Sen mukaan Suomessa ovat kansainvälisesti vertailtuna erittäin luotettavat ja toimivat vaalit, mutta suomalaisen demokratian erityisinä haasteina ovat osallistumisen rapautuminen ja eriarvoistumiskehitys, äänestysaktiivisuuden lasku, poliittisen kentän pirstaloituminen ja eri väestöryhmien väliset erot koetussa luottamuksessa.

Katsauksen mukaan nämä kaikki ovat kehityskulkuja, joihin tulee vastata ja löytää ratkaisuja.

“Varautumistyössä kiinnitetään huomiota myös vaalijärjestelmän ulkopuolisiin tekijöihin. Vaalijärjestelmä on yhteydessä monin eri tavoin yhteiskunnan eri infrastruktuureihin. Häiriöt postinkulussa tai sähkönjakelussa ovat esimerkkejä sellaisista ilmiöistä, joilla voi olla vaikutusta vaalien toimittamiseen. Tällaiset häiriöt eivät estäisi vaalien toimittamista, mutta voisivat vaikuttaa yleiseen luottamukseen”, oikeusministeriössä työskentelevä suunnittelija Tuomas Rekola kirjoittaa katsauksessaan.

Myös ennakko- ja äänestyspaikkojen sijaintien ja määrien vaikutusta ääänestysaktiivisuuteen ja äänestyskäyttäytymiseen olisi katsauksen mukaan tarpeen selvittää.

“Kansainvälisesti eräs huolestuttava vaaleihin liittyvä ilmiö on niin sanottu gerrymanderointi, jossa äänestysalueita tai vaalipiirejä muuttamalla pyritään vaikuttamaan vaalitulokseen. Suomessa tämän tapaista toimintaa ei kuitenkaan ole havaittu, sillä vaalipiirit säädetään lailla eikä suhteellinen vaalitapa ei ole erityisen altis tällaiselle vaikuttamiselle. Kuitenkin seurauksiltaan samantyyppistä vaikutusta voi syntyä ennakkoäänestyspaikkojen sijoittelun ja äänestysalueiden jakamisen myötä.”

YKSI mahdollinen ongelma liittyy katsauksen mukaan äänestysalueiden äänestyspaikkojen saavutettavuuteen. Esimerkiksi suuret etäisyydet voivat nostaa kynnystä äänestää.

“Yli sadassa kunnassa on vain yksi äänestysalue. Jos vaalipäivän äänestyspaikka on äänestäjistä katsoen pitkän matkan päässä, se voi laskea hänen haluaan tai mahdollisuuksiaan äänestää.”

Joissakin kunnissa myös ennakkoäänestyspaikkoja on vähennetty.

“Selvää lienee, että laista johtuva vähintään yhden ennakkoäänestyspaikan vaatimus ei suuressa osassa Suomen kuntia riittäisi takamaan tosiasiallisen äänioikeuden toteutumista.”

Katsauksen mukaan yksi vaihtoehto olisi lisätä vaalilakiin vaatimus riittävästä määrästä ennakkoäänestyspaikkoja.

“Lisäksi ennakkoäänestyspaikkojen osalta tulisi kiinnittää huomiota kuntien taloudellisiin resursseihin. Ei saisi syntyä tilanteita, joissa puhtaan taloudellisin perustein merkittävästi vähennettäisiin ennakkoäänestyspaikkoja. Tällainen toiminta saattaisi myös tietyin edellytyksin olla vaaleihin liittyvää julkisen vallan väärinkäyttöä, jossa poliittisin päätöksin pyritään vaikuttamaan vaalien toimittamiseen.”

KATSAUS nostaa esiin myös esiin jo länsinaapurissamme tiedostetun ilmiö, jolla pyritään vaikuttamaan äänestyskäyttäytymiseen.

“Ryhmä-äänestämisellä tarkoitetaan ilmiötä, jossa äänioikeutetun äänestämiseen vaikutetaan äänestyshetkellä asiattomasti siten, että vaalisalaisuus murtuu. Tyypillisesti tämä tarkoittaa sitä, että äänestyskopissa on äänioikeutetun lisäksi joku toinen. Ruotsissa ryhmä-äänestäminen on ollut tiedostettu ongelma jo useampien vaalien ajan. Sekä Ruotsin vaaliviranomainen että kansainväliset vaalitarkkailujärjestöt ovat kiinnittäneet asiaan huomiota.”

Katsauksen mukaan Suomessa ei tiettävästi ole ollut merkittävässä määrin ongelmia asian kanssa, mutta ilmiön seurantaan tulee kiinnittää huomiota.

“Etenkin viime vaaleissa yleistyneet tavat äänestää, kuten drive in -äänestys tai muut vaalihuoneiston ulkopuolella äänestäminen voivat olla riskialttiita äänestystapoja tästä näkökulmasta.”