x

Senaatintorilla tapahtuu taas – mielenosoittajat kokoontuvat vastustamaan leikkauksia

Kuva: Lehtikuva
Syyskuussa osoitettiin mieltä Helsingin Rautatientorilla.

Helsingissä järjestetään tänään suuri hallituksen leikkauspolitiikkaa vastustava mielenosoitus.

Mielenosoituksen järjestää puoluepoliittisesti sitoutumaton Joukkovoima-kansanliike.

Järjestäjien tiedotteen mukaan hallituksen säästöpolitiikka uhkaa ihmisten perus- ja ihmisoikeuksia.

Tilaisuus alkaa kahdelta iltapäivällä Helsingin Senaatintorilla. Puheenvuorojen jälkeen mielenosoittajat marssivat Helsingin keskustan kautta Hakaniementorille.

Tapahtumaan odotetaan osallistujia eri puolilta maata. Yhteiskuljetuksia tapahtumaan järjestetään muun muassa Tampereelta, Turusta, Kuopiosta ja Kotkasta.

Puheita pitävät muiden muassa vammais- ja eläkeläisjärjestöjen aktiivit sekä eri alojen asiantuntijat.

Joukkovoima järjesti edellisen suuren mielenosoituksensa Helsingissä elokuussa.

Keskustelua aiheesta

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä pudonnut jyrkästi

Kuva: Lehtikuva / Kimmo Mäntylä

Kevään kuntavaaleissa sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on yhteensä 805 kappaletta, kertoo Yle.

Valtaosa heistä on mukana yhteislistalla jossakin sitoutumattomassa ryhmässä, jotta läpimenoon olisi mahdollisuus.

Kaikkiaan sitoutumattomien yhteislistoja on Suomessa yli 70 kappaletta. Sitoutumattomien valitsijayhdistysten ehdokkaita on 93 kunnassa.

Viime kuntavaaleissa sitoutumattomat saivat yhteensä läpi 185 ehdokastaan.

Sitoutumattomien ehdokkaiden määrä on laskenut vuosien saatossa. Yle kertoo, että vuoden 2000 kuntavaaleissa puolueisiin sitoutumattomia ehdokkaita oli lähes 1 700. Valituksi tuli 480 ehdokasta eli lähes 4 prosenttia kaikista valtuutetuista.

Vaalitutkija Sami Borg sanoo Ylelle, että sitoutumattomien määrä on vähentynyt muun muassa kuntien ja valtuustojen lukumäärän vähenemisen takia.

– Mutta varmaankin erityisesti 2010-luvulla perussuomalaisten nousu on tarjonnut joissain kunnissa uskottavan protestointikanavan, Borg sanoo.

Suomen Sitoutumattomat ry:n puheenjohtajan Teuvo Niemisen mukaan perussuomalaisten gallup-kannatuksen sulaminen on tulevissa vaaleissa iskun paikka valitsijayhdistysten ehdokkaille.

Tutkija Borg puolestaan muistuttaa, että Suomessa on edelleen kolmattakymmentä kuntaa, joissa sitoutumattomilla ryhmillä on vaaleista toiseen tuntuvaa kannatusta.

Keskustelua aiheesta

Kansanedustaja esittää uutta mallia – Näin päästään tunnissa Turusta Helsinkiin

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja, SDP:n varapuheenjohtaja Ville Skinnari esittää uutta investointimallia tarpeellisiin väylähankkeisiin.

– Suomi on jäänyt saavutettavuudessa pahasti muita Pohjoismaita jälkeen. Kuntapäättäjät näkevät tarpeen uusille investoinneille, mutta samalla kuntien tosiasialliset mahdollisuudet uusien hankkeiden rahoitukselle ovat rajalliset, Skinnari toteaa.

Hänen mukaansa kuntien tulee jatkossa luoda kumppanuusmalleja esimerkiksi Kuntarahoituksen ja eläkevakuutusyhtiöiden kanssa, joiden avulla uudet suuretkin väylä- ja korjaushankkeet saadaan liikkeelle.

– Samalla päätösvalta hankkeiden toteutuksesta pysyy demokraattisesti valituilla kuntapäättäjillä, Skinnari sanoo.

Skinnarin mukaan tämä edellyttää kokonaan uutta ajattelua.

– Meillä seisoo moni tärkeä väylähanke pelkästään sen takia, että hankkeilla ei ole omistajaa. Esimerkiksi tunnin junayhteys Turusta Helsinkiin voisi olla kaupunkien, maakuntien ja valtion sekä rahoittajien yhteinen elinkaarihanke, jonka omistajuus olisi vahvasti kuntapäättäjillä.

– Toimivia esimerkkejä löytyy useita muualta Euroopasta. Hankkeissa on hyödynnetty muun muassa Euroopan Unionin ESIR – rahoitusta, Skinnari päättää.

Keskustelua aiheesta

MTV: Rinne aikoo ehdolle maakuntavaaleissa – epäilee kuitenkin niiden toteutumista

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne sanoo MTV:n Vaaliextra-ohjelmassa, että aikoo lähteä ehdolle maakuntavaaleihin. Ne järjestettäisiin ensi vuoden tammikuussa.

Rinne ilmoittaa kuitenkin epäilevänsä maakuntavaalien toteutumista.

– En tiedä, ovatko maakuntavaalit tulossa piakkoin. Pitäisi varmaan vaalilainsäädäntö ensin hyväksyä ja viedä loppuun maakuntahallinto. Jos maakuntavaalit tulevat ennakoidussa ajassa tai joskus myöhemmin niin kyllä näen, että maakunta on sellainen paikka, jossa ainakin ehdolla on syytä olla, Rinne sanoo.

Keskustelua aiheesta

Sipilä HS:ssa: EU-julistuksessa monitahtisuus Suomen kannan mukaisesti

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kiittää tuoretta EU-julistusta siitä, että siihen kirjattu linjaus eritahtisuudesta on Suomen kannan mukainen.

Sipilä arvioi lauantaina allekirjoitettua julistusta EU:n tulevaisuuden tavoitteista mielipidekirjoituksessa Helsingin Sanomissa.

Suomi hyväksyy Sipilän mukaan unionin monitahtisen kehityksen kahdella reunaehdolla. Sen on oltava avoimena kaikille jäsenvaltioille, minkä lisäksi sen on tapahduttava perussopimuksen puitteissa.

Pääministeri korostaa, että Suomi ei halua jakaa jäsenvaltioita a- ja b-luokan jäseniin.

Sipilä arvioi, että seuraava konkreettinen eritahtisuuden muoto voi toteutua eurooppalaisen puolustuksen kehittämisessä. Suomi on hänen mukaansa aktiivisesti mukana sen valmisteluissa.

Lausunnonantajilta kritiikkiä valinnanvapaudelle: Lasten ja perheiden palvelut vaarassa pirstoutua

Valinnanvapauden aito toteutuminen ja kustannusten mahdollinen nousu. Nämä ovat asioita, jotka erityisesti huolettavat lausunnonantajia sosiaali- ja terveydenhuoltouudistuksen eli soten valinnanvapausluonnoksessa.

Kritiikkiä sataa myös siitä, että asiakas voi vaihtaa palveluntuottajan vain kerran vuodessa.

Useat lausunnonantajat pitävät valinnanvapauden laajentamista ja sote-uudistuksen tekemistä sinänsä hyvänä asiana, mutta näkevät sen toteuttamisessa monia ongelmia. Luonnos valinnanvapauslainsäädännöksi on parhaillaan lausuntokierroksella.

A-klinikkasäätiö katsoo, että luonnos lisäisi niiden valinnanvapautta, joilla on jo nyt hyvät mahdollisuudet valintoihin.

– Esityksellä ei kuitenkaan näyttäisi olevan mitään positiivisia vaikutuksia väestön hyvinvointi- jaterveyserojen kaventamiseen. Pikemminkin näyttää siltä, että sosiaalisesti huono-osaisimmat ja monisairaimmat saisivat palveluja aikaisempaakin harkinnanvaraisemmin.

A-klinikkasäätiön mukaan nyt lausunnolla oleva esitys turvaa erityisen huonosti päihde- ja mielenterveysasiakkaiden ja muiden sosiaalipalveluiden asiakkaiden aseman ja palveluiden saatavuuden.

Säätiön mukaan suoran valinnan palveluyksikön olisi kannattavaa sijoittautua korkean tulotason ja alhaisen sairastavuuden alueelle.

”Liian monta valinnanvapauden mallia.”

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) mielestä myös valinnanvapauden monimutkaisuus heikentää valinnanvapauden toteutumisen edellytyksiä.

– Vaikeudet korostuvat etenkin asiakasryhmissä, joilla on keskimääräistä heikommat edellytykset tehdä itseään koskevia päätöksiä ja hyödyntää tarjolla olevaa informaatiota palveluista ja niiden laadusta, THL linjaa.

Lääkäriliitto kiinnittää huomiota siihen, että ehdotuksessa tarjotaan erittäin monta valinnanvapauden keinoa.

– Jopa liian monta ajatellen järjestelmän hallittavuutta ja selkeyttä, Lääkäriliitto kirjoittaa.

Lastensuojelun Keskusliitto kritisoi, että valinnanvapausmalli uhkaa pirstoa ja hajauttaa lasten ja perheiden palvelut, jolloin riittävän ja asianmukaisen tuen tarjoaminen lapsiperheille käy mahdottomaksi. Liiton mukaan riskinä on, että palveluiden jatkuvuus, luottamus viranomaisiin ja työskentelyn pitkäjänteisyys katoavat.

– Jos perhe kokonaisuutena ei saa tukea ja apua, ei lapsen edun mukaisia ratkaisuja ja tuloksia voida saavuttaa, liitto katsoo.

Harvaan asutun maaseudun verkosto sanoo lausunnossaan, että terveydenhuollon markkinat syntyvät suuriin kaupunkikeskuksiin, mutta eivät haja-asutusalueelle.

– Sote-uudistuksen vaikutuksia on arvioitu useista eri näkökulmista, muun muassa asiakkaiden, potilaiden ja verotuksen. Maaseutuvaikutusten arviointia ei kuitenkaan ole tehty, neuvosto kritisoi.

Keskustelua aiheesta