Syyttäjä pyrkii osoittamaan tarkoitusta muun muassa puukottajan kirjoituksilla ja videomanifestillä, jonka tämä oli kirjoittanut vihkoon ja kävi lukemassa videolle Turun tuomiokirkon edessä. Videot hän jakoi Telegram-pikaviestisovelluksessa, jossa hän käytti nimeä Pekka Raikenon.

Puukottaja Abderrahman Bouanane oli kertomansa mukaan ladannut manifestinsa kolmeen tai neljään Telegram-keskusteluryhmään, jotta tieto iskusta leviäisi ja myös terroristijärjestö Isis saisi tiedon iskusta.

Siinä hän julistaa ja kiihottaa hyökkäämään “vääräuskoisia” vastaan, olivatpa nämä siviileitä tai sotilaita. Tekstin jatkeeksi on merkitty aihetunnisteita, jotka viittaavat aiemmin muualla tehtyihin islamistisiin terrori-iskuihin.

Poliisille analyysin kirjoituksesta tehnyt ulkopoliittisen instituutin tutkija Olli Ruohomäki arvioi, että teksti on enemmän kuin pelkkää Isisin propagandaa.

– Se on suoranainen kehotus iskeä vääräuskoisten kimppuun kaikkialla. Viittaukset islamilaiseen valtioon ja kalifaattiin ilmentävät sitä, että tekstin on laatinut Isisin ideologiaan hyvin perehtynyt ja vannoutunut taho. Teksti pyrkii perustelemaan, minkä takia iskeminen länsimaisen yhteiskunnan arvoja ja sen edustajia kohtaan on perusteltua.

Isis ei koskaan ottanut Turun iskua nimiinsä. Useiden asiantuntijalausuntojen mukaan syynä oli luultavasti se, että tekijä ei kuollut niin sanottua marttyyrikuolemaa. Ruohomäen mukaan Isis on myös tavannut ottaa kontolleen ennemmin monimutkaisempia, esimerkiksi Pariisin marraskuun 2015 iskun kaltaisia koordinoituja iskuja.

– Lisäksi on muistettava, että Isis on ollut kesästä 2017 alkaen ahtaalla Mosulin menetyksen ja Raqqaan kohdistuvien hyökkäysten takia. On täysin mahdollista, että sen propagandakoneisto ei yksinkertaisesti ollut Turun iskun tapahtuessa “kartalla”.

Ruohomäen lisäksi manifestin sisältöä analysoivat poliisille Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen yliopistonlehtori Marko Juntunen ja Lähi-idän tutkimuksen professori Hannu Juusola.

Kaikki kolme ovat yksimielisiä siitä, että retoriikka on tyypillistä Isis-retoriikkaa.

Ruohomäen poliisille antaman lausunnon mukaan manifestin laatiminen on vaatinut aikaa ja paneutumista eikä se ole hetken mielijohteesta kirjoitettu.

– Sen viestiä on pohdittu huolella ja nähty vaivaa sopivien Koraanin säkeiden hakemisessa, joilla alleviivataan sanomaa. Tekijä on selvästi viettänyt aikaa Isisin propagandan parissa, sillä manifesti ja videot resonoivat tyypillistä Isisin retoriikkaa.

Juntunen ja Juusola toteavat, että epäilty tuo voimakkaasti julki, että muslimilla on ainoastaan yksi poliittisen lojaalisuuden suunta – islamilainen valtio. Heidän mukaansa retoriikka on hyvin samankaltaista kuin Isis-järjestön tiedottajalla.

– Materiaali viittaa siihen, että epäilty on ajatuksiltaan radikalisoitunut ja hän tiedostaa toimintansa äärimmäisen arkaluontoisuuden. Videomateriaalia nauhoittaessaan hän pälyilee jatkuvasti ympärilleen ja pitää huolta, ettei kukaan ole kuulolla hänen tallentaessaan puhettaan, he pohtivat poliisille antamassaan lausunnossa.

Terrorismin käsite on tarkkaan rajattu, eikä arkijärjellä ajatellen ilmiselväkään terroriteko ole lain silmissä sellainen, ellei lakiin kirjattu määritelmä täyty.

Yksi lain tarkoittamista terroriteon kriteereistä on, että teon tarkoitus on ollut aiheuttaa vakavaa pelkoa väestön keskuudessa.

Puukottaja on kertonut, että oli mielestään tekemässä torilla terroritekoa. Puolustus on silti oikeudessa kiistänyt, että teot olisi tehty lain tarkoittamalla tavalla terroristisessa tarkoituksessa.

Bouananea syytetään kahdesta terroristisessa tarkoituksessa tehdystä murhasta ja kahdeksasta sellaisen yrityksestä.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN