Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

“Sekava soppa” – maakuntavaalien runttaaminen läpi nopealla aikataululla ei maistu demaripäättäjille

Noora Kettunen (vasemmalla) ja Nina Peltonen siirtäisivät ensimmäiset maakuntavaalit kevääseen eduskuntavaalien yhteyteen.

Hallitus kaavailee, että maakuntavaalit järjestettäisiin tänä vuonna lokakuun lopussa. Monissa puolueissa on ehditty älähtää, että vaalit tulevat liian nopeasti vastaan. Muun muassa perussuomalaisten puoluehallitus vaatii, että ne on siirrettävä ensi vuoden huhtikuuhun eduskuntavaalien yhteyteen.

Marja Luumi

Demokraatti

Hallituspuolueissakin on halua venyttää aikataulua. Sinisten puoluesihteeri, kansanedustaja Matti Torvinen pohtisi samoin maakuntavaaleja ensi keväälle kuten myös kansanedustaja Timo Heinonen. SDP:stä muun muassa kansanedustaja Joona Räsänen vaatii vaalien siirtoa ja yhdistämistä eduskuntavaaleihin.

Pikaotos SDP:n puoluevaltuuston jäsenten kannoista vahvistaa halun myöhentää maakuntavaalien aikataulua keväälle – ja nimenomaan samaan yhteyteen eduskuntavaalien kanssa.

– Sekava soppa. Tämä on kummallinen tilanne, kun maakuntahallinnon lainsäädäntökään ei ole valmis. Mitään pohjaa ei ole rakennettu: nyt pitäisi vain käydä vaalit ja hommata ihmiset lähtemään ehdolle, Noora Kettunen Savo-Karjalan piiristä Joensuusta ja Nina Peltonen Kaakkois-Suomesta Haminasta, ihmettelevät.

He vaativat tarpeeksi valmistautumisaikaa kaikille tahoille – niin puolueille kuin kansalaisillekin.

– Eniten huolestuttaa se, miten ihmiset saadaan äänestämään, naiset pohtivat.

He myöhentäisivät maakuntavaaleja ja veisivät ne eduskuntavaalien yhteyteen.

Lisää aiheesta

– Mutta tulevaisuudesta on vaikea sanoa vielä, mikä olisi järkevintä, Kettunen toteaa.

Juuso Alatalo.

Samoilla linjoilla on Juuso Alatalo Varsinais-Suomen piiristä.

– Tiukalta näyttää – jopa suomalaisen vaalijärjestelmän vastaiselta – että näin nopealla aikataululla yritetään runtata uusi, näin iso kokonaisuus, läpi.

Hänen mielestään koetukselle joutuvat niin puolueet kuin kansalaisetkin.

– Kaikkien pitäisi ensin hahmottaa, mistä on kyse, ja mistä kaikista asioista maakuntavaltuusto tulee päättämään.

Alatalo näkee suurena riskinä, että äänestysaktiivisuus voi jäädä matalaksi. Sen takia hänkin pitäisi järkevänä, että maakuntapäättäjistä äänestettäisiin samaan aikaan kuin eduskuntaan pyrkivistä.

Mynämäeltä kotoisin oleva Alatalo kantaa huolta myös siitä, kuinka turvataan koko maakunnan edustus tulevissa valtuustoissa. Varsinais-Suomessa kuntia on monenkokoisia, ja Turku on iso keskuskaupunki.

– Se on kimuranttia. Oikeudenmukainen edustus huolestuttaa, ei vain maakunnan reuna-alueiden kunnissa vaan myös Turun välittömässä läheisyydessä olevia isompiakin kaupunkeja, hän muistuttaa.

“Saattaapi tulla pieni vaaliväsymys ihmisillä.”

Jukka Hämäläinen Keski-Suomen piiristä Jyväskylästä arvioi myös, että huonolta näyttää, kun reilun puolen vuoden sisään käydään neljät vaalit – mikäli maakuntauudistus ylipäänsä toteutuu.

– Saattaapi tulla pieni vaaliväsymys ihmisillä… En tiedä, ketä se taas hyödyttää. Todennäköisesti niitä puolueita, jotka saavat omat kannattajansa aina aktiivisesti vaaliuurnille, Hämäläinen pohtii ja huomauttaa, että perinteisesti nämä puolueet ovat olleet aivan muita vasemmalla laidalla olevia.

Hämäläinenkin pitää järkevimpänä siirtää mahdolliset maakuntavaalit eduskuntavaalien yhteyteen. Perusteluksi hän sanoo jo sen, että molemmissa on samat vaalipiirit ja äänestäjäkunta.

“Koska vaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, ei pitäisi rajata ehdokkuutta.”

Sellaisia ehdotuksiakin on heitetty ilmaan, että kansanedustajien olisi syytä rajata itsensä pois maakuntavaaleista. Perusteluna on se, että he istuvat eduskunnan lisäksi usein myös kuntiensa valtuustoissa.

Vasta-argumenttina on tullut varoitus, että ilman näkyviä poliitikkoja vetureina äänestysaktiivisuus voi jäädä todella alhaiseksi.

Hämäläinen pitää demokratian kannalta ongelmallisena, jos jo etukäteen suljettaisiin tietyt ihmiset ulos.

– Ja koska vaalit järjestetään nyt ensimmäistä kertaa, ei pitäisi rajata ehdokkuutta. Mutta tulevaisuudessa tämäkin asia pitää pohtia kunnolla.

Hän on itse käytettävissä ehdolle sekä maakunta- että eduskuntavaaleissa. Hämäläinen on myös Jyväskylän kaupunginvaltuuston jäsen.

– Jos tulisin valituksi molempiin, todennäköisesti jättäisin jonkun kolmesta tehtävästä pois. Ei ole edustettavienkaan etu, jos päättäjä ei pysty hoitamaan kaikkia tehtäviä kunnolla, Hämäläinen korostaa.

Alatalon mielestä on jokaisen on pohdittava itse, riittäkö aika ja tarmo kaikkiin tehtäviin.

– Jos ihminen itse kokee, että pystyy hoitamaan monen tason tehtävät, tervetuloa ehdolle, maakuntavaltuustoon aikova Alatalo huomauttaa.

Kettusen ja Peltosen mielestä keskustelu ehdokkuudesta pitäisi käydä avoimesti hyvissä ajoin ennen vaaleja.

– Tässä vaiheessa on vaikea sanoa selkeää kantaa tähänkään asiaan.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE