Selvitys yllätti: Turvapaikanhakijoissa on monen alan osaajia – koulutuskaan ei retuperällä

Turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla on taustallaan vähintään peruskouluopintoja. 90 prosentilla on työkokemusta, monella useammalta alalta.

Suurin osa, 69 prosenttia, turvapaikanhakijoista on suorittanut peruskouluopintoja 7– 9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja puolestaan on 14 prosentilla.

Tämä selviää kartoituksesta, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Se tehtiin kulttuuriministeriön toimeksiannosta vastaanottokeskuksissa tammi-maaliskuun aikana. Haastateltavana oli 1 004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) maanantaina.

Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.

– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin, Grahn-Laasonen korosti.

Kartoituksessa ilmeni, että turvapaikanhakijoiden joukossa on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta. Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia.

Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.

Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä ja koulukielellä tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Kieltä tulee opiskella muiden opintojen ja tai työnteon rinnalla.

Suurin osa (73 prosenttia) tarvitsee kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Selvityksen mukaan enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kartoitushetkellä turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja tilanne voi olla erilainen, kun maassaoloaika pitenee ja henkilö tottuu kuulemaan ja näkemään suomen kieltä.

– Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, Grahn-Laasonen totesi.

Kartoitus osoitti, että kotouttamiskoulutusta pitäisi kehittää nykyistä työelämälähtöisemmäksi, jolloin luokkaopiskeluun yhdistettäisiin säännöllisiä työelämäjaksoja tai ammatillisia opintoja. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää.

Ammatillista kotoutumiskoulutusta pitäisi lisätä ja kielitaitovaatimuksia tarkastella uudelleen. Korkeakoulutuksen valmentavan koulutuksen määrää tulisi lisätä tarpeen mukaan. Nuorille, peruskoulutusta vailla oleville tulisi antaa mahdollisuus suorittaa peruskoulu.

– Kielen oppiminen on kotoutumisessa keskeistä. Kieltä tulee opiskella muiden opintojen tai työnteon rinnalla. Näin maahanmuuttajat pääsevät nopeasti koulutukseen tai työhön hankkimaan konkreettisia taitoja ja olemaan vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa. Se edistää kotoutumista parhaalla tavalla, Grahn-Laasonen huomautti.

Kartoituksen teki Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste.

”Törkeää ja ylimielistä” – Li Andersson höykyttää EK:ta ja varoittaa kokoomuksesta

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson ihmettelee, miksi hallitus on kommentoinut työnantajaliittojen toimia erittäin vaisusti – siitä huolimatta, että romuttavat käytännössä kaikki hallituksen ajamat keskeiset työmarkkinahankkeet.

– Ilmeisesti hallitus viittaa ”sopimusyhteiskunnan tärkeyteen” vain silloin, kun se viestii työntekijöille aikovansa taas kerran heikentää työehtoja, Andersson kirjoittaa Kansan Uutisissa.

Hän muistuttaa, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) löi jo hallituskauden alussa lukkoon tavoitteensa työvoimakustannusten alentamisesta viidellä prosentilla.

– Kun työmarkkinajärjestöt ymmärrettävästi eivät käskystä rientäneet toteuttamaan pääministerin toiveita, hallitus kiristi työmarkkinajärjestöjä lakiesityksillä. Vaikka silloinen ministeri Alexander Stubb (kok.) myöhemmin paljasti, että hallitus kiristyksellään oli bluffannut, johti tämä painostus kikyn syntymiseen.

Hallitus tavoittelee Suomen mallia, jossa vientiteollisuuden liitot asettaisivat palkkakaton, jonka alle kaikkien muiden alojen korotukset jäisivät. Andersson näkee mallissa isoja ongelmia. Ne liittyvät julkisen sektorin ja palvelualojen mataliin palkkoihin.

Ehkä itsevarmuudelle on kuitenkin syynsä.

Metsäteollisuuden ilmoitus neuvottelujen lopettamisesta johtaa kuitenkin Anderssonin mukaan mallin todennäköiseen romuttumiseen.

– Metsäteollisuus maksaa mieluummin roimat palkankorotukset, kunhan se pääsee eroon itselleen kalliista työehtosopimusten tekstimääräyksistä. Se ei sovi yhteen Suomen mallin kanssa, vasemmistoliiton puheenjohtaja arvioi.

Andersson puntaroi, että Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n ilmoitus irtisanoa kaikki keskusjärjestösopimuksen johtanee todennäköisesti hyvinkin vauhdikkaisiin liittokierroksiin, joissa työtekijäpuoli saattaa pyrkiä hyvityksiin kiky-leikkauksista.

– Vaikka EK:n ilmoitus ei tullut täytenä yllätyksenä, voi ajoitusta pitää törkeänä. Työntekijöille yksipuolinen ilmoitus näyttää vaikean kiky-ratkaisun jälkeen lähinnä ylimieliseltä, hän kritisoi.

Andersson pohtii, että ehkä itsevarmuudelle kuitenkin on syynsä.

– Kokoomuksen kansanedustajat ovat julkisesti kyseenalaistaneet sekä työehtosopimusten yleissitovuuden että ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja pitää entistä tärkeämpänä, että vasemmisto kyseenalaistaa oikeiston kertomuksen siitä, että liian korkea palkkataso on syypää Suomen talouden ongelmiin.

– Sen sijaan on tuotava esille, kuinka työn tuottavuuteen panostaminen on huomattavan paljon toimivampi menestysresepti Suomen kaltaiselle maalle, Li Andersson painottaa.

Tässäkö ratkaisu vuokrahintojen nousuun? – Tiilikainen Ylellä: Neliöleikkuri takaisin

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

Asumistukea uudistettaessa ympäristöministeriö ehdottaa neliövuokrien leikkurin palauttamista, kertoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) Ylen Ykkösaamussa.

Tiilikainen tarkoittaa leikkurilla sitä, että asumistukea maksettaisiin vapaarahoitteisissa asunnoissa vain tiettyyn neliöhintaan asti.

Hänen mukaansa neliöleikkurin poistaminen on johtanut erityisesti pienten asuntojen kallistumiseen ja sen palauttaminen voisi hillitä vuokrahintojen sekä asumistukimenojen nousua.

Pääministerin lupaus ei vielä riitä: ”Nyt on käytävä sanoista tekoihin”

Kuva: Lehtikuva / Irene Stachon

SDP:n kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen on ilahtunut pääministeri Juha Sipilän (kesk.) torstaina eduskunnan kyselytunnilla antamasta lupauksesta, että hän kutsuu puolueet koolle keskustelemaan julkisten rakennusten sisäilmaongelmien poistamisesta.

Sosialidemokraatit esittivät hallitukselle, että puolueet käynnistäisivät yhdessä hankkeen, jonka tavoitteena on etsiä konkreettisia keinoja sisäilmaongelmien poistamiseksi.

– Nyt on käytävä sanoista tekoihin. Julkisten rakennusten sisäilmaongelmat ovat suuri uhka terveydelle ja monet lapset sekä aikuiset altistuvat jopa elinikäisille sairauksille huonon sisäilman vuoksi, Mäkisalo-Ropponen korostaa.

Arviolta 600 000–800 000 suomalaista altistuu päivittäin homeesta johtuville sisäilman epäpuhtauksille. Ongelma ei koske vain kouluja vaan myös esimerkiksi ikäihmisten hoitopaikkoja, joissa hoitajat ja vanhukset oireilevat vakavasti.

Hyvinvointi-investoinnit maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin.

– On hienoa, että nyt on syntymässä puoluerajat ylittävää yhteisymmärrystä ongelman kitkemiseksi, Mäkisalo-Ropponen iloitsee.

Hänen mielestään puolueiden tulisi yhdessä määritellä tiekartta, jossa hahmoteltaisiin konkreettiset askeleet kohti sisäilmaongelmien poistamista Suomesta. Mäkisalo-Ropponen toivoo, että tavoite voisi ulottua yli vaalikausien, jolloin hanke jatkuisi riippumatta kulloisestakin hallituspohjasta.

Hän odottaa, että valtiot ja kunnat tekevät yhteistyötä sisäilmaongelmien torjumiseksi. Kuntien oman rahoituksen lisäksi valtio voisi osallistua ongelmien torjuntaan omalla rahoitusohjelmallaan.

Mäkisalo-Ropponen huomauttaa, että myös useat asiantuntijatahot ovat esittäneet kansallista korjausohjelmaa julkisten rakennusten korjaamiseksi.

– Hyvinvointi-investoinnit sisäilmaongelmien poistamiseksi ovat satsauksia, jotka maksavat itsensä moninkertaisesti takaisin tulevaisuudessa.

IS: Sipilän terveystietoja yritettiin kaivaa esiin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo Ilta-Sanomille, että hänen terveystietojaan on yritetty urkkia. Sipilän mukaan hänen sosiaaliturvatunnuksensa oli kaivettu esiin ja terveystietoja yritettiin saada Liikenteen turvallisuusvirastosta Trafista. Trafi seuraa lentäjien terveystietoja, mutta järjestelmä ei ole julkinen.

Sipilällä on lentolupakirja. Hän on ohjannut lentokonetta itse myös virkamatkoillaan.

Sipilä kommentoi Ilta-Sanomille myös hallituksensa ministerien määrää, jota on kritisoitu liian vähäiseksi. Edellisessä Alexander Stubbin (kok.) hallituksessa oli kolme ministeriä enemmän.

Sipilän mukaan ministerien määrää voidaan tarvittaessa nostaa.

– Jos arvioidaan, että tarvitaan lisää, sitten otetaan. Ei se minulle sen kummempi asia ole. On pari kertaa käyty keskusteluakin asiasta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Sipilän osakkeet hupenevat yhä – Yrittäjen kysely: Orpon ja Rinteen luottamus nousussa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Suomalaisista enää viidesosa katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on toiminut tehtävissään luottamuksen arvoisesti. Asia selviää Yrittäjäsanomien tilaamasta Luottamuspuntari 2017 -kyselytutkimuksesta, jossa keskiössä olivat maan kärkipoliitikot.

Väittämään ”hän on toiminut tehtävissään luottamukseni arvoisesti” oli Sipilän kohdalla eri mieltä 61 prosenttia vastaajista. Kaksi vuotta sitten prosenttiluku oli 51. Luottamuksensa pääministerille antoi 20 prosenttia, kun vielä kaksi vuotta sitten luku oli 28. Sipilän keskiarvo (ei samaa eikä eri mieltä tai ei osaa sanoa) jäi 2,2:een.

Neljän suurimman puolueen puheenjohtajista suurimman luottamuksen, 30 prosenttia, keräsi kokoomuslainen valtiovarainministeri Petteri Orpo (kuvassa), jonka keskiarvo oli 2,9.

SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen (kuvassa) prosenttiluku oli 19. Luottamus Rinteeseen on nousussa, sillä vuonna 2015 häneen luotti 17 prosenttia. Keskiarvo nousi 2,6:een.

Ulkoministeri Timo Soiniin (ps.) ilmoitti luottavansa 21 prosenttia. Hänen keskiarvonsa jäi 2,4:ään.

Presidentti Sauli Niinistö on aivan omilla lukemillaan, sillä 81 prosenttia kansalaisista katsoi hänen toimineen luottamuksen arvoisesti.

Yrittäjäsanomat teetätti kyselytutkimuksen Kantar TNS:llä, joka keräsi aineiston tammi-helmikuun vaihteessa. Tutkimusta varten kerättiin 1 040 haastattelua. Aineisto edustaa Suomen 15–74-vuotiasta väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta.

Tilastollinen virhemarginaali on kolmisen prosenttiyksikköä suuntaansa.

Tutkimuksessa esitettiin joukko luottamusta mittaavia ominaisuuksia ja pyydettiin kertomaan, kuinka hyvin tai huonosti ne sopivat kuvaamaan neljää keskeistä poliittista vaikuttajaa. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan myös presidentti Niinistöä.