”Aina kun keskusta ryhtyy hyökkäämään suomalaista palkansaajaa kohtaan” – SDP:n Viitanen: Pakkolait kannatusromahduksen takana

Kuva: Jukka-Pekka Flander
Pia Viitasen mukaan on ymmärrettävää, että moni keskustan äänestäjä on nyt hyvin pettynyt.

SDP:n kansanedustaja Pia Viitasen mukaan keskustan puheenjohtajan pääministeri Juha Sipilän härkäpäisesti ajamat niin sanotut pakkolait ovat keskustapuolueen heikentyneen kannatuksen taustalla.

– Uskon, että moni maakuntien palkansaajakeskustaäänestäjä on huomannut, että keskusta haluaa leikata palkkoja sekä heikentää työehtoja. Puheet ennen vaaleja olivat aivan toista, ja on ymmärrettävää, että moni keskustan äänestäjä on nyt hyvin pettynyt.

Viitanen muistuttaa keskustaa aikaisempien porvarihallituksen virheistä.

–Aina kun keskusta ryhtyy hyökkäämään suomalaista palkansaajaa kohtaan, sen kannatus laskee ja vastuu liimataan pysyvällä liisterillä keskustan kansanedustajien pintaan. Kokoomus sen sijaan katoaa tapetin saumoihin, eikä se tule puolustamaan tai ottamaan vastuuta vaikeista päätöksistä.  Nyt keskusta on jälleen toistamassa tämän saman virheen, joita se on kokoomuksen kanssa porvarihallituksessa tehnyt kahdesti lähihistoriassa.

Pääministeriltä odotettaisiin nyt rehellistä nöyryyttä todeta, että matalikolle meni ja koneet seis.

Viitasen mukaan keskustan kannattaisi käydä vakava pohdiskelu ylipäätään pakkolakien tulevaisuudesta.

– Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n nöyrä paluu työmarkkinaneuvotteluihin kertoo suoraan sen, ettei edes se usko Sipilän räätälöimien työelämän pakkolakien läpimenoon eduskunnassa. Pääministeriltä odotettaisiin nyt rehellistä nöyryyttä todeta, että matalikolle meni ja koneet seis.

Viitanen uskoo, että pakkolakien poisvetäminen ratkaisisi samalla nyt pahassa jumissa olevan työmarkkinaneuvottelutilanteen.

– Suomalaiset ovat viime viikkojen tutkimuksissa ilmaisseet yhteiskunnallisen turvattomuuden lisääntyneen. Pakkolakien tuomat palkan leikkaukset ovat monen suomalaisen perheen huolenaiheita eri puolella Suomea. Lait varjostavat perheiden tulevaisuuden suunnittelua eikä hallituksen kaavailut päivähoitomaksujen rajuista nostoista ainakaan helpota tätä arkea.

– Pääministeriltä odotettaisiin nyt epävarmuuden lietsominen sijaan kansakuntaa kokoavia ja rauhoittavia toimia, päättää Viitanen.

 

Venäjän YK-suurlähettiläs kuoli New Yorkissa

Kuva: Lehtikuva

Venäjän YK-suurlähettiläs Vitali Tshurkin on kuollut tänään New Yorkissa, ilmoittaa Venäjän ulkoministeriö. Tshurkin oli 64-vuotias.

Tshurkin toimi maansa YK-suurlähettiläänä vuodesta 2006.

Hän herätti huomiota viime vuosina useilla kovasanaisilla esiintymisillä YK:n turvallisuusneuvostossa, jossa hän torjui muun maailman arvostelun muun muassa Krimin miehityksestä ja Venäjän toimista Syyriassa.

Kreikka-neuvottelut jatkuvat: ”Tilanne paljon parempi kuin muutama vuosi sitten”

Kuva: Lehtikuva

Kreikka ja lainoittaja-instituutiot jatkavat neuvotteluita maan lainaohjelmasta. Euroryhmän puheenjohtajan Jeroen Dijsselbloemin (kuvassa) mukaan teknisten neuvotteluiden jatkuminen on tärkeä askel.

Tänään koolla ollut euroryhmä käsitteli lainaohjelman etenemistä, mutta ei ottanut asiaan poliittista kantaa. Kreikka saa uuden lainaerän 86 miljardin euron lainaohjelmastaan vasta sitten, kun osapuolet ovat löytäneet yhteisymmärryksen meneillään olevasta toisesta väliarviosta eli siitä, miten maa on toteuttanut vaadittuja talousuudistuksia. Kreikka on nostanut lainasta tähän mennessä noin 30 miljardia euroa.

Dijsselbloemin mukaan lainoittajainstituutiot eli EKP, pysyvä kriisirahasto EVM ja euroryhmä sekä IMF jatkavat neuvotteluita Kreikan kanssa vero-, eläke- ja työmarkkinauudistuksista.

Emme halua riskeerata luottamusta, joka on ollut palautumassa.

Huomio on hänen mukaansa siirtymässä säästöistä rakenteellisiin uudistuksiin.

– Paljon työtä on tehty budjetin tasapainottamiseksi, ja tilanne on paljon parempi kuin vielä muutama vuosi sitten.

Dijsselbloem painotti, että paljon työtä on vielä edessä. Asia palaa hänen mukaansa euroryhmään, kun instituutiot ovat löytäneet sovun lainaohjelman teknisistä yksityiskohdista.

Kreikka tarvitsee uuden lainaerän vasta heinäkuussa, mutta euromaat haluavat tehdä päätökset mahdollisimman varhain ennen kuin tilanne kriisiytyy.

– Emme halua riskeerata luottamusta, joka viime aikoina on ollut palautumassa.

Ja taas leimahti hallituksessa veroriita – SDP:ltä vaihtoehto: ”Tämä vero toisi 230 miljoonaa euroa kassaan vuoden aikana”

Kuva: thinstock

SDP:n varapuheenjohtaja, kansanedustaja Maarit Feldt-Ranta ihmettelee, että vain viikko vene- ja moottoripyöräverojen hautaamisen jälkeen hallitus riitelee jälleen verotuksesta.

– Nyt hallituksen suurennuslasin alla vaikuttaa olevan pohtia arvonlisäveron ja osinkoveron nostamisesta, Feldt-Ranta pohtii viitaten Ylen uutiseen.

Hän muistuttaa, että arvonlisäveron korotus nostaisi lääkkeiden ja ruuan hintaa ja kohdistuisi kovimmin köyhiin ja pienituloisiin.

Feldt-Rannan mukaan hallitus yrittää nyt löytää uusia veroja perumiensa vene- ja moottoripyöräverojen tilalle. Näiden verojen kustannusvaikutus olisi ollut 42 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Hallitus on itse aiheuttanut verovajeen, jota se nyt yrittää paikata tavallisten suomalaisten pussista.

Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat.

Hän painottaa, että hallitus teki valtion kassaan 59 miljoonan euron vuotuisen loven, kun tämän vuoden alusta otettiin käyttöön miljoonaperijöiden veroale.

– Ihminen, joka perii kahden miljoonan euron arvoisen kiinteistön pääkaupunkiseudulla, maksaa tänä vuonna 50 000 euroa vähemmän veroa kuin viime vuonna, Feldt-Ranta laskee.

Feldt-Ranta esittääkin, että hallitus voisi halutessaan esittää finanssimarkkinoiden ottamisesta verotuksen piiriin, kuten Ruotsissa ja Tanskassa on tehty. Pohjoismaisten naapureiden tavoin käyttöönotettava vero toisi valtion kassaan 230 miljoonaa euroa vuositasolla.

– Kertoo paljon siitä keiden asialla hallituspuolueet ovat, kun ne mieluummin kohdentuvat kaikki lisäverot tavallisten suomalaisten maksettaviksi, alentavat miljoonaperijöiden veroja eivätkä halua verottaa finanssisektoria samantasoisesti kuin muut EU-maat – Ruotsista ja Tanskasta puhumattakaan, Feldt-Ranta arvostelee.

”Jos nimi noteerataan, on tehnyt hyvää työtä” – Orpo huhuista Kataisen ympärillä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Kuvassa Jean-Claude Juncker ja Jyrki Katainen.

Kokoomuksen puheenjohtaja Petteri Orpo sanoo, ettei hänellä ei ole tietoa siitä, että EU-komission puheenjohtaja olisi vaihtumassa kesken kauden. Kansainvälisessä lehdistössä on jälleen nostettu Jyrki Kataisen nimi esille veikkailuissa komission uudesta puheenjohtajasta.

Orpo kertoo nähneensä uutisotsikon, mutta muutoin hän ei ole siitä tietoinen eikä ole keskustellut asiasta Kataisen kanssa.

Komission nykyinen puheenjohtaja Jean-Claude Juncker ei aio asettua ehdolle enää uudelle kaudelle. Italialaislehti La Repubblica arvioi maanantaina, että Juncker saattaisi väistyä paikalta jo lähiaikoina.

– Ainahan huhuja pyörii. Näin jonkin uutisotsikon, mutta en ole muuten tietoinen, Orpo sanoi suomalaistoimittajille ennen euroryhmän kokousta Brysselissä.

Nimen nouseminen esiin on hänestä merkki hyvin tehdystä työstä.

– Jos Kataisen nimi noteerataan, on hän varmasti tehnyt hyvää työtä.

Kataisen nousu veikkailuihin on luonnollista, sillä hän on komission varapuheenjohtaja ja samasta EPP-puolueesta kuin Juncker. Komission tiedottaja kiisti jälleen maanantaina, että Juncker olisi väistymässä kesken kauden.

Moottoripyöräverosta suivaantunut entinen PS-vaikuttaja kuntavaaleihin – nyt SDP:n listoilta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Perussuomalaisista viime vuoden lopulla eronnut nokialainen valtuutettu Mika Laakso lähtee ehdokkaaksi kuntavaaleihin – nyt sosialidemokraattina. Asia varmistui maanantaina.

Nokian sosialidemokraattinen kunnallisjärjestö ottaa ilomielin Laakson riveihinsä.

– On hienoa saada Mika Laakso mukaan demareiden ehdokaslistalle. Hän on osoittanut yhteistyökykynsä ja sitoutumisensa yhteiseen tekemiseen nokialaisten hyväksi vuosien aikana, Nokian Demarien kunnallistoimikunnan varapuheenjohtaja Arja Laitinen toteaa.

Laakso toimi yli kahdeksan vuotta Nokian kaupunginvaltuustossa perussuomalaisten ryhmäpuheenjohtajana sekä kaksi vuotta Nokian kaupunginhallituksessa 2. varapuheenjohtajana. Hän oli myös perustamansa Nokian perussuomalaiset ry:n puheenjohtaja sekä useita vuosia perussuomalaisten Pirkanmaan piirihallituksessa.

Mika Laakso totesi perussuomalaisista erotessaan olleensa usein puoluejohdon kanssa eri mieltä asioista, mutta silti puolustaneensa perussuomalaisia ajatuksia.

Kuppi meni niin sanotusti nurin perussuomalaisten venkoilusta moottoripyöräveron kanssa.

– Tähän vedän kuitenkin rajan. Moottoripyörät ja niihin liittyvä elämäntapa, veljeyden ja yhteenkuuluvuuden tunne, ovat minulle moninverroin tärkeämpiä kuin puoluepolitiikka, Laakso perusteli tuolloin Ylelle.