Seurakunnissa liikaa vasemmistovajetta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

EU-vaalit ovat ovella eikä eduskuntavaaleihinkaan ole kuin vuosi. Silti ei pidä unohtaa, että syksylläkin käydään vaalit. Seurakuntien luottamushenkilöistä äänestetään 9. marraskuuta.

Kirkko satsaa vaaleihin aiempaa enemmän ja on jo ryhtynyt kampanjoimaan ehdokkaaksi innostamisen puolesta. Demarit menevät jälleen vaaleihin pääosin omilla ehdokaslistoillaan. SDP:n vaaliohjelmakin on ehätetty saada valmiiksi. Puoluehallitus hyväksyi sen viime viikolla.

SDP:n seurakuntavaaliohjelmassa korostuu kirkon hengellisen tehtävän ohella kirkon merkitys solidaarisuuden, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä. Sosiaali- ja työelämäkysymykset saavat myös ison sijan. Vaikka pohjoismaiset sosialidemokraatit lähtevät siitä, että julkisen vallan on huolehdittava heikoimmista, kolmannen sektorin panoksen arvo nähdään. Kirkon diakoniatyö on yksi tärkeimmistä yhteiskunnan turvaverkkojen paikkaajista. Kirkon työntekijöiden apu etenkin yksinäisyydestä ja juurettomuudesta kärsiville on tärkeää ja tätä auttamistyötä demarit haluavat olla tukemassa. 

SDP haluaa seurakuntien olevan vastuullisia ja myös sosiaalisesti suuntautuneita työnantajia. Nuorten sekä vaikeasti työllistyvien työllistäminen sopii kirkon rooliin. Kirkon työntekijöiden työssä viihtyminen ja jaksaminen tarvitsevat lisää huomiota.

****

Evankelisluterilainen kirkko on melkoisessa murroksessa jäsenkadon ja sen aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Välttämätön rakenneuudistus heijastuu myös vaaliteemoihin. Seurakuntien yhdistymiset ja rakennuskannan kohtalo vaativat lähivuosina runsaasti päätöksentekoa. Kysymyksenasettelut ovat paljolti samoja kuin kuntaliitoksissa: säilyvätkö palvelut ja mihin samaistua.

Kirkko menettää kokoaan ja samaan aikaan sen pitäisi uudistua sisäisesti. Seurakuntalaisten päätösvallan lisääminen on ajanmukaista. Maallikkojen roolia voi vahvistaa muun muassa kirkkoherran valitsemisessa. Kirkolliskokousten demokratiavajeet olisi myös jo aika poistaa.

****

SDP sai melko hyvin paikkoja neljä vuotta sitten pidetyissä seurakuntavaaleissa. Vaalimenestys saisi kuitenkin olla entistä parempi, jotta perinteisesti vahvasti porvarivetoiseen kirkkoon tuotaisiin enemmän vasemmistolaista näkökulmaa. Näin ollen kirkkoon kuuluvien SDP:n jäsenten kannattaa harkita pyrkimistä kirkolliseksi vaikuttajaksi.

Puolueelle seurakuntavaalit ovat tärkeät myös siksi, että niissä äänestysikäraja on 16. Monilla nuorilla on näin ensimmäinen tilaisuus äänestää SDP:n ehdokasta. Jos hyvä demariehdokas löytyy helposti, nuori saattaa hakea sellaisen myös tulevissa valtiollisissa vaaleissa.

Kukaan ei jää Tampereella hoitamatta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

Tampereen kunnallispolitiikassa maanantai 23. lokakuuta oli päivä, jolloin kaupungin talous nousi esiin monin tavoin. Aamulla pormestari Lauri Lyly esitteli tiedotusvälineille  ensimmäisen budjettinsa eli talousarvion vuodelle 2018. Iltapäivällä oli vuorossa kaupunginvaltuutetut.

Esittelytilaisuutta seurasi kaupunginvaltuuston kokous, jossa olivat esillä kaupunginhallituksen vastaus tarkastuslautakunnan vuoden 2016 arviointikertomuksessa esiinnostamiin huomioihin. Sitä seurasi raportti kaupungin taloudesta ja toiminnasta tammi-elokuulta 2017.

Toivottavasti jaksoitte lukea ja olette vielä mukana.

Lopussa kiitos seisoo.

Kaupunki mokasi tarkastuslautakunnan mukaan viime vuonna pahiten talouden tasapainottamisessa. Tuttu juttu monille. Menot olivat suuremmat kuin tulot. Lisäksi moitteita tuli  sekä pitkäaikais- että nuorisotyöttömyyyden hoidosta. Ketään syyllistämättä lienee syytä muistuttaa, että kyse oli vanhan valtuuston luotsaamasta ajasta.

Nykyisen tarkastuslautakunnan varapuheenjohtaja Esa Kanerva (sd) kaipasi vastuuta lautakunnilta. Niiden pitää hänen mukaansa noudattaa valtuuston hyväksymää budjettia. Eli käyttää vain se rahamäärä, mikä niille on annettu. Jos lautakunnat käyttävät enemmän, niin:

– Rahan lapioiminen lautakunnille ei auta. Sitä mukaan, kun rahaa niille osoitetaan, sitä mukaan ne myös menevät. Sanktiotkaan (rangaistukset  tuhlaamisesta) eivät auta, siitä on olemassa kansainvälisiäkin tutkimuksia.

Kanervan mukaan lautakuntien järkevää toimintaa jarruttaa niiden jäsenten huoli uudelleenvalinnastaan. Hänen mukaansa lautakuntien jäsenet voivat tarvittaessa paeta kaupunginvaltuuston päätösten taakse.

Kanerva sai tukea ajatuksilleen Yrjö Schafeitelilta (Tapu). Hän muistutti, että vain kaupungin terve talous takaa hyvät palvelut sen asukkaille. Schafeitel edellytti kaupunginhallitukselta reagointikykyä sekä halua ja taitoa etsiä ratkaisuja ongelmiin, jotka estävät kaupungin talouden tasapainottamisen.

– Lylyn budjettiesityksessä on tässä suhteessa paljon hyvää, Schafeitel totesi.

Pormestari budjettiesityksessä tulojen ja menojen tasapainoa haetaan muun muassa  erillisellä ohjelmalla, jonka laadinta aloitetaan välittömästi.

Uusi pykälä, uusi keskustelu ?

Keskustelu tarkastuslautakunnan huomioista sekoittui seuravaan pykälään. Siinä taas käsiteltiin kaupungin toimintaa ja taloutta tammi-elokuussa 2017.

Konsernijohtaja Juha Yli-Rajalan mukaan kaupungin talous on kokonaisuutena tänä vuonna toteutumassa lähes vuosisuunnitelman mukaisesti. Kohtuullinen tilanne, kaikesta huolimatta, on seurausta lähinnä verotulojen ennakoitua paremmasta kehityksestä. Sosiaali- ja terveyspalveluissa menot ovat kuitenkin ylittymässä huolestuttavan paljon.

– Kaupungin talouden tasapainottaminen edellyttäisi erityisesti sosiaali- ja terveyspalvelujen menojen kasvun tehokkaampaa rajoittamista, Yli-Rajala toteaa.

Tähän pohjautui seuraava keskustelu. Se perustui myös kaupunginhallituksen tekemään päätökseen, joka edellyttää ”sosiaali- ja terveyspalveluilta toimenpideohjelman siitä, miten talousarviossa pysytään”.

Kokoomuksen Ilkka Sasi esitti kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi samansisältöistä pontta. Se tietysti lisäisi kaupunginhallituksen päätöksen voimaa.

Pormestariohjelmaan sitoutunut vasemmistoliitto ei ollut ponnen kannalla. Ongelmaksi oli käynyt sana toimenpideohjelma ja sen sisältö.

Sasin esitystä kannattaneen valtuutettu Atanas Aleksovskin (sd) vakuuttelut siitä, että sen enempää ikäihmisiä kuin muitakaan ei jätetä hoitamatta eivät estäneet vasemmistoliiton politikointia.

Aleksovskin mukaan vastaaviin pohdintoihin joutuvat muutkin lautakunnat. Jos talous aiotaan saada tasapainoon, jokaisen lautakunnan on mietittävä, mistä budjetissa osoitettujen määrärahojen yliykset johtuvat. Kun syyt on löydetty, pohditaan, mitä niille voi tehdä.

Sasin ja Aleksovskin ponsi hyväksyttiin äänin 58 – 7, kaksi tyhjää.

Johtaja Taru Kuosmasen mukaan sosiaali- ja terveyslautakunnan ongelmat ratkaisuineen tuodaan lautakuntaan 13. joulukuuta. Kaupunginhallitus käsittelee asiaa 8. tammikuuta. Selvitystyöhön sisältyy muun muassa kuvaus sote-menoista 10 vuoden ajalta ja menojen vertailu muiden isojen kaupunkien vastaaviin menoihin.

Selvitykseen sisältyy myös palveluiden laatua ja tasoa koskevia ehdotuksia.

– Kukaan ei jää hoitamatta, Kuosmanen lupaa.

Keskustelua aiheesta

Ville Ranta: Laura Huhtasaari ja vanha kettu varkaissa

Juutalaisten kansanmurhan kieltäneelle ex-kansanedustajalle erikoinen rangaistus: Määrättiin Auschwitziin ja kirjoittamaan Facebookissa näkemästään

Kuva: Noel Moore

Belgialainen tuomioistuin on määrännyt entisen kansanedustajan Laurent Louisin natsien entisille keskitysleireille rangaistuksena holokaustin kieltämisestä. Oikeus määräsi miehen myös raportoimaan näkemästään.

Ehdollinen tuomio pitää sisällään myös 18 000 euron sakkorangaistuksen.

Tuomion mukaan 37-vuotiaan Louisin on vierailtava kaikkiaan viidessä eri keskitysleirissä, muun muassa Auschwitzissa. Jokaisen vierailun jälkeen hänen on kirjoitettava 50 riviä näkemästään ja tuntemastaan.

 

Parlamentaarikkona vuosina 2010–2014 toiminut Louisin on julkaistava tekstit myös Facebook-sivuillaan kuukauden kuluessa.

Louis on pyytänyt blogissa ilmaisemiaan ajatuksia anteeksi.

”Minun tehtäväkseni jää mennä ja raportoida kuolemanleireiltä. Oikeus on luultavasti tunnustanut lahjani kirjoittajana”, hän kirjoitti Facebookiin.

”Vakavammin, toimin oikeuden päätöksen mukaan”, hän jatkoi.

Tapauksesta kirjoitti verkossa ilmestyvä Expatica.

Keskustelua aiheesta

Jussi Halla-aho kehuu Helsingin Sanomia: ”Mielenkiintoinen juttu Ruotsin nykyisyydestä, joka on samalla Suomen lähitulevaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho tunnetaan niin sanotun perinteisen median toistuvana arvostelijana erityisesti maahanmuuttokysymyksissä.

Maanantaina Halla-aho yllättää kehumalla Helsingin Sanomissa ilmestynyttä juttua, joka on otsikoitu raflaavasti: ”Tukholman eliitin alakoulussa luokkahuoneilla on kuninkaallisten nimet ja oppilailla MacBookit – Ulos jääneiden vanhemmat juoksevat rehtoria kiinni kaupungilla ja itkevät”.

Uutisen mukaan Fredrikshovs slotts skolan eliittikouluun Tukholmassa on lähes mahdoton päästä, jos lapsi ei ole syntynyt tammikuussa ja jos häntä ei ole ilmoitettu jonoon jo synnytyslaitoksella. Örebrossa lapsia taas siirretään pois huonosta koulusta.

Halla-ahon mielestä koulujen eriytymistä on mahdotonta estää yhteiskunnassa, jossa oppilasmateriaali on yhä heterogeenisempää ja vanhemmilla säilyy mahdollisuus äänestää lompakolla ja jaloilla. Sama koskee hänen mukaansa luonnollisesti asuinalueiden eriytymistä.

”Hyväosaiset kyllä puhuvat mielellään kauniita sanoja diversiteetistä, mutta kun lasten koulunkäynnistä on kyse, he mielellään jättävät diversiteetin niiden riesaksi, joilla ei ole mahdollisuutta valita”, hän kirjoittaa Facebookissa.

Halla-ahosta on outo ajatus, että jo nyt nähtävissä oleva kehitys katkeaisi tai kääntyisi jatkamalla ja kiihdyttämällä sitä politiikkaa, joka on synnyttänyt nykyisen kehityksen.

Hollywood-näyttelijä sai terrorismista tarpeekseen, taistelee nyt Isisiä vastaan Raqqassa: ”En anna armoa”

Jättimenestyneessä Pirates of the Caribbean -elokuvan jatko-osassa Kuolleen miehen kirstu Johnny Deppin rinnalla näytellyt brittinäyttelijä Michael Enright sai tarpeekseen vuonna 2015 ja liittyi terroristijärjestö Isisiä vastaan taistelevien joukkoon.

Tällä hetkellä 52-vuotias näyttelijä sotii Isisiä vastaan Raqqassa ja sanoo The Telegraphille, ettei anna Isisille mitään armoa.

”En odota heiltä juurikaan armoa ja en itsekään anna heille paljon armoa, sen voi luvata”

Enright on sanonut taistelevansa kostaakseen kotikaupunkiinsa Manchesteriin kohdistuneen iskun. Toukokuun konsertti-isku vaati 23 hengen.

”Isku Manchesteriin nosti paljon tunteita. Olen tottunut kuolemiin ja terrori-iskuihin, mutta tämä oli erilaista, se on kotikaupunkini.”

Enright on esiintynyt myös Tom Cruisen rinnalla elokuvassa Knight and Day vuonna 201o.

AVAINSANAT