– Se kauppaa Imatralla rajavartiolaitoksen käytöstä poistamia Immolan varuskunnan kiinteistöjä. Kohteena olevat kiinteistöt – vanha päävartio, esikunta ja ruokala – tarjoavat suoran näköyhteyden varusmieskomppaniaan, jossa koulutetaan armeijan erikoisjoukkoja.

Hänen mielestään ongelmia voi syntyä myös kiinteistöjen mahdollisesta jälleenmyynnistä.

Kymäläinen kritisoi Senaattia siitä, että se on jo myynyt useita alueturvallisuuden kannalta strategisesti merkittäviä kohteita – ja sama näyttää jatkuvan.

Kymäläinen vaatii valtion kiinteistöstrategiaan entistä voimakkaampia muutoksia. Valtioneuvoston kanslian työryhmä lisäisi ulkomaalaisten kiinteistökauppoja koskevaa sääntelyä. Perusteluna on muuttunut ulko- ja turvallisuuspoliittinen tilanne.

Työryhmä esittää, että valtion lunastus- ja etuosto-oikeuden kehittämisen lisäksi ETA-alueen ulkopuolisiin ostajiin sovellettaisiin lupaprosessia.

– Lupahankintamenettely kohdistuisi paitsi ostajaan myös kiinteistön käyttötarkoitukseen. Viranomaiset saisivat mahdollisuuden puuttua ennalta turvallisuusriskiksi havaittuun omistajuuteen, Kymäläinen toteaa.

Hän uskoo, että maan kokonaisturvallisuutta vaarantavat kiinteistökaupat estyisivät tehokkaammin, jos riskikategoriaan sisältyisi isompia alueita. Esimerkiksi Ruotsissa keskustellaan niin kutsuttujen sotilasturva-alueiden palauttamisesta turva-aluevalikoimaan.

Kymäläinen on esittänyt omassa lakiesityksessään laajempaa luvanvaraisuuteen palaamista. Hän muistuttaa, että vesiväylät, lentokentät, keskeiset rautatie- ja maantieverkostot ovat kokonaisturvallisuuden kannalta keskeisiä, koska ne liittyvät huoltovarmuuteen.

– Jos siis kiinteistö- ja maakauppojen rajoittamista ei sovelleta läpi Suomen vaan ainoastaan yksittäisissä kohteissa, tulemme paljastaneeksi oman haavoittuvaisuutemme. Tämä ei ole mielestäni järkevää, Kymäläinen varoittaa.