Palkittu politiikan aikakauslehti
72€/6kk

Politiikka

Selvitys: Suomessa on riittävästi väestönsuojapaikkoja

LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Torkkelinmaen vaestonsuoja Helsinginkadulla Helsingissa 1. maaliskuuta 2022.

Suomessa on noin 50  500 väestönsuojaa, joissa on paikkoja noin 4,8 miljoonalle ihmiselle. Suojapaikkoja on Suomessa riittävästi, todetaan sisäministeriön tuoreessa selvityksessä.

DEMOKRAATTI/STT

Demokraatti

Väestönsuojia on erityisesti suurissa kaupungeissa, ja eniten väestönsuojapaikkoja suhteessa väestöön on pääkaupunkiseudulla ja Pirkanmaalla. Laki velvoittaa väestönsuojan rakentamisen kooltaan raja-arvot täyttäviin kiinteistöihin, minkä vuoksi niiden sijainti painottuu suuriin kaupunkeihin, joissa asutaan tiiviisti ja rakennukset ovat suuria.

VALTAOSASSA nykyisistä hyvinvointialueista väestönsuojapaikkoja on 60-80 prosentille väestöstä. Helsingissä paikkoja on noin kolmanneksen enemmän kuin kaupungissa on asukkaita. Vähiten väestönsuojapaikkoja suhteessa väestöön on Etelä-Pohjanmaalla, jossa paikkoja on noin puolelle väestöstä.

-  Kun alue koostuu pääosin pienistä paikkakunnista, on todennäköisempää, että myös väestönsuojia on vähemmän, sanoo sisäministeriön projektipäällikkö Ira Pasi sisäministeriön tiedotteessa.

Väestönsuojien määrään vaikuttaa rakennuskannan lisäksi suojelukohdekuntien historia. Aiemmin väestönsuojien rakentamisvelvoite koski vain suojelukohdekuntia, kuten suuria kaupunkeja ja liikenteen solmukohtia. Vuodesta 1991 alkaen suojien rakentamisvelvoite on koskenut koko maata.

Sisäministeriön selvitys on tarkentanut tietoa väestönsuojien määrästä Suomessa. Aiempi arvio oli 54  000 suojaa, joissa on 4,4 miljoonaa paikkaa. Päivitetyt tiedot suojien ja paikkojen määristä perustuvat pelastuslaitoksilta saatuihin tietoihin yhdistettynä sisäministeriön aiempiin tietoihin sekä Tilastokeskuksen rakennus- ja asuntotuotantotietoihin.

Väestönsuojia on sisäministeriön mukaan rakennettu Suomessa kulloinkin voimassa olevan lainsäädännön mukaan, minkä vuoksi eri-ikäiset suojat ovat hieman erilaisia.

VUONNA 1971 voimaan tulleen lainsäädännön jälkeen rakennettuja väestönsuojia voidaan ministeriön mukaan kutsua moderneiksi suojiksi, joissa on nykyaikainen ilmanvaihtolaitteisto sekä rakennusvuodesta riippuen aiempaa enemmän varusteita. Väestönsuojista noin 85 prosenttia on rakennettu vuoden 1971 jälkeen.

Väestönsuojelutoimia edellyttää sota tai sen uhka. Sisäministeriö muistuttaa, että Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä sotilaallista uhkaa.

-  Jos väestönsuojat otettaisiin joskus käyttöön, suojautumistarve olisi useimmiten paikallista. Lisäksi henkilömäärät eri alueilla muuttuisivat poikkeusoloissa. Suojautumistilanteessa alueilla on vähemmän ihmisiä kuin normaalitilanteissa. Suomi on myös suuri maa, jossa väestöä voitaisiin siirtää tarvittaessa, Ira Pasi sanoo tiedotteessa.

Jaa tämä artikkeli

Kommentit

Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.

Sähköpostiosoitteesi

Toimituksen valinnat

Toimituksen valinnat

Demokraatti

päätoimittaja: Petri Korhonen
Lähetä juttuvinkki →

Toimitus: PL 338, 00531 Helsinki, puh. 09 701 041

Arbetarbladet

chefredaktör: Topi Lappalainen
Kontakt →

Redaktion: Broholmsgatan 18-20 C, 00531 Helsingfors

Tietosuoja-asetukset

2018 DEMOKRAATTI
TIETOSUOJA- ja REKISTERISELOSTE