Uuden opetussuunnitelman ytimessä ovat niin sanotut laaja-alaisen osaamisen tavoitteet. Oppilaille halutaan opettaa esimerkiksi teknologian, työelämän ja arjen taitoja.

– Pyritään siihen, ettei opeteta vaikka jotain jokien nimiä niiden itsetarkoituksen takia, vaan koska ne ovat työkaluja laaja-alaiseen osaamiseen, sanoo Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen.

Näkyvin ilmenemismuoto tästä ovat monialaiset oppimiskokonaisuudet, joita joka koulussa on vuoden aikana ainakin yksi. Se on jokin selkeä teema, projekti tai jakso, jossa käsitellään valittua aihetta useiden oppiaineiden näkökulmista.

Alakouluissa uusi opetussuunnitelma otettiin käyttöön jo viime syksynä.

Koulut saavat itse käyttää luovuutta ja päättää, miten ne toteuttavat monialaisen oppimiskokonaisuuden. Eräässä alakoulussa kokonaisuus liittyi lähivesistöihin. Toisessa järjestettiin juhla, kolmannessa suunniteltiin, miten lähialueen rakentamatonta maata saataisiin nuorison käyttöön.

Projektit voivat olla koko koulun yhteisiä tai vaikka luokkatasokohtaisia.

Haasteena uusissa oppimiskokonaisuuksissa on muun muassa se, miten ne arvioidaan. Kokonaisuudet kun menevät yli ainerajojen. Erityisen haasteen edessä ovat yläkoulun opettajat.

– Alakoulussa monialaisten kokonaisuuksien suunnittelu ja toteutus on helpompaa, koska luokanopettaja opettaa useampia aineita. Yläluokilla se vaatii aineenopettajien tiivistä yhteistyötä yli oppiainerajojen, projektipäällikkö Sanna Vahtivuori-Hänninen opetus- ja kulttuuriministeriöstä muistuttaa.

Laaja-alaisen osaamisen painottaminen näkyy myös perinteisten aineiden tunneilla. Esimerkiksi maantiedossa harjoitellaan paikkatieto-osaamista karttaohjelmilla, matematiikassa taas tutustutaan johonkin ohjelmointikieleen.