x

Selvitys yllätti: Turvapaikanhakijoissa on monen alan osaajia – koulutuskaan ei retuperällä

Turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla on taustallaan vähintään peruskouluopintoja. 90 prosentilla on työkokemusta, monella useammalta alalta.

Suurin osa, 69 prosenttia, turvapaikanhakijoista on suorittanut peruskouluopintoja 7– 9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja puolestaan on 14 prosentilla.

Tämä selviää kartoituksesta, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Se tehtiin kulttuuriministeriön toimeksiannosta vastaanottokeskuksissa tammi-maaliskuun aikana. Haastateltavana oli 1 004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) maanantaina.

Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.

– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin, Grahn-Laasonen korosti.

Kartoituksessa ilmeni, että turvapaikanhakijoiden joukossa on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta. Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia.

Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.

Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä ja koulukielellä tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Kieltä tulee opiskella muiden opintojen ja tai työnteon rinnalla.

Suurin osa (73 prosenttia) tarvitsee kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Selvityksen mukaan enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kartoitushetkellä turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja tilanne voi olla erilainen, kun maassaoloaika pitenee ja henkilö tottuu kuulemaan ja näkemään suomen kieltä.

– Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, Grahn-Laasonen totesi.

Kartoitus osoitti, että kotouttamiskoulutusta pitäisi kehittää nykyistä työelämälähtöisemmäksi, jolloin luokkaopiskeluun yhdistettäisiin säännöllisiä työelämäjaksoja tai ammatillisia opintoja. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää.

Ammatillista kotoutumiskoulutusta pitäisi lisätä ja kielitaitovaatimuksia tarkastella uudelleen. Korkeakoulutuksen valmentavan koulutuksen määrää tulisi lisätä tarpeen mukaan. Nuorille, peruskoulutusta vailla oleville tulisi antaa mahdollisuus suorittaa peruskoulu.

– Kielen oppiminen on kotoutumisessa keskeistä. Kieltä tulee opiskella muiden opintojen tai työnteon rinnalla. Näin maahanmuuttajat pääsevät nopeasti koulutukseen tai työhön hankkimaan konkreettisia taitoja ja olemaan vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa. Se edistää kotoutumista parhaalla tavalla, Grahn-Laasonen huomautti.

Kartoituksen teki Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste.

LM: Raportti varoittaa Suomea Ruotsin sotesta

Kuva: Lehtikuva
- Ei Suomeen Ruotsin mallia, varoittaa ruotsalainen tutkija.

Tuore raportti varoittaa Suomea Ruotsin sote-uudistuksen seurauksista.

Sosialidemokraattisen ajatushautomon Kalevi Sorsa -säätiön tilaaman raportin mukaan Ruotsissa yksityiset terveyskeskukset ovat sijoittuneet vauraille alueille.

Ruotsissa terveydenhuollon valinnanvapauslaki tuli voimaan vuonna 2010. Raportin tehnyt ruotsalainen Mats Wingborg arvioi, että sen jälkeen terveyskeskusten jakautuminen kaupunginosien välillä on vinoutunut. Yksityisiä terveyskeskuksia on perustettu lähinnä tiheästi asutuille ja taloudellisesti vauraille alueille.

Näin valinnanvapaus lisääntyi Ruotsissa etupäässä suurissa kaupungeissa, ei muualla maassa.

Suomessa on pohdittu, johtaako sote-uudistukseen kaavailtu valinnanvapaus yksityisten palveluiden keskittämiseen hyvätuloisten asuinseuduille.

MT: Kansa synkkänä – ei pysy sote aikataulussa

Kuva: Lehtikuva

Kansa ei usko sote-uudistuksen pysyvän aikataulussa, kertoo Maaseudun Tulevaisuus. Tuoreen kyselyn tuloksista ilmenee, että vain joka neljäs äänestysikäinen uskoo hallituksen saavan sosiaali- ja terveysuudistuksen valmiiksi kevään 2018 maakuntavaaleihin mennessä.

Aikataulua epäilevät varsinkin opposition kannattajat. Luottamusta soten valmistumiseen ajoissa on eniten hallituspuolue keskustan kannattajilla.

Luottamusta sote-aikatauluun kysyttiin toissa viikonloppuna. Gallup Elintarviketiedon nettipaneeliin vastasi hieman yli tuhat äänestysikäistä.

 

”@juhasipila painosti ja päätoimittaja @attesakari taipui” – näin Yleltä lähteneet toimittajat kommentoivat kohupäätöstä

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Julkisen sanan neuvoston mukaan Yle taipui jossain määrin painostuksen alla.

Julkisen sanan neuvosto antoi tänään Yleisradiolle langettavan päätöksen journalistisen päätösvallan luovuttamisesta Terrafame-uutisoinnissa.

Julkisen sanan neuvosto katsoo, että pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toimi Yleisradion suuntaan tavalla, joka oli omiaan rajoittamaan sananvapautta. Neuvosto toteaa lausumassaan, että pääministerin Ylen toimittajalle lähettämien viestien määrää ja sävyä voidaan pitää poikkeuksellisena.

Toimittaja Salla Vuorikoski sai pääministeriltä lukuisia sähköposteja sen jälkeen kun Yle oli julkaissut jutun, jossa kerrottiin, että pääministerin sukulaisilla on omistuksia Katera Steel -yhtiössä, joka oli saanut kaivosyhtiö Terrafamelta tilauksen.

JSN käsitteli jupakkaa poikkeuksellisen pitkään ja antoi seitsemän tuntia kestäneen istunnon jälkeen langettavan päätöksen Yleisradiolle. JSN katsoo, että Yle luovutti journalistista päätösvaltaa ulkopuolelle ja rikkoi siten Journalistin ohjeiden kohtia 2. ja 3.

Päätös syntyi tiukan äänestyksen jälkeen, äänet jakautuivat tasan 6–6. Niiden mennessä tasan puheenjohtaja Elina Grundströmin ääni ratkaisi.

Yleisradion vastaava päätoimittaja Atte Jääskeläinen sanoi Ylen haastattelussa, ettei hän ole JSN-ratkaisun seurauksena aikeissa erota tehtävästään.

Toisessa ratkaisussa Yle sai vapauttavan päätöksen.

Neuvosto katsoi, että Yle oli kertonut Terrafame-juttuun tehdyistä muutoksista epäjohdonmukaisesti, mutta että jutussa tai sen alaotsikossa ei ollut virhettä. Pelkästä muokkaamisesta ei ollut välttämätöntä kertoa yleisölle.

Päätökset puhuttavat sosiaalisessa mediassa.

Yleisradiosta kohun aikana irtisanoutuneilta toimittajilta ne kirvoittivat muutaman Twitter-kommentin.

Nykyinen Suomen Kuvalehden toimituspäällikkö Jussi Eronen irtisanoutui joulukuussa Yleltä samaan aikaan kollegansa Salla Vuorikosken kanssa. Molemmat siirtyivät sittemmin SK:n palvelukseen. He perustelivat eroaan näkemyseroilla Ylen johdon kanssa.

Toimittaja Susanne Päivärinta irtisanoutui Yleltä helmikuun alussa. Hän siirtyi Iltalehteen.

Irtisanoutumisensa yhteydessä Päivärinta lähetti kollegoilleen sähköpostin, jossa hän kritisoi Ylen päätoimittajaa hänen toiminnastaan pääministeriin liittyneen Terrafame-kohun yhteydessä.

Kataiselta uusi näkökulma EU:n eritahtisuus-keskusteluun: Aktiivisille maille enemmän rahaa budjetista – ”Ihan looginen ajatus”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Rooman Julistuksen on tarkoitus vahvistaa 27 EU-maan yhteiset tavoitteet Brexitin jälkeen ja pohjustaa unionin tulevaisuuskeskustelua. Jäsenmaiden päämiehet antavat julistuksen EU:n perustan luoneiden Rooman sopimusten 60-vuotispäivänä 25.3. Roomassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on painottanut EU:n yhtenäisyyttä, mutta suhtautuu positiivisesti myös siihen, että joissakin asioissa EU:n kehitys olisi eritahtista.

Eilen eduskunnan suuressa valiokunnassa Sipilä kertoi olevansa tyytyväinen viikonloppuna annettavan julistusluonnoksen kirjauksiin. Ne toteavat mahdollisuuden eritahtiseen etenemiseen tarvittaessa, kuitenkin samaan suuntaan ja niin että kaikki voivat liittyä yhteistyöhön myöhemmin.

Euroopan komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen sanoo Demokraatille, ettei eritahtisuutta kannata hirveästi mystifioida.

– EU:ssa on nyt jo eritahtisuutta, on euromaat, sitten on Schengen-maat ja ne jotka eivät vielä kuulu Schengeniin. Uskoisin, että jatkossa eritahtisuus tulee keskittymään ehkä EMUn (Euroopan talous- ja rahaliitto) kehittämisen ympärille ja jossakin määrin ehkä puolustusulottuvuuden kehittämisen ympärille. Kaikki maat eivät ole yhtä kiinnostuneita puolustusulottuvuudesta.

”Luodaan uusi EU.”

Kataisen mukaan näköpiirissä ei ole yhtään sellaista EU-asiaa, jossa Suomen ei pitäisi olla ehdottomasti mukana ja aktiivisesti rakentamassa.

– Tämänhetkinen tilanne EU:ssa on se, että EU-28 loppuu ja sen perustalle luodaan uusi EU. Uuden EU:n luovat käytännössä jäsenmaat. Se on johtanut sellaiseen tilanteeseen, että vaikutusvaltaa on tarjolla niille, jotka sitä haluavat käyttää, Katainen muistuttaa.

EU:ssa on nyt 28 maata, mutta Britannian lähdön jälkeen vain 27.

Esimerkiksi SDP:stä on kritisoitu hallituksen EU-politiikkaa epäaktiivisuudesta.

Katainen sanoo, ettei halua lähteä arvioimaan hallituksen tai opposition menestystä asiassa.

– Sen sanon, että nyt ei kannata odottaa pohjapapereita vaan niitä pitää olla kirjoittamassa, esimerkiksi puolustusulottuvuuden syventämisestä, EMUn toiminnan kehittämisestä ja vaikkapa kauppapolitiikan roolista sekä EU:n roolista globalisaation hallinnassa. Sen sijaan, että kommentoi tehtyjä esityksiä, niitä esityksiä pitäisi olla kirjoittamassa, Katainen painottaa.

Kortensa kekoon kantavat palkittaisiin.

Katainen kertoo, että tällä hetkellä käydään myös keskustelua, jonka mukaan maat, jotka tekevät EU:ssa jatkossa enemmän yhdessä, voisivat olla oikeutettuja käyttämään myös EU:n budjettia enemmän.

Eritahtisuutella olisi siis myös kuvatunkaltainen budjettiulottuvuus.

Tällaisilla aktiivisesti yhdessä toimivilla mailla olisi Kataisen mukaan budjetin käytölle enemmän tarvettakin.

Tuetteko tällaista ajatusta?

– Minusta se on ihan looginen ajatus. Pitää alkuun miettiä, mitä se voisi tarkoittaa, mutta vaikkapa puolustuksen osalla se voisi tulla kyseeseen. Ne, jotka haluavat rakentaa yhdessä turvallisempaa Eurooppaa, voisivat sitten hyötyä myös EU:n budjetista.

Kataisen mukaan tällaista keskustelua käydään, mutta ei vielä ihan täydellä teholla. Asia on kuitenkin nousemassa nykyistä isommin esiin. Katainen toteaa, että keskustelua kannattaa käydä, oli lopputulos mikä hyvänsä.

Hän katsoo, että aktiivisuuden huomioiminen budjetissa, ajaisi myös EU:n yhtenäisyyden asiaa.

– Moni voisi ajatella niin, että ne jotka kantavat kortensa yhteiseen kekoon, ovat myös oikeutettuja saamaan sitä kautta enemmän. Minä haluan pitää myös oman mielen auki monessa suhteessa, mutta tätä keskustelua kannattaa minusta käydä ja rakennella erilaisia malleja.

”Minä kerron vain oman näkemykseni.”

Euroopan komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker hätkäytti hiljattain Bild am Sonntag -lehdessä antaen ymmärtää, että Britannian kanssa neuvotellaan niin kova EU-sopimus, että muut maat eivät uskalla enää lähteä EU:sta pois. Tätä ymmärrettiin niin, että kyse olisi eräänlaisesta Britannian rankaisemisesta. Lausuntoa ei luettu saarivaltiossa kovin suopeasti.

– Minusta kaikki nämä tunteelliset kommentit kannattaisi jättää pois. Britannian eroneuvottelu on erittäin vaikea joka tapauksessa, Jyrki Katainen sanoo.

Onko tuo Juncker-kritiikkiä?

– Minä kerron vain oman näkemykseni, että pitää myös retoriikassa välttää se, että annettaisiin ymmärtää, että Britanniaa millään tavalla rangaistaan.

Eli ette puolla tätä Junckerin retoriikkaa?

– Minä en halua kommentoida Junckeria nyt millään tavalla, vaan kun meillä ei ole tarkoituksena rangaista Britanniaa, vaan päästää heidät irti ja sopia sitten uusi järjestely. Sillä on seuraamuksensa erityisesti Britannialle ja jossakin määrin myös EU:lle, mutta rankaisusta ei ole kysymys eikä semmoisesta kannata edes puhua, Katainen toteaa.

Päättyykö Brexit-prosessi Britannian eroon?

– Kyllä minä uskon, että se päättyy.

Mitä tapahtuu Euroopalle, jos Ranskassa Marine Le Pen voittaa presidentinvaalit?

– Se on todella huolestuttavaa. Le Pen on luvannut äänestäjille, että hän johdattaa Ranskan ulos eurosta ja EU:sta.

Onko se EU:n loppu?

– Sitä en osaa varmaksi sanoa, mutta kyllä se ainakin horjuttaa perusteita.

Työmarkkinajärjestöt: Suomen paikka ei ole EU:n kakkoskehällä

Suomalaiset työmarkkinajärjestöt kehottavat yhteisessä kannanotossaan hallitusta pyrkimään Euroopan unionin ytimiin. Julkilausuman ovat tehneet EK, SAK, Akava, STTK, Kuntatyönantajat sekä valtion ja kirkon työmarkkinalaitokset.

– Kansalaisille, yrityksille ja koko Suomelle on välttämätöntä, että Suomi toimii siellä, missä päätöksiä valmistellaan ja tehdään. Muuttuvassa EU:ssa Suomi ei saa ajautua tilanteeseen, jossa vaikutusmahdollisuutemme vähenevät, järjestöt toteavat.

Järjestöt muistuttavat, että Eurooppa tarvitsee uutta talouskasvua ja työpaikkoja, mutta myös vakaata toimintaympäristöä.

Suomen EU-politiikasta syntyi keskustelua pääministeri Juha Sipilän (kesk.) julkaistua kirjoituksen Helsingin Sanomissa, jossa hän kannatti maltillista keskitien politiikkaa. Entinen pääministeri Paavo Lipponen (sd.) vastasi peräten suurempaa aktiivisuutta ja pyrkyä pysyä ytimissä mukana.