Jakamattomat kuolinpesät vaikeuttavat metsiä koskevaa päätöksentekoa. Päätöksentekoa hankaloittaa se, että metsiä koskeviin päätöksiin tarvitaan kaikkien jäsenten yksimielisyys.

Lisäksi kuolinpesien omistajuusrakenteet ketjuuntuvat kuolinpesien osakkaiden kuollessa. Vanhimmat metsää omistavat kuolinpesät ovat peräisin 1800-luvulta.

Osakkaiden poikkeavat näkemykset sekä tiedon ja osaamisen puute metsänhoidosta ovat Sahateollisuuden mukaan syitä siihen, että metsien aktiivinen hoito ja käyttö pysähtyvät.

TEOLLISUUS on teettänyt selvityksen siitä, kuinka lainsäädäntöä tulisi muuttaa kuolinpesien metsäomaisuuden pois luovuttamiseksi. Selvityksen on tehnyt asianajotoimisto Geradin Partnersin nykyinen vanhempi konsultti Tuomas Pöysti, joka on aiemmin toiminut muun muassa oikeuskanslerina.

Selvityksen mukaan metsänomistajien keski-ikä on kohonnut noin 60 vuoteen ja 70-80-vuotiaita metsänomistajia on paljon. On siis todennäköistä, että jatkossa metsien omistajuus siirtyy entistä enemmän kuolinpesille.

Selvityksessä esitetään, että kuolinpesille säädetään velvoite luovuttaa metsä- ja maatalousomaisuus pois pesästä tai toimittaa perinnönjako kolmen vuoden määräaikaan mennessä. Malli on samankaltainen kuin muissa Pohjoismaissa.