Politiikka

”Se ei ole asia, jonka aika hoitaa” – Tuomiojan mukaan kansainvälinen yhteisö on tehnyt vakavan virheen

Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).
Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.).

SDP:n ulko- ja turvallisuuspoliittinen työryhmä järjesti illalla eduskunnassa seminaarin Lähi-idän tilanteesta. Keskustelua alusti kansanedustaja, entinen ulkoministeri Erkki Tuomioja (sd.).

Hän oli jo eilen kommentoinut Iltalehdelle tilannetta, jossa kymmenet ihmiset ovat menettäneet henkensä verisissä yhteenotoissa Gazan ja Israelin rajalla.

Väkivaltaan päätyneet mielenosoitukset kiihtyivät, kun Israelissa juhlistettiin Yhdysvaltain suurlähetystön siirtämistä Tel Avivista Jerusalemiin.

– Tämä oli symboliteko, jolla osoitetaan täydellistä piittaamattomuutta palestiinalaisten näkemyksistä sekä historiasta, lisäksi se kärjistää tilannetta, Tuomioja sanoi eilen lehdelle.

Tuomioja moitti myös Yhdysvaltain nykyistä Lähi-idän politiikkaa, ja sanoi pitävänsä presidentti Donald Trumpin toimintaa ”erittäin riskaabelina”.

– Yhdysvallat uhoaa Iranin suuntaan, he kuvittelevat, että voivat unohtaa tämän Israel-Palestiina-kysymyksen, mutta olen jo pitkään sanonut sitä, että tämä on sellainen aikapommi, joka tikittää, ja tulee myös suuremmalla voimalla leviämään, ellei sille tehdä mitään, hän sanoi Iltalehdelle.

”Laiminlyönti on kostautunnut.”

SDP:n seminaarissa tänään Tuomioja totesi, ettei ole mikään yllätys, että Israelin ja Palestiinan tilanne on taas otsikoissa.

– Se on koko ajan muhiva aikapommi, joka on räjähtänyt jo useita kertoja. Kysymys on siitä, minkälainen on se seuraava räjähdys.

Tuomioja totesi kansainvälisen yhteisön tehneen vakavan virheen, kun se on viime vuosina ikään kuin koettanut unohtaa Israelin ja Palestiinan vastakkaisuudet. Mitään rauhanneuvotteluja ei ole käyty eikä minkäänlaista rauhanprosessia ole käynnissä, Tuomioja valitti.

– Se ei ole asia, jonka aika hoitaa, vaan nytkin juuri näemme, miten tämä laiminlyönti on kostautunut, Tuomioja jatkoi.

EU lähti ilman USA:ta liikkeelle suurten maiden ulkoministerien voimin.

Yhdysvallat on kertonut jättävänsä Iranin ydinsopimuksen ja palauttavansa Iranin vastaiset pakotteet. EU haluaa pitää sopimuksesta kiinni.

Suomalaisen konfliktinratkaisujärjestö Crisis Management Initiativen (CMI) asiantuntija Hussein al-Taee kävi sopimusta ja sen taustoja seminaarissa läpi.

Hän kertasi, miten EU lähti vuodesta 2004–2005 viemään diiliä eteenpäin. Sopimus estäisi Irania kehittämästä ydinasetta ja samanaikaisesti ennaltaehkäisisi  konflikteja Lähi-idässä.

– Tästä ajatuksen siemenestä 3 suurimman EU-maan ulkoministerin voimin päätettiin lähteä edistämään sopimusta. Silloin ei ollut kokonaista strategiaa.

– Se oli sitä aikaa, jolloin iranilaiset myös ottivat sen hyvin vastaan, koska kauppasaarto oli silloin jo purrut.

”Venäjän on täytynyt tarkkaan miettiä.”

Noin viisi vuotta myöhemmin USA päätettiin EU:n toimesta ottaa mukaan sopimuksen tekoon. USA lähti presidentti Barack Obaman johdolla mukaan. Sopimus solmittiin lopulta Obaman ollessa vallassa 2015.

Donald Trump on sittemmin puhunut, että kyseessä olisi yksipuolinen diili, josta Iran hyötyy.

Hussein al-Taeen mukaan Trumpin Yhdysvallat ja erityisesti presidentti katsoo Lähi-itää sen omien liittolaisten silmin ja päätökset heijastelevat tämäntyyppistä politiikkaa.

Al-Taeen mukan Trumpin lähtiessä kyseenalaistamaan Iran-sopimusta, samalla EU jaettiin tällä politiikalla osiin. Iso-Britannia, Ranska ja Saksa joutuivat keskustelemaan yksin sopimuksesta ja Euroopan unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan Federica Mogherinin rooli kaventui, mikä heikensi EU:n painoa asiassa.

Hussein al-Taee pohti myös Venäjän suhtautumista Iranin ydinsopimukseen sen yhtenä osapuolena.

– Venäjän on täytynyt hirveän tarkkaan miettiä, että tässä on nyt toimia, jotka heikentävät EU:n yhtenäisyyttä ja näin ollen, kuinka paljon Venäjän kannattaa tässä vaiheessa puuttua, vaikkakin se joutuisi uhraamaan osittain ja hidastamaan suhdettaan Iraniin monella tasolla.

– Taas toisaalta, mikä estää edelleen Venäjää ostamasta esimerkiksi öljyä tai myymästä aseita Iranille. Se ei ole kuitenkaan sen suurin eikä merkittävin markkina. Se myös keskustelee Saudi-Arabian kanssa ja Venäjällä on aina ollut erittäin hyvät suhteet Israeliin historiallisistakin syistä. Eli Venäjän rooli on myös vahvasti muuttunut presidentti Trumpin aikana, al-Taee päätteli.

”Kiinalla ei ole samanlaista hinkua.”

Kiina taasen joutuu tasapainoilemaan Iran-sopimuksessa USA:n sille asettamien tuontitullien takia. Myös Pohjois-Korean kysymys on pöydällä.

–Kiinalla ei ole samanlaista hinkua kuin muutama vuosi sitten puolustaa sopimusta.

Hussein al-Taee totesi, että vaikka Iso-Britannia on lähdössä EU:sta, se puolustaa tällä hetkellä vahvasti Iranin ydinsopimusta Saksan ja Ranskan tapaan, koska Lähi-idän tilanteen heikkeneminen on iso riski Euroopalle.

Iranin vaihtoehdot olisivat lähteä omalla toiminnallan rikkomaan ydinsopimusta ja myös kansainvälistä ydinsulkusopimusta. Diplomaattisin keinoin Iran voi myös edelleen valittaa USA:n päätöksestä vetäytyä sopimuksesta.

– Sillä on noin 3–4 viikkoa aikaa hoitaa asia (valitus) loppuun, mutta jos se valittaa päätöksestä niin mitä se konkreettisesti voisi EU:n kannalta tarkoittaa? Husein al-Taee pohti ja siteerasi sen jälkeen iranilaisia päättäjiä:

– EU:lta vaaditaan toimia nyt eli Euroopan investointipankin pitää nyt investoida Iraniin, erilaisten EU:n toimijoiden, firmojen täytyy nyt avata konttorinsa Iraniin, EU:n delegaation täytyy avata konttorinsa Teheranissa. Eli nyt EU:n täytyy todella näyttää, että on sitoutunut tähän diiliin, hän kuvasi ja pohti asiaa myös EU:n uskottavuuden kannalta.

Yhtäältä Hussein al-Taee kysyi, miksi EU lähtisi toiminnallaan riskeeraamaan transatlanttisia suhteita Yhdysvaltain kanssa. Toisaalta taas riskinä on myös se, että diplomaattinen ja monenkeskinen toiminta maailmassa heikkenee, jos yhden sopijaosapuolen annetaan noin vain vetäytyä sopimuksesta.

– Tällaisessa suossa Iran nyt on ja tällaisen kysymyksen piirissä EU nyt on, hän maalasi asetelmat.

Iran on sanonut  pysyvänsä ydinsopimuksessa USA:n päätöksestä huolimatta.

Jakoa

Jaa tämä artikkeli

Viikon 41 Demokraatti
TIEDUSTELULAIN ABC - Mitä tavallisen ihmisen pitää tietää?
LÄHIÖELÄMÄÄ - Selma Vilhunen teki rosoisen nuoriselokuvan
TARJA HALONEN - YK:n tulisi toimia pienemmällä budjetilla
Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat


Uusimmat