Ruohomäki muistuttaa, että tiedot hyökkäyksestä ovat vielä hataria. Iskun tekotapa kuitenkin muistuttaa aiempia terrori-iskuja, joissa hyökkäys tehtiin niin kutsuttuun pehmeään kohteeseen. Lontoossa hyökkääjät ajoivat väkijoukkoon ja kävivät ihmisten kimppuun veitsien kanssa.

– Nämä ovat juuri tällaisia toimintamalleja, joita Isis on sosiaalisen mediansa julkaisuissa kehottanut kannattajiaan toimeenpanemaan, Ruohomäki sanoo.

Ruohomäen mukaan terrorismissa on taktisella tasolla eri toimintamalleja. Lontoon isku noudattaa hänen mukaansa genreä, jossa käytetään ajoneuvoja tappovälineenä.

– Samaa kaavaa se muuten on, mutta kaverit ovat yhdessä päättäneet tehdä tämän.

Ruohomäki kiinnittää huomiota siihen, että vajaan vuoden sisällä Euroopassa on tapahtunut viisi isompaa terrori-iskua.

– Elämme islamistisen terrorin aikakautta, tutkija summaa.

Miksi iskut sitten kohdistuvat näin usein Eurooppaan? Ruohomäki selittää kehitystä sillä, että nyt on syntynyt jihadistien toinen sukupolvi, joka on aktivoitunut Irakin ja Syyrian sisällissotien myötä. Toinen tekijä on sosiaalisessa mediassa leviävä islamistinen ideologia.

– Siinä missä Afganistanin Osama bin Ladenin al-Qaidan sukupolvi 20 vuotta sitten syntyi ja tuotti terrorismia, niin nyt on toinen sukupolvi, joka tuottaa terrorismia vähintään seuraavat 20 vuotta.

Ruohomäki muistuttaa, että läntisten tiedustelupalveluiden mukaan Euroopassa on 400–500 kovan luokan jihadistia, joilla on kokemusta sotilastaidoista etenkin Syyriasta. Toisaalta on myös eurooppalaisia, kotikutoisia jihadisteja. Sellainen oli esimerkiksi Manchesterin hyökkääjä, joka oli libyalaissyntyinen britti.

– Heihin puree tämä islamistisen vihapuheen sanoma, jossa hyökätään länsimaisen liberaalin demokratian arvomaailmaa vastaan.

– Siinä on taustalla tällainen perverssiä sankaruutta ihannoivan kuolemankultin ideologia, Ruohomäki kuvailee.

Hänen mukaansa radikalisoitumisen syitä on vaikea arvioida, sillä polut ovat yksilöllisiä. Hän kuitenkin torjuu ajatuksen siitä, että iskuja tekisivät ainoastaan syrjäytyneet tai mielenterveysongelmista kärsivät.

– Se on täyttä potaskaa. Siellä on kyllä joukossa sellaisia toimijoita, jotka tulevat ihan hyvistä sosiaalisista luokista ja joiden koulutustaso ja elämän edellytykset ovat hyvät.

Ruohomäen mukaan Britannia on yksi Euroopan keskeisimpiä jihadistien toiminta-alueita, jossa on sekä verkostoja ja toimijoita.

Terrori-iskujen torjuntaa hankaloittaa se, että epäilyttävien henkilöiden jatkuva seuranta vaatisi huimasti resursseja.

Ruohomäki sanoo, että jos yhtä ihmistä seurattaisiin vuorokauden ympäri, tarvittaisiin siihen lähes 30 poliisia.

– Eihän millään maalla ole sellaisia resursseja.

Eurooppalaiseen arvomaailmaan ei myöskään kuulu se, että epäilyttäviä kansalaisia otettaisiin ehkäisevästi säilöön ilman oikeudellisesti pätevää näyttöä.

Ruohomäki huomauttaa, että viranomaiset ovat viime aikoina myös onnistuneet torjumaan useita iskuja. Niistä ei vain välttämättä ole kerrottu julkisuuteen.

– Kun tapahtuu isku, niin se ei tarkoita sitä, ettei aikaisemmin ole jossain mahdollisesti estetty sellainen.

Lontoon eilisiltainen hyökkäys oli valitettavan ennalta arvattava, arvioi Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijaupseeri, kapteeni Antti Paronen.

Hyökkäyksen tekijästä ei ole vielä varmuutta. Parosen mukaan vastaavantyyppisiä iskuja on ehkä ollut odotettavissa erityisesti Ramadanin aikana, jolloin sekä Isis että al-Qaida kannustavat ulkomailla olevia kannattajiaan tekemään iskuja.

Parosen mukaan iskun tekeminen on ollut yksikertaista, sillä Lontoon hyökkääjät olivat tiettävästi aseistautuneet ainoastaan veitsillä.