Helsingin yliopiston Eurooppa-tutkimuksen keskuksen johtaja Timo Miettinen sanoo, että elpymispaketin hyväksyminen ei avaa Euroopan komissiolle mitään uutta oikeutta siihen, että samanlainen järjestely voitaisiin tulevaisuudessa viedä läpi ikään kuin automaattisesti.

Jos samankaltainen järjestely haluttaisiin tehdä uudelleen, se vaatisi uudestaan jokaisen jäsenmaan hyväksynnän.

–  Ei ole etukäteen järkevää rajata pois vaihtoehtoja poliittisen kuvittelukyvyn piiristä, vaan kun isoja haasteita on tulossa, niin ne täytyy ratkaista jollain tavalla. Suomenkin olisi hyvä olla siinä keskustelussa mukana, Miettinen pohtii.

Miettisen mukaan merkittävin seuraus olisi se, että paketti ei voisi toteutua nykyisessä muodossaan, koska se perustuu yhteiselle lainalle, jonka komissio ottaa jäsenmaiden puolesta.

Virallista varasuunnitelmaa elpymispaketin kaatumiselle ei ole EU:ssa, mutta kokonaisuus on ollut vastatuulessa aiemminkin. Viime vuoden lopulla EU-maiden välillä käytiin asiasta tiukkaa vääntöä, kun Puola ja Unkari eivät ensin suostuneet antamaan hyväksyntäänsä EU:n rahoituskokonaisuudelle, johon sisältyy elpymispaketin lisäksi monivuotinen budjetti.

Miettinen muistuttaa, että loppuvuodesta julkisuudessa pyöriteltiin ajatusta siitä, että elpymispaketti toteutettaisiin kokonaan ilman Puolaa ja Unkaria eräänlaisena hallitusten välisenä sopimuksena.

Muut jäsenmaat voisivat siis löytää vaihtoehtoisen ratkaisun elpymispaketin toteuttamiseksi, jos Suomi päättäisi hylätä paketin.

–  Se olisi merkittävä isku sekä tälle paketille että Suomen asemalle EU:ssa. Varmasti herättäisi paljon luottamuspulaa, ja Suomen olisi vaikeampi edistää muita tavoitteitaan EU:ssa, Miettinen summaa.