa pääministerin ilmoituksen hallituspolitiikasta tänä vuonna.

”Oppositio oli tylsä ja huumorintajuton kuin Hesarin pääkirjoitus. Samaa kurjuusjoikua tunnista toiseen ilman hymyn häivää. Älykäs huumori loisti poissaolollaan.”

Soinin mielestä esimerkiksi vihreiden Ville Niinistö toisti ”koulutusleikkausuikutusta kolmatta vuotta”.

Soinin mielestä poliittisen debatin pitää olla myös hauskaa, oikeaa kansanvallan ilotulitusta tai muuten sitä ei jaksa Erkkikään.

”Jos puheiden perusteella pitäisi valita opposition kansanedustaja, jonka kanssa keskiviikon salikeskustelun perusteella haluaisi lähteä kaljalle päätyisi Päivi Räsäseen, jonka puheenvuoro on debatin paras.”

”Paitsi että Päivi ei käy kaljalla”, Soini täsmentää.

Ulkoministeri kertoi näkemyksistään perjantaina.

Keskustelua aiheesta

Keskustan tapaan nyt myös kokoomus halukas palaamaan perhevapaauudistus-pöytään

Kuva: Thinkstock

Sisäministeri Kai Mykkänen (kok.) väläyttää Ylellä, että kokoomus haluaisi neuvotella vielä perhevapaauudistuksesta hallituskumppaneiden kesken.

– Henkilökohtaisesti toivon, että asiaan löytyisi tapa palata vielä työllisyysuudistusten ja budjettiriihen yhteydessä, Mykkänen sanoo Ylelle.

Eilen Demokraatti uutisoi, että myös keskustassa on vielä haluja neuvotella perhevapaauudistuksesta tietyin osin.

– Pöydässä oli paljon sellaisia yhteisiä pieniä nimittäjiä, jotka ovat verrattain pieniä muutoksia tai euromääräisestikin pieniä satsauksia ja olen niitä valmis edistämään, jos näistä saadaan keskustelua käytyä. Palaillaan asiaan ja pöytään pikku hiljaa, perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) totesi.

Oppositiossa on oltu pahoillaan siitä, että hallitus ilmoitti aiemmin, että perhevapaauudistus keskeytetään ja se siirtyy seuraavalla hallitukselle.

– Minusta kysymys on koko hallituksen kyvyttömyydestä perhe- ja tasa-arvopolitiikkaan. Selityksiä tuntuu löytyvän muttei ratkaisuja – selityksiä siihen, miksi epäonnistutaan, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne on esimerkiksi todennut.

Keskustelua aiheesta

Tässä on Euroopan suurin ongelma, linjaa Sauli Niinistö – ”Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota”

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Presidentti Sauli Niinistön mukaan sotimisen jatkuminen Ukrainassa on Euroopan suurin ongelma. Sen ratkaisemiseen kannattaa panostaa, jos pienikin mahdollisuus vain tarjoutuu, Niinistö sanoi suomalaistoimittajille Münchenissä.

Turvallisuuskonferenssissa on jälleen ollut esillä ajatus YK:n suuresta rauhaturvaoperaatiosta Itä-Ukrainassa.

Sellaisen toteutuminen on vielä hyvin epävarmaa, mutta jos operaatiosta sopu YK:n puitteissa, myös Suomen pitäisi varautua olemaan siinä mukana – tarvittaessa myös konkreettisen joukkojen muodossa, Niinistö sanoi.

– Siihen mittaan kun meillä resurssia riittää, ei mitään mahdottomuuksia.

Niinistö kertoi keskustelleensa Ukrainan tilanteesta Münchenissä pariinkin kertaan Ukrainan presidentin Petro Poroshenkon kanssa.

– Ei hänkään nyt kuuta taivaalta odota, presidentti kuvasi tunnelmia.

Vauvaonnitteluja sadellut

Kahdenvälisten tapaamisten lisäksi Niinistön ohjelmassa oli lauantaina arktista turvallisuutta koskeva paneelikeskustelu.

Presidentti kertoi myhäillen suomalaistoimittajille saaneensa onnitteluja perheenlisäyksestä ”jatkuvalla syötöllä”.

– Äsken tuolla arktisessa keskustelussa sellaisiltakin ihmisiltä, joita en ihan välittömästi tunnistanutkaan, Niinistö kertoi.

STT–NIILO SIMOJOKI

Keskustelua aiheesta

Orpo on valmis maksamaan EU:lle enemmän: ”Siksi unioni on olemassa”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Hallitus olisi valmis kasvattamaan Suomen EU-budjettiin maksamaa osuutta, jos raha tuottaisi selkeää lisäarvoa. Näin sanoo valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) STT:lle.

Tällaisia kohteita olisivat Orpon mukaan esimerkiksi tutkimus, kehitys, innovaatio, puolustus, turvallisuus ja maahanmuuttoasiat.

– Näihin kun EU suuntaisi varoja, tekisi niitä yhdessä enemmän, se olisi Suomelle eduksi. Jos euro maksetaan, kymmenen euroa saadaan eurooppalaisena lisäarvona takaisin, Orpo kuvailee.

Hallitus linjasi EU-budjetista perjantaina, mutta moni on ihmetellyt, mitä linjaus tosiasiassa tarkoittaa ja onko se sisäisesti ristiriitainen. Toisaalta Britannian lähdön jättämää aukkoa budjetissa ei haluta täyttää, mutta toisaalta Suomi on valmis laittamaan unioniin lisärahaa.

Orpo ei näe asiassa ristiriitaa, vaan pitää luontevana, että uusiin asioihin pitää panostaa.

– Siksi unioni on olemassa. Yhdessä me olemme enemmän kuin yksittäiset valtiot.

Toki neuvotteluissa pyritään hakemaan rahaa myös nykyisen EU-budjetin sisältä, esimerkiksi koheesiorahoista, joilla tuetaan EU:n vähemmän kehittyneitä alueita. Aiemmin iso osa potista on mennyt EU:n uudemmille jäsenmaille, joiden Orpo katsoo kehittyneen siinä määrin, että koheesiopottia voisi nyt pienentää.

Yli vai alle prosentti?

Tällä hetkellä EU:n budjetti on noin prosentti maiden yhteenlasketusta bruttokansantuotteesta. Orpo katsoo, että budjetti voisi kasvaa noin 1,05 prosenttiin.

Kokoomuksen ja keskustan hallituskumppani sinisten puheenjohtaja Sampo Terho sanoi perjantaina STT:lle, että hänen puolueensa olisi valmis menemään jopa alle prosenttiin.

– Jokaisella puolueella on tietenkin omat tavoitteensa, ja minusta hallituksen kanta on hyvä, Orpo kommentoi.

– Olisi epärehellistä väittää, että voimme samaan aikaan pitää kiinni yhdestä prosentista sekä kaikkien meille tärkeiden asioiden saamisesta.

Edessä on joka tapauksessa pitkä vääntö. Orpon mukaan seuraava EU-budjetti viimeistellään Suomen puheenjohtajuuskaudella syksyllä 2019.

STT–OLLI VESALA

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Entinen oikeusministeri kommentoi SDP:n Rinteen esitystä: ”Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta…”

Kuva: Lehtikuva

Entinen oikeusministeri ja RKP:n puheenjohtaja Christoffer Taxell voisi olla sopiva henkilö selvityshenkilöksi selvittämään, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

Taxellin nimen nosti tänään esille SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne, joka sanoo Demokraatille lauantaina, että suomalaisten keskuudessa on liikkeellä kysymyksiä, noudattaako Suomi kansainvälisiä sopimuksia ja omaa perustuslakiaan palautuksissa.

– Kansakunnan etu on se, että oikeusvaltioon luotetaan ja ihmiset luottavat siihen, että asiat menevät, kuten lainsäädäntö ja sopimukset edellyttävät.

– Meillä on tehty lainsäädäntömuutoksia syksyn 2015 tilanteen johdosta ja ko. aiemmin. Nyt olisi syytä tarkastella, toimivatko nämä muutokset oikeudenmukaisella ja inhimillisellä tavalla suomalaisen yhteiskunnan turvallisuus huomioon ottaen.

– Kun katselee uutisia Afganistanista ja Irakista tai esimerkiksi Maahanmuuttoviraston Migrin linjanjohtajan kirjoitusta Helsingin Sanomissa, missä kerrottiin että Ruotsissa on itse asiassa väljempi palauttamispolitiikka kuin Suomessa, voisi olla hyödyksi, että pääministeri asettaisi selvitysmiehen, Rinne esitti aiemmin tänään.

Taxell sanoo lauantaina iltapäivällä Demokraatille seuraavansa, mitä asiassa tapahtuu.

– Jos tällaisen kysymyksen saa hallitukselta, silloin luonnollisesti joutuu miettimään, kuten yleensä teen saadessani kysymyksen.

Taxell ei halunnut kuitenkaan vielä sanoa tarkemmin, olisiko hän halukas ryhtymään tehtävään.

Palautuksia koskevaa keskustelua hän sanoo kuitenkin seuranneensa kuten muitakin merkittäviä asioita.

– Seuraan yhteiskunnallista keskustelua kaiken kaikkiaan. En lähde nyt arvioimaan sen eri osia.

Taxell johti viime vuosikymmenen lopulla perustuslain muuttamista valmistellutta parlamentaarista komiteaa.

Keskustelua aiheesta