”Se on viimeinen asia, jota mietin” – Holmström yllättyi ”valtavasti” palkinnostaan

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Taloustieteen Nobel-palkinnon saanut suomalainen taloustieteen professori Bengt Holmström kertoo olevansa ”valtavan yllättynyt ja valtavan iloinen” palkinnosta.

Hän sanoo, ettei ole vielä miettinyt mitä tekee palkintorahoilla.

– Se on viimeinen asia, jota mietin.

Holmström jakaa palkinnon Britanniassa syntyneen taloustieteen professorin Oliver Hartin kanssa. Vuonna 1949 syntynyt Hart kertoo odotelleensa puhelua Tukholmasta.

– Heräsin 4.40 ja pohdin, oliko jo liian myöhäistä sille, että minä voisin saada palkinnon tänä vuonna. Juuri silloin puhelin soi.

Hart sanoo ensi töikseen halanneensa vaimoaan ja herättäneensä poikansa.

– Sen jälkeen puhuin toisen palkinnonsaajan (Bengt Holmströmin) kanssa.

Upea, ansaittu saavutus.

Presidentti Sauli Niinistö onnitteli Holmströmiä tuoreeltaan Twitterissä.

– Lämpimät onnittelut Bengt Holmströmille talouden Nobel-palkinnosta! Upea, ansaittu saavutus yhdessä Oliver Hartin kanssa, presidentti tviittasi.

Holmström työskentelee Massachusetts Institute of Technology (MIT) -yliopistossa ja Hart Harvardissa Yhdysvalloissa.

67-vuotiasta Holmströmiä on veikkailtu aiemminkin Nobel-palkinnon saajaksi. Häntä pidetään yhtenä maailman johtavista yrityksen teorian, hyvän hallinnon ongelmien, sopimusten ja kannustejärjestelmien tutkijoista.

Perustelujen mukaan palkinto tuli sopimusteoriasta.

– Se on perustavanlaatuinen ilmiö, joka vaikuttaa useimpiin meistä, perusteluissa todetaan.

Sopimusteoria käsittelee kaikenlaisia sopimuksia vakuutuksista palkkasopimuksiin, pankkeihin ja työsopimuksiin.

Perustelujen mukaan Holmströmin ja Hartin kehittämät teoreettiset työkalut ovat arvokkaita arkielämän sopimusten ja instituutioiden ymmärtämisessä, kuten myös sopimussuunnittelun mahdollisten sudenkuoppien ymmärtämisessä.

Taloustieteen Nobel ei ole virallinen Nobel-palkinto, sillä se ei ole ruotsalaisen Alfred Nobelin alulle panema. Nobel-säätiö on kuitenkin myöntänyt vuodesta 1969 lähtien Nobel-palkintoja myös taloustieteestä. Palkinnon varsinainen nimi on Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi.

Viime vuonna palkinnon sai skotlantilainen tutkija Angus Deaton.

Liikenne poikki rantaradalla – junat korvataan busseilla

Kuva: lehtikuva / teemu salonen
Rantarata on toistaiseksi poikki.

Helsingistä Turkuun kulkevan rantaradan liikenne on poikki tykkylumen kaatamien puiden takia, kertoo pelastuslaitos. Katko kestää arviolta kolme tuntia.

VR:n mukaan rantaradalla kulkevat junat korvataan busseilla. VR:n verkkosivuilta saa tietoa katkoksen vaikutuksista junaliikenteeseen muualla maassa.

Keskustelua aiheesta

”Surullista – tällaista ajattelua ei kaivata lisää” – lukiolaiset hiiltyivät ylioppilaslautakunnalle

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Ylioppilastutkintolautakunta on päättänyt tiivistää ylioppilastutkinnon aikataulua siten, että syksyllä 2018 ja keväällä 2019 kokeita järjestetään peräkkäisinä päivinä. Tähän asti koepäivien välissä on ollut yksi välipäivä.

Suomen lukiolaisten liitto (SLL) on huolissaan siitä, millaisen viestin tutkinnon aikataulun tiivistäminen lähettää lukiolaisille.

– Enemmän, nopeammin, tehokkaammin – tällaista ajattelua ei kaivata lisää jo valmiiksi kiireiseen ja stressaavaan lukio-opiskeluun, liiton puheenjohtaja Pietu Heiskanen puuskahtaa.

Liiton mielestä suunnan pitäisi olla päinvastainen:

– Meidän tulisi miettiä, miten ylioppilaskokeet ja sen käytännöt antaisivat opiskelijoille mahdollisuuden näyttää osaamisensa siten, ettei tutkintoon osallistuminen olisi niin kuormittava pänttäyspiikki.

Ei tällaisia päätöksiä voi tehdä opiskelijoiden palautetta kuuntelematta.

SLLn kyselyn mukaan välipäivät koetaan tärkeimmäksi keinoksi keventää ylioppilaskokeisiin liittyvää stressiä. Ylioppilastutkintolautakunta on viestinyt, että aikataulua on tiivistetty siten, että mahdolliset peräkkäiset välipäivät koskevat vain harvoja kokelaita. Esimerkiksi hajauttamalla kokeita usemmalle tutkintokerralle pystyy rakentamaan väljempää koeaikataulua.

Lukiolaisten liitto ei niele selitystä:

– Lukiolaisen pitäisi voida suunnitella kirjoitusaikataulunsa pääsääntöisesti sen mukaan, milloin kokee olevansa valmis kokeeseen. Välipäivien poistaminen tuo tähän suunnitteluun uuden pelaamisen elementin. Ymmärrän, että tässä haetaan kustannussäästöjä. On kuitenkin surullista, että se tehdään lukiolaisten hyvinvoinnin kustannuksella, Heiskanen ihmettelee.

Päätös syksyn 2018 aikataulun tiivistämisestä tehtiin jo vuosi sitten. SLL vaati tuolloin opiskelijoiden palautteen kuuntelemista ennen tiivistetyn aikataulun jatkamista. Näin ei tehty.

– Ei tällaisia päätöksiä voi tehdä opiskelijoiden palautetta kuuntelematta, Heiskanen painottaa.

Hän vaatii, että ensi vuonna on seurattava, miten aikataulun tiivistäminen vaikuttaa opiskelijoiden valintoihin ja jaksamiseen.

– Välipäivät on palautettava, mikäli niiden poistaminen osoittautuu vahingolliseksi opiskelijoiden hyvinvoinnin kannalta.

Lähdössä lennolle? Nyt kannattaa varautua sään tuomiin yllätyksiin Helsinki-Vantaalla

Kuva: lehtikuva / ville männikkö

Finavia kehottaa lentomatkustajia varautumaan tänään myöhästymisiin Helsinki-Vantaan lentoasemalla.

Lentoliikenne on toistaiseksi sujunut lumisateista huolimatta normaalisti. Iltapäivällä tuulen suunta uhkaa kuitenkin ennusteiden mukaan kääntyä, jolloin lentoasemalla täytyy mahdollisesti siirtyä käyttämään vain yhtä kiitotietä. Silloin luvassa olisi viivästyksiä lentoliikenteelle.

Finavia ei vielä osaa arvioida mahdollisten viivästysten mittaluokkaa. Lentoyhtiöt tekevät puolestaan päätökset siitä, peruvatko ne lentojaan.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Kuntaliitto selvitti: Peräti 91% kiittää erityisesti tätä kunnallista palvelua

Kuva: Jari Soini

Tyytyväisyys kunnallisiin palveluihin on kasvanut verrattuna tilanteeseen kaksi vuotta sitten, ilmenee Kuntaliiton kyselytutkimuksesta, johon vastasi 12 000 suomalaista. Kyselyyn vastanneista yhteensä 90 prosenttia arvioi olevansa tyytyväisiä kunnallisiin palveluihin.

– Kuten aiemmissakin kyselyissä on ilmennyt, on tyytyväisyys suurinta niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka ovat itse käyttäneet tiettyä kunnallista palvelua. Arviot kuntapalveluista ovat puolestaan kriittisempiä niiden kuntalaisten keskuudessa, jotka arvioivat yksittäistä kunnallista palvelua ainoastaan mielikuvien perusteella,Kuntaliiton tutkimuspäällikkö Marianne Pekola-Sjöblom toteaa.

Kyselyn perusteella kuntalaiset ovat tyytyväisimpiä kirjastopalveluihin (91%), jätehuoltoon (81%), äitiys- ja lastenneuvolaan (79%), kansalais- ja työväenopistoihin (79%) sekä liikuntapalveluihin (79%). Myös kierrätykseen ja esiopetukseen ollaan hyvin tyytyväisiä.

Tyytyväisyyden eroja selittävät erityisesti ikä ja ammatti, mutta myös sukupuoli ja äidinkieli.

Vähiten tyytyväisiä kuntalaiset olivat toimeentulotukeen, lapsiperheiden kotipalveluun, teiden ja katujen hoitoon sekä vanhusten laitoshoitoon.

Näistä palveluista toimeentulotuki on ainoa palvelu, johon suhtaudutaan pikemmin kriittisesti kuin positiivisesti. Perustoimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelan tehtäväksi vuoden 2017 alussa. Kyselyn tulokset heijastavat siten muutosvaiheen tilannetta, Pekola-Sjöblom huomauttaa.

Kuntalaisilta kysyttiin mielipiteitä yhteensä 43 eri palvelusta, tyytyväisyydestä siihen ja palvelun saatavuudesta.

Tyytyväisyyden eroja selittävät erityisesti ikä ja ammatti, mutta myös esimerkiksi sukupuoli ja äidinkieli. Tyytyväisimpiä kunnallisiin palveluihin ovat vähintään 70-vuotiaat, kansa- tai peruskoulun käyneet ja eläkeläiset. Lisäksi naiset ovat jonkin verran tyytyväisempiä kuin miehet ja ruotsinkieliset tyytyväisempiä kuin suomenkieliset.

– Eri sektoreista suurimpia vaihteluita on nähtävissä sosiaalipalveluissa, vähiten kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluissa sekä teknisissä palveluissa, Pekola-Sjöblom kuvailee tuloksia.

Parhaat arviot palvelusta ja saavutettavuudesta annettiin kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluille.

Ulkomaiset sijoitukset Suomeen jatkavat kasvuaan: 180 uutta ulkomaista yritystä marraskuun loppuun mennessä

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset jatkavat kasvuaan, kertoo Finpro.

Suomeen oli tämän vuoden marraskuun loppuun mennessä tullut jo 180 uutta ulkomaista yritystä. Suomeen jo aiemmin tulleet ulkomaalaisomisteiset yritykset ovat tehneet tänä vuonna jo 150 jatkoinvestointia, mikä on näkynyt mittavina rekrytointeina.

Suomeen tehdyt ulkomaiset sijoitukset ovat kohdistuneet erityisesti rahoitus- ja vakuutustoiminnan yrityksiin ja muiden palveluiden yrityksiin.

Teollisuudessa eniten sijoituksia on tehty metalliteollisuuden ja kemianteollisuuden yrityksiin.

Keskustelua aiheesta