SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman esitti perjantaina eduskunnan täysistunnossa, että hallitus toisi mahdollisimman nopeasti esityksen kansainvälisen veronkiertodirektiivin toimeenpanosta ja korkovälttelyn kitkemisestä käsittelyyn.

– Sopiiko näin, että laitetaan tässä vähän pörinää pyttyyn ja keskitytään vähemmän pienituloisilta leikkaamiseen? Lindtman sanoi.

Käsittelyssä oli liiketoimintakieltoa koskevan sääntelyn uudistus. Lain soveltamisalaa ollaan laajentamassa yksityisen elinkeinonharjoittajan kirjanpitolaissa tarkoitettuun ammattitoimintaan.

Hän kertasi lakiesityksen perustuvan edellisen hallituksen harmaan talouden ja talousrikollisuuden vastaiseen torjuntaohjelmaan eli harmaan talouden torjuntaohjelmaan.

– Se ohjelma muuten on tuottanut yhteiskunnalle verotuloja jo satoja miljoonia euroja, Lindtman totesi ohjelmasta, jota SDP oli hallituksessa laatimassa.

Lindtmanin kiitokset Sipilän (kesk.) hallitukselle loppuivat kuitenkin lyhyeen.

– Valitettavasti tämän hallituksen aikana harmaan talouden torjuntaohjelmassa on siirrytty edellisen hallituksen loikka-askelista tämmöisiin ehkä baby steppeihin, tai mentiin jopa jossakin tapauksessa taaksepäin.

– SDP on esittänyt, että Suomi jatkaisi harmaan talouden torjuntaohjelmaa jykevästi ja kärjessä. Olemme esittäneet 21 kohdan ohjelman, jolla hallitus voisi jatkaa. Kriminalisoitaisiin alipalkkaus, pidettäisiin huolta siitä, että eri tilaajaketjuissa läpinäkyvyys olisi nykyistä parempi. Näitä esityksiä ei valitettavasti ole kuulunut, Lindtman sanoi ja vaati hallitukselta nykyistä jykevämpää otetta.

Lindtman muistutti, miten osa harmaata taloutta on verotuksen välttely ja veronkierto.

– Nyt tätäkin varten SDP on esittänyt juuri eilen 23 kohdan veronkierron vastaisen torjuntaohjelman, jonka on valmistellut SDP:n veroasiantuntija Harakka. Toivoisin, että hallitus ryhdistäytyisi harmaan talouden torjunnassa ja veronkierron vastaisessa työssä.

Hallituksen joukoista aktiivisinta puhevastuuta kantoi, kuten niin usein aiemminkin, kokokoomuskonkari Ben Zyskowicz.

– On tärkeää, että nykyinen hallitus jatkaa edellisten hallitusten toimintaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi, hän sanoi ja piti kiinni siitä, että nytkin toimia on tehty.

Demareita tämä ei vakuuttanut. Kansanedustaja Timo Harakka katsoo, että on tapahtunut suuri eurooppalainen ja OECD:n toimien myötä maailmanlaajuinenkin poliittisen tahtotilan muutos aggressiivista verosuunnittelua vastaan.

– On ikävää, että tämä maailmanlaajuinen tahtotila ei heijastu Suomen hallituksen työhön.

Harakka kysyi Lindtmanin tapaan,  missä viipyy EU:n veronkiertodirektiivin kansallinen toimeenpano ja kertoi, miten esimerkiksi Ruotsi on asiassa jo hyvin pitkällä.

– Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen (sd.) oli ensimmäinen EU-valtiovarainministeri, joka kokosi kollegansa tänne Helsinkiin keskustelemaan aggressiivisesta verosuunnittelusta vuonna 2013. Silloin Suomi oli etulinjassa ja muut seurasivat perässä.

– Nyt se, mikä herättää tässä huomiota, on se, että nyt kun muu maailma on aggressiiviseen verosuunnitteluun puuttumassa ihan kaikkia maita myöten, niin Suomi on se, joka tässä ei ole enää aktiivinen, Harakka sanoi.

– Edustaja Harakan puheenvuorossa noin puolet oli asiaa, ja se puoli oli se, että edellinen hallitus ja sen valtiovarainministeri Jutta Urpilainen ansaitsee kehut siitä, miten aktiivisesti ja tarmokkaasti hän pyrki toimimaan sekä unionin tasolla että kansallisella tasolla harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi, Zyskowicz totesi.

– Sen sijaan ei ole millään tavoin silloisen ministeri Urpilaisen toimintaa vähättelevää, jos toteamme sen tosiasian, että myös nykyinen hallitus on jatkanut toimintaa harmaan talouden ja talousrikollisuuden torjumiseksi, hän puolusti.

Lindtman yhtyi Urpilaisille tulleisiin kehuihin.

– Ministeri Urpilainen ja täällä istuva ministeri Ihalainen veivät tarmokkaasti ja nostivat tämän kärkitavoitteeksi, harmaan talouden torjuntaohjelman, ja Suomi oli etujoukoissa kansainvälisen veronkierron torjunnassa. Nyt kysyn teiltä, arvoisat kokoomuslaiset: eikö lyödä kättä päälle ja nosteta Suomi uudelleen tämän joukon kärkeen? Lindtman ehdotti.