”Seksuaalinen koskeminen tapahtui harjoituksissa fiktion sisällä” – Kallion lukion opettajaa syytetään vuosikausia jatkuneesta lähentelystä

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Kallion lukio helsingissä.

Alkoi vain tuntua siltä, että opettaja olisi ihastunut. Hän halaili koulun käytävällä intensiivisen tuntuisesti ja tuli liian lähelle. Siitä tuli ahdistunut tai kiusallinen olo. Näin kertovat STT:lle useat naiset, jotka ovat kuuluneet helsinkiläisessä Kallion lukiossa vuosikymmeniä teatterin lehtorina toimineen miesopettajan ”suosikkeihin”.

STT haastatteli 18:aa opiskelijaa ja kahta opettajaa, jotka kertovat miesopettajan epäasiallisesta käytöksestä vuodesta 2000 tähän vuoteen asti.

Osa haastatelluista opiskelijoista ei kokenut fyysistä lähentelyä, mutta lähes kaikki kertoivat oudosta seksuaalisesti virittyneestä tunnelmasta opettajan läheisyydessä.

Naisten mukaan ahdistavaa käytöstä on ollut niin harjoituksissa kuin niiden ulkopuolella.

Opettaja on teettänyt esimerkiksi raiskausharjoituksia, joihin on itse osallistunut. Osa naisista kertoo opettajan piirittäneen heitä myös vapaa-ajalla.

”Painautui lantioon kiinni”

16-vuotiasta Niinaa opettaja lähestyi ensimmäisen lukiovuoden keväällä 2004. Hän suostutteli Niinan näytelmäänsä, ja produktion pääsykokeitakin siirrettiin, jotta Niina pääsisi paikalle. Opettaja näytteli itse mukana, ja lämmittelynä pelattiin pallopelejä, joissa opettaja otti usein halausotteeseen ja piti kiinni.

Niina ja muut etunimellä jutussa esiintyvät naiset esiintyvät toiveestaan keksityillä nimillä, jotta opettaja ei tunnistaisi heitä.

– Näyttämöllä hän saattoi seistä takanani, kun muut olivat edessä, ja laittaa käden perseelle tai painautua lantioon kiinni, Niina kertoo.

Maskeerauksessa opettaja pyysi Niinaa laittamaan hänellekin meikkiä ja veti sen varjolla hänet jalkojensa väliin.

Niina alkoi saada paniikkikohtauksia ja kävi myöhemmin läpi kokemuksiaan terapiassa.

Improvisaatiota tehtiin paljon, ja se saattoi johtaa raiskauksen näyttelemiseen.

Samoihin aikoihin Kallion lukiossa opiskellut Enni oli kirjoittanut päiväkirjaansa:

– (Opettajan nimi) halasi luvattoman pitkään tosi vahvasti.

Opettaja suostutteli tapaamaan kahvilla kahden kesken. Hän kehui silmiä ja hiuksia, soitteli sekä tekstaili yömyöhään.

– Että milloin nähdään, tai että tänään taas katsoin, miten loistava, lahjakas olet. Kaikki se seksuaalinen koskeminen tapahtui harjoituksissa fiktion sisällä.

Moni STT:n haastattelema nainen kertoo, että opettajan vetämät harjoitukset olivat todella fyysisiä, ja opettaja oli monesti itse mukana. Improvisaatiota tehtiin paljon, ja se saattoi johtaa raiskauksen näyttelemiseen.

– Minulla on muistikuva, jossa olen lähetyssaarnaaja-asennossa sen alla.

Otteita haastatellun päiväkirjasta kuvattuna.

Opettajan itsensä mukaan 15–20 vuotta sitten hänen ammattitaitonsa ei ollut vielä hyvä ja hänen opetustapansa on voitu kokea hyökkääväksi. Mistään seksuaalisesta opettajan mukaan ei kuitenkaan ole ollut kyse.

– Se toiminta oli pedagogisesti siinä määrin epäonnistunutta, että voin hyvin ymmärtää, että siinä on ollut väärinkäsityksiä.

Opettajan mukaan hän on tehnyt raiskausharjoitteen ”ehkä kerran”.

– Silloinkaan en ollut hyökkäävänä osapuolena, hän sanoo STT:lle.

Raiskausharjoituksista on kertonut STT:lle ainakin kolme naista, jotka opiskelivat lukiossa vuosien 1999 ja 2007 välillä.

Haastateltavat eivät syytä muita opettajia, vain kyseistä miesopettajaa, joka opettaa koulussa yhä. Opettajat eivät nähneet lähentelyä, mutta tarkkailivat ahdisteluväitteiden vuoksi tyttöjen tilannetta.

Opettaja itse myöntää STT:lle käyttäytyneensä harjoitustilanteissa ”provosoivasti” 15–20-vuotta sitten, mutta kiistää ahdistelleensa harjoituksissa tai niiden ulkopuolella.

Kantelut rehtorille eivät auttaneet

Myös Niina vei tapauksensa silloiselle rehtorille Helena Helenius-Lamminpartaalle. Asiaa selviteltiin, mutta se tyssäsi Niinan mukaan todisteiden puutteisiin.

– Rehtori sanoi, että tässä on saattanut mennä fakta ja fiktio sekaisin.

Muita opiskelijoita, teatterin opettajan ”faneja”, tuli myöhemmin rehtorin kansliaan kertomaan, kuinka hyvä tyyppi opettaja on, Niina sanoo.

Helenius-Lamminpartaan mukaan tapausta on selvitelty opetusviraston lakiosaston kanssa, mutta hän ei vastannut STT:lle, miten selviteltiin. Hänen mukaansa yhteydenottoja opettajasta tuli, mutta asian hoito oli vaikeaa, koska hänelle kerrotut tiedot ”olivat useimmiten huhuluonteisia”.

– Joidenkin opiskelijoiden ja teatteriopettajan välillä oli jännitteitä. Käsitykseni kyllä oli, etteivät asiat aina olleet kunnossa, Helenius-Lamminparras kertoo sähköpostitse.

Niinan tukena ollut Kallion lukion entinen naisopettaja kertoo, että rehtori kielsi häntä henkilökohtaisesti puhumasta tapauksesta muille opettajille. Helenius-Lamminparras sanoo, ettei ole pyytänyt salaamaan asiaa.

Teatterin opettaja itse sanoo, ettei ole koskaan saanut virallista varoitusta.

Turun yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskisen mukaan tällaisissa tapauksissa työnantajan olisi ehdottomasti puututtava epäasiallisiin opetusmetodeihin ja oppilaiden häirintään.

– Itse olen vertaillut vaarallisiin koneisiin, jos herää opettajasta tällainen epäily. Toiminta täytyy keskeyttää, Koskinen kertoo.

Nykyinen, tänä vuonna aloittanut rehtori Ari Mäkinen sanoo, ettei ole kuullut lähentelysyytöksistä aiemmin. Hänen mukaansa asia aiotaan selvittää.

STT–Tuuli Oikkarinen, Jecaterina Mantsinen, Olli-Pekka Paajanen

”Meillä ei ole tietoa siitä millä asialla Suvi Lindén on siellä ollut” – Patria tiukentaa prosessejaan Uganda-katastrofin takia

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Puolustustarvikevalmistaja Patrian toimitusjohtaja Olli Isotalo (kuvassa) on kommentoinut suomalaismiehen kuolemaa Ugandassa. Hän on pahoillaan ja surullinen liikemiehen omaisten puolesta.

Isotalo sanoi pahoitelleensa myös henkilöstölle Patriaan kohdistuvaa julkisuutta.

– Nyt ei ole helppoa olla patrialainen, hän totesi.

Patria aikoo Isotalon mukaan tiukentaa prosessejaan Uganda-jupakan seurauksena. Koko asian läpikäyntiin menee vielä viikkoja ja kuukausia.

Jatkossa päätökset maista, joihin Patria kohdistaa markkinointiaan, tehdään johtoryhmässä eikä myyntiorganisaatiossa. Isotalon mielestä Ugandaan ja Mosambikiin Patrian ei olisi tullut markkinoida, koska oli selvää, että vientilupia ei olisi myönnetty näihin maihin.

Isotalo kertoi myös, että kuolleen liikemiehen kanssa yhteydessä ollut myyntipäällikkö on jättänyt yhtiön hyvässä sovussa.

Yhteydenpito alkoi Ugandassa kuolleen suomalaisen liikemiehen aloitteesta.

Isotalo esitteli tiedotustilaisuudessa aikajanaa siitä, miten liikemies ja Patria olivat olleet yhteyksissä.

Hän kertoi, että yhteydenpito alkoi Ugandassa kuolleen suomalaisen liikemiehen aloitteesta. Tämä oli alun perin ottanut Patriaan yhteyttä vuonna 2016 suuren pakistanilaisen yhtiön edustajana. Myöhemmin yhteydenpito jatkui ja liikemies tarjoutui konsultoimaan Patriaa myös muissa yhteyksissä.

Patria antoi selvityksen suomalaisen liikemiehen kuoleman yhteydessä syntyneen jupakan johdosta. Kohu syntyi, kun kävi ilmi, että Ugandan pääkaupungissa Kampalassa kuollut mies oli saanut Patrian myyntipäälliköltä luvan jakaa puolustusvälineyhtiön esitteitä matkallaan.

Patria on sanonut aiemmin, että myyntipäälliköllä ei ollut valtuuksia antaa lupaa tällaiseen markkinointiin. Esitteiden jakaminen ei ollut sääntöjen vastaista, mutta liikemiehelle ei olisi pitänyt antaa kirjettä, joka voidaan tulkita Patrian toimeksiannoksi, Isotalo sanoi.

Hän kertoi, että liikemies oli pyytänyt Ugandan ja Mosambikin matkalleen myös ammusvalmistaja Nammon esitteitä. Patria omistaa Nammosta puolet, toinen puolikas on norjalaisessa omistuksessa.

Ugandalaisen median mukaan liikemies ja Lindén saapuivat maahan yhteisellä kutsukirjeellä.

Patriasta on tapauksen takia lähtenyt kaksi johtajaa. Yhtiö kertoi viime viikolla, että yhtiöstä lähtevät Land-liiketoiminnan johtaja Mika Kari sekä markkinointi- ja myyntijohtaja Juha Simola. Patria antoi viime viikolla selvityksen asiasta valtion omistajaohjauksesta vastaavalle ministeri Mika Lintilälle (kesk.).

Isotalon mukaan tämä ensimmäinen selvitys keskittyi Ugandan tapaukseen, mutta sitä kiireessä koostettaessa ei käyty koko prosessia yksityiskohtaisesti läpi. Hän kertoi syventäneensä selvitystä myöhemmin suullisesti.

Liikemiehen seurassa Ugandassa oli myös entinen viestintäministeri Suvi Lindén (kok.), joka on kertonut julkisuuteen olleensa Ugandassa tietoyhteiskunnan edistämiseen liittyvissä asioissa, ei Patriaa edustamassa.

– Suvi Lindén ei ole ollut siellä meidän asiallamme, meillä ei ole tietoa siitä millä asialla Suvi Lindén on siellä ollut, Isotalo totesi.

Ugandalaisen median mukaan liikemies ja Lindén saapuivat maahan yhteisellä kutsukirjeellä, joka on mahdollisesti ollut väärennetty.

Liikemiehen ruumiista on ugandalaismedian mukaan tutkimuksissa löytynyt lutikkamyrkkyä ja kokaiinia. Poliisi tutkii tapausta myös Suomen päässä.

Patrian neuvottelukunta pitää huomenna ylimääräisen kokouksen. Paikalla ovat muun muassa yhtiön hallituksen puheenjohtaja, toimitusjohtaja ja henkilöstön edustajat, kertoo neuvottelukunnan puheenjohtaja, kansanedustaja Sinuhe Wallinheimo (kok.). Hän ei kommentoi muutoin ennen kokousta Patrian toimintaa tapauksessa.

Neuvottelukunta on neuvoa-antava toimielin, eikä sillä ole lakisääteisiä tehtäviä.

Eläketurvakeskuksen selvitys: Työnantajat jättivät vakuuttamatta palkkoja 120 miljoonalla eurolla

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eläketurvakeskus ETK on julkaissut työeläkevakuutuksesta puuttuneet palkat vuodelta 2017. ETK:n selvityksen mukaan viime vuodelta löytyi 120 miljoonaa euroa vakuuttamattomia palkkoja.

Valvonnan vuoden 2017 tulos nousi verrattuna vuoteen 2016, mutta vuosittainen vaihtelu on vähäistä. Vuonna 2017 valvonnassa selvitettiin tarkemmin yhteensä noin 9 500 työnantajan eläkevakuuttamisen oikeellisuus. Selvitetyt vakuuttamisen virheet kohdistuivat 2 270 työnantajaan ja koskivat noin 18 600 työntekijää.

Eläketurvakeskus on valvonut vakuuttamisvelvollisuuden täyttämistä nyt kymmenen vuoden ajan kattavilla verotus- ja eläkevakuutustietojen vertailuilla.

Työnantajat hoitavat pääsääntöisesti työeläkevakuuttamisen oikein, mutta valvonnassa löytyy puutteitakin. Kun valvonnassa ilmi tulleet vakuuttamisen puutteet korjataan, eläkelaitokset voivat periä vakuutusmaksut oikean suuruisina ja työntekijät saavat heille kuuluvan eläketurvan.

Työeläkevakuutus on osa lakisääteistä sosiaaliturvaa. Se takaa yrittäjälle ja yrityksen työntekijöille toimeentulon työkyvyttömyyden ja vanhuuden varalle.

Työeläkevakuutuksista puuttuneet palkat 2007-2017.

Työnantajavelvoitteiden, kuten eläkevakuuttamisen välttely haittaa monella tapaa yhteiskuntaa ja työntekijöitä. Pimeä työ ei kerrytä eläkettä ja työntekijä jää vaille muita työhön liittyviä oikeuksiaan.

Lisäksi harmaa talous nakertaa rehellisten yrittäjien kilpailuedellytyksiä. Näitä väärinkäytöksiä ennaltaehkäistään valvonnan lisäksi myös tehokkaalla viranomaisyhteistyöllä.

Hieman helpotusta metrosotkuun: liikenne sujuu osittain

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Metroliikenne kulkee jälleen osittain Helsingissä ja Espoossa. Lauttasaari–Kamppi-välillä junat ovat edelleen pysähdyksissä.

Sen sijaan liikenne sujuu osuuksilla Kamppi–Vuosaari/Mellunmäki ja Lauttasaari–Matinkylä, tiedottaa HSL.

Korvaavat bussit ajavat Lauttasaaren ja Kampin välillä. Linjat 20, 21 ja 21B ajavat normaalien päätepysäkkiensä sijaan Kampin terminaaliin, minkä vuoksi Erottajalle ei kulje tällä hetkellä bussiliikennettä.

HSL:n mukaan liikenne keskeytettiin kokonaan iltapäivällä hieman ennen yhtä, kun Ruoholahdessa havaittiin tekninen vika pallorullaovien laskeutumisessa. Vikaa korjataan edelleen.

Liikennehäiriön kestosta ei vielä ole arviota.

Aamulla metrojunien kulussa oli viivästymisiä Herttoniemessä sattuneen ratavaurion takia. Aamulla junat myöhästelivät noin vartin verran.

Tuore väitöstutkimus: Kommunismi pysäytettiin Suomessa jo vuonna 1946

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Niin sanottu ”Tšekkoslovakian tie” torpattiin Suomen osalta jo kesällä 1946, tuore väitöskirja osoittaa.

Työväen arkiston vastikään eläkkeelle siirtynyt erikoistutkija Risto Reuna arvioi väitöskirjassaan ”Ei tullutkaan vallankumousta” – sotasukupolvi, joka esti kansandemokratian, että kesän 1946 tapahtumat olivat ratkaisevia suomalaisen kommunismin tulevaisuuden kannalta. Vaikka SKP/SKDL kasvatti valtaansa vielä tämänkin jälkeen, ammattiyhdistysliike pysyi vankasti sosialidemokraattien hallinnassa.

Kyseisenä kesänä Suomen kommunistinen puolue SKP taipui peruuttamaan Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK:n edustajakokouksen, jonka enemmistö oli jo sen käsissä. Vain hiukan myöhemmin SDP:n puoluekokous vahvisti, että sosialidemokraatit pysyvät itsenäisenä puolueena ja tannerilaisella linjalla.

Myös kommunistien masinoima mielenosoitusten offensiivi valtion virkakoneistoa vastaan jäi tuloksettomaksi, koska SAK kielsi siltä tuen. Maanlaajuinen mielenosoitusoffensiivi huipentui mielenosoitukseen 7.6.1946 eduskuntatalon edessä. 

– Offensiivin tarkoituksena oli painostaa eduskunta ja hallitus erottamaan taantumuksellinen virkamieskunta ja korvata se uusilla demokratialle myötämielisillä viranhaltijoilla. Offensiiviin sisältyi piilopyrkimys erottaa sosialidemokraattisen puolueen jäsenkenttä puoluejohdon ohjauksesta, Reuna kertoo.

Metalliliiton sihteeri teetti päivää ennen SAK:n työvaliokunnalla päätöksen, jolla ammattiyhdistysliike irtisanoutui mielenosoituksesta ja offensiivi kuivui kokoon. Laiton lakkoilu vaaransi ensiarvoisen sotakorvausteollisuuden tuotantoa.

Reuna sanoo, että kommunistien toteuttama offensiivi merkitsi eduskunnan piirittämistä ja se suuntautui suoraan Suomen hallitusta vastaan.

– Se osoittautui kuitenkin ihan tussahdukseksi. Muutama viikko tapahtumien jälkeen seurasi SDP:n ylimääräinen puoluekokous. Kokouksessa puolueoppositio poistui paikalta, kun he eivät onnistuneet syrjäyttämään puolueen ”asevelijohtoa”. Näin SKP:n ei päässyt neuvottelemaan SDP:n puolueen yhdistämisestä SKDL:oon.

– Tällöin kommunistit pelasivat itsensä ulos, ja SDP säilytti linjansa.

Hän huomauttaa, että kaikissa Neuvostoliiton sateliiteissa, joissa toteutui niin sanottu ”kansanrintamademokratia”, sosialidemokraattiset puolueet ajettiin alas.

– Vuoden 1946 tapahtumien johdosta näin ei kuitenkaan käynyt Suomessa.

 

Suomen Metallityöväen liiton viides edustajakokous vuonna 1947. KUVA: Työväen arkisto

Metalliliitto ratkaisevassa roolissa.

Reunan mukaan ratkaisevassa roolissa oli SDP:n hallinnassa pysynyt Metalliliitto, josta oli tullut maan selvästi merkittävin ammattiliitto, ei vähiten sotakorvaustuotannon ansiosta.

Hän korostaa kehityksen taustalla vaikuttaneen nuoremman sotasukupolven, jolla ei ollut kokemusta työelämästä. He valmistuivat ammattiin nopeasti. Vuoteen 1946 mennessä Suomessa vallitsi käytännössä täystyöllisyys.

– Äärivasemmiston työpaikkaylivalta kyllästytti uusia työntekijöitä, jotka tunsivat, että heidät syyllistettiin rivimiehinä venäläisten ampumisesta sodassa, Reuna kuvailee.

SDP:n asevelisosialistien politiikka koettiin läheisemmäksi ja nuoret työntekijät siirtyivät tukemaan Metalliliiton johtoa.

Vuoden 1946 tapahtumien jälkeen vallankumous ei ollut mahdollinen ilman Neuvostoliiton tukea.

Käsiteltäessä kommunistien sotien jälkeen aiheuttamaa vallankumousuhkaa, useimmiten esiin nousee vuosi 1948. Toukokuussa 1948 kommunistit lähes käynnistivätkin vallankumoushankkeensa. Myös Reuna katsoo, että Suomi oli tuolloin veitsen terällä.

– Mutta vuoden 1946 tapahtumien jälkeen kommunistit olivat ajaneet itsensä niin nurkkaan, että vallankumous ei ollut mahdollinen ilman Neuvostoliiton tukea.

Hän viittaa Helsingin yliopiston poliittisen historian professorin Kimmo Rentolankin esittämään näkemykseen, jonka mukaan Neuvostoliiton johtaja Josif Stalin päätti olla puuttumatta Suomen asioihin, sillä Neuvostoliiton avulla tehty vallankumousyritys Suomessa olisi todennäköisesti vienyt muut Pohjoismaat Natoon.

– Stalin katsoi, että jos hän antaa Suomen kommunisteille luvan toteuttaa suunniteltu vallankaappaus Suomessa vuonna 1948, neuvostojoukot olisivat joutuneet puuttumaan suoraan Suomeen, Reuna pohtii.

FL Risto Reunan väitöstilaisuus pidetään perjantaina Turussa.

Juttua on päivitetty klo 14:51.

Metroliikenne on nyt täysin pysähdyksissä

Kuva: lehtikuva / anni reenpää

Metroliikenne on keskeytynyt kokonaan Helsingissä ja Espoossa.

HSL:n mukaan liikenne keskeytettiin iltapäivällä hieman ennen yhtä, kun Ruoholahdessa havaittiin tekninen vika pallorullaovien laskeutumisessa. Vikaa korjataan parhaillaan.

Liikennehäiriön kestosta ei vielä ole arviota.

Aamulla metrojunien kulussa oli viivästymisiä Herttoniemessä sattuneen ratavaurion takia. Aamulla junat myöhästelivät noin vartin verran. Vuorovälit alkoivat palautua normaaleiksi kahdeksan tienoilla.

Keskustelua aiheesta