Politiikka

Selvitys yllätti: Turvapaikanhakijoissa on monen alan osaajia – koulutuskaan ei retuperällä

Turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla on taustallaan vähintään peruskouluopintoja. 90 prosentilla on työkokemusta, monella useammalta alalta.
Turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla on taustallaan vähintään peruskouluopintoja. 90 prosentilla on työkokemusta, monella useammalta alalta.
Turvapaikanhakijoista suurimmalla osalla on taustallaan vähintään peruskouluopintoja. 90 prosentilla on työkokemusta, monella useammalta alalta.

Suurin osa, 69 prosenttia, turvapaikanhakijoista on suorittanut peruskouluopintoja 7– 9 vuotta. Lukio-opintoja on noin puolella. Ammatillisia opintoja puolestaan on 14 prosentilla.

Tämä selviää kartoituksesta, jossa selvitettiin turvapaikanhakijoiden koulutustaustaa ja työhistoriaa sekä luku- ja kirjoitustaitoa. Se tehtiin kulttuuriministeriön toimeksiannosta vastaanottokeskuksissa tammi-maaliskuun aikana. Haastateltavana oli 1 004 turvapaikanhakijaa yhteensä 32 maasta.

Kartoituksen tavoitteena on pyrkiä ennakoimaan tulevaa koulutuksen tarvetta turvapaikanhakijoiden määrän kasvun myötä. Selvitys luovutettiin opetusministeri Sanni Grahn-Laasoselle (kok.) maanantaina.

Ammatillisten opintojen vähäinen määrä voi selittyä sillä, että lähtömaissa monet konkreettiset, käsillä tehtävät työt opitaan tekemällä eikä ammatillinen koulutus välttämättä ole yleistä. Eniten ammatillisia opintoja on rakennus- sekä teollisuusalalta.

Korkeakouluopintoja oli takanaan 27 prosentilla ja 16 prosenttia ilmoitti suorittaneensa tutkinnon, yleisimmin kandidaatin tutkinnon. Seitsemällä prosentilla ei ole koulutustaustaa lainkaan.

– Hyvin onnistunut kotoutuminen ja työllistyminen voivat olla mahdollisuuksia vastata Suomen huoltosuhteen haasteeseen ja työmarkkinoiden kohtaanto-ongelmiin, Grahn-Laasonen korosti.

Kartoituksessa ilmeni, että turvapaikanhakijoiden joukossa on monenlaista osaamista. 90 prosentilla on aikaisempaa työkokemusta, monella useammalta alalta. Eniten työkokemusta on kertynyt rakennus- ja kuljetusaloilta.

Rakennusmiehinä, rakennusmaalareina, rakennusinsinööreinä ja muissa rakennusalan ammateissa on työskennellyt 27 prosenttia. Taksinkuljettajina, linja-auton- ja kuorma-autonkuljettajina sekä muissa kuljetusalan tehtävissä työskennelleitä on 21 prosenttia.

Muita suuria ammattialoja ovat kaupallinen ala, ravintola-, hotelli- ja ruuanvalmistusala sekä kulttuuri-, viestintä-, taidealat ja käsityö. Yrittäjinä on toiminut 19 prosenttia hakijoista.

Suurin osa osaa lukea ja kirjoittaa joko äidinkielellä ja koulukielellä tai molemmilla. Vain 7 prosenttia ei osaa lukea ja kirjoittaa ollenkaan.

Kieltä tulee opiskella muiden opintojen ja tai työnteon rinnalla.

Suurin osa (73 prosenttia) tarvitsee kuitenkin eriasteista harjoitusta latinalaisella kirjaimistolla lukemisessa ja / tai kirjoittamisessa. Selvityksen mukaan enemmistölle riittänee kuitenkin lyhyempi luku- ja kirjoitustaitoa tukeva koulutus. Luvut ovat suuntaa antavia, koska kartoitushetkellä turvapaikanhakijat ovat olleet Suomessa vasta vähän aikaa ja tilanne voi olla erilainen, kun maassaoloaika pitenee ja henkilö tottuu kuulemaan ja näkemään suomen kieltä.

– Maahanmuuttajien polut koulutukseen ja työelämään ovat nykyisellään liian pitkiä. Niihin sisältyy tyhjäkäyntiä, päällekkäisyyksiä ja joskus myös epätarkoituksenmukaisia opintoja. Maahanmuuttajia on ohjattu koulutukseen sen perusteella, mitä on tarjolla, pikemminkin kuin yksilöllisten tarpeiden ja jo hankitun osaamisen mukaan, Grahn-Laasonen totesi.

Kartoitus osoitti, että kotouttamiskoulutusta pitäisi kehittää nykyistä työelämälähtöisemmäksi, jolloin luokkaopiskeluun yhdistettäisiin säännöllisiä työelämäjaksoja tai ammatillisia opintoja. Kohtaamisia maahanmuuttajien ja kantaväestön välillä tulisi edistää.

Ammatillista kotoutumiskoulutusta pitäisi lisätä ja kielitaitovaatimuksia tarkastella uudelleen. Korkeakoulutuksen valmentavan koulutuksen määrää tulisi lisätä tarpeen mukaan. Nuorille, peruskoulutusta vailla oleville tulisi antaa mahdollisuus suorittaa peruskoulu.

– Kielen oppiminen on kotoutumisessa keskeistä. Kieltä tulee opiskella muiden opintojen tai työnteon rinnalla. Näin maahanmuuttajat pääsevät nopeasti koulutukseen tai työhön hankkimaan konkreettisia taitoja ja olemaan vuorovaikutuksessa suomalaisten kanssa. Se edistää kotoutumista parhaalla tavalla, Grahn-Laasonen huomautti.

Kartoituksen teki Aikuisten maahanmuuttajien kielitaidon arviointikeskus Testipiste.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat