tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Seurakunnissa liikaa vasemmistovajetta

Kuva: Jukka-Pekka Flander

EU-vaalit ovat ovella eikä eduskuntavaaleihinkaan ole kuin vuosi. Silti ei pidä unohtaa, että syksylläkin käydään vaalit. Seurakuntien luottamushenkilöistä äänestetään 9. marraskuuta.

Kirkko satsaa vaaleihin aiempaa enemmän ja on jo ryhtynyt kampanjoimaan ehdokkaaksi innostamisen puolesta. Demarit menevät jälleen vaaleihin pääosin omilla ehdokaslistoillaan. SDP:n vaaliohjelmakin on ehätetty saada valmiiksi. Puoluehallitus hyväksyi sen viime viikolla.

SDP:n seurakuntavaaliohjelmassa korostuu kirkon hengellisen tehtävän ohella kirkon merkitys solidaarisuuden, suvaitsevuuden ja kunnioituksen edistäjä. Sosiaali- ja työelämäkysymykset saavat myös ison sijan. Vaikka pohjoismaiset sosialidemokraatit lähtevät siitä, että julkisen vallan on huolehdittava heikoimmista, kolmannen sektorin panoksen arvo nähdään. Kirkon diakoniatyö on yksi tärkeimmistä yhteiskunnan turvaverkkojen paikkaajista. Kirkon työntekijöiden apu etenkin yksinäisyydestä ja juurettomuudesta kärsiville on tärkeää ja tätä auttamistyötä demarit haluavat olla tukemassa. 

SDP haluaa seurakuntien olevan vastuullisia ja myös sosiaalisesti suuntautuneita työnantajia. Nuorten sekä vaikeasti työllistyvien työllistäminen sopii kirkon rooliin. Kirkon työntekijöiden työssä viihtyminen ja jaksaminen tarvitsevat lisää huomiota.

****

Evankelisluterilainen kirkko on melkoisessa murroksessa jäsenkadon ja sen aiheuttamien tulonmenetysten vuoksi. Välttämätön rakenneuudistus heijastuu myös vaaliteemoihin. Seurakuntien yhdistymiset ja rakennuskannan kohtalo vaativat lähivuosina runsaasti päätöksentekoa. Kysymyksenasettelut ovat paljolti samoja kuin kuntaliitoksissa: säilyvätkö palvelut ja mihin samaistua.

Kirkko menettää kokoaan ja samaan aikaan sen pitäisi uudistua sisäisesti. Seurakuntalaisten päätösvallan lisääminen on ajanmukaista. Maallikkojen roolia voi vahvistaa muun muassa kirkkoherran valitsemisessa. Kirkolliskokousten demokratiavajeet olisi myös jo aika poistaa.

****

SDP sai melko hyvin paikkoja neljä vuotta sitten pidetyissä seurakuntavaaleissa. Vaalimenestys saisi kuitenkin olla entistä parempi, jotta perinteisesti vahvasti porvarivetoiseen kirkkoon tuotaisiin enemmän vasemmistolaista näkökulmaa. Näin ollen kirkkoon kuuluvien SDP:n jäsenten kannattaa harkita pyrkimistä kirkolliseksi vaikuttajaksi.

Puolueelle seurakuntavaalit ovat tärkeät myös siksi, että niissä äänestysikäraja on 16. Monilla nuorilla on näin ensimmäinen tilaisuus äänestää SDP:n ehdokasta. Jos hyvä demariehdokas löytyy helposti, nuori saattaa hakea sellaisen myös tulevissa valtiollisissa vaaleissa.

Ministeri Saarikko ja puheenjohtaja Antti Rinne vaihtelevat kirjeitä ”synnytystalkoista” – ”Sopisi hallituksen ja opposition keskusteluihin”

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Annika Saarikko.

Peruspalveluministeri Annika Saarikko (kesk.) tarttuu Facebookissa avoimessa kirjeessään  SDP:n puheenjohtaja Antti Rinteelle tämän eilen esille nostamaan puheeseen ”synnytystalkoista”. Puhe nosti melkoisen somemyrskyn, jonka silmässä lähinnä harjattiin Antti Rinteen persoonaa.

Saarikko pyrkii näkemään some-myrskyn läpi ja ehdottaa opposition ja hallituksen toimia maamme alhaisen syntyvyyden kohottamiseksi.

Rinne vastasi kirjeeseen  omalla Facebook-sivullaan välittömästi. Demokraatti.fi julkaisee Saarikon kirjeen ja Rinteen vastauksen siihen lyhentämättöminä.

Näin Annikka Saarikko:

”Hyvä SDP:n puheenjohtaja, kansanedustajakollega Antti Rinne,
Eilisessä puheessasi SDP:n kesäkokouksessa nostit esiin syntyvyyden alenemisen ja huolesi siitä. Raivokkaan some-myrskyämisen sijaan haluaisin yrittää ymmärtää, mitä tavoittelit puheenvuorollasi.
On selvää, että valitsit puheessasi käsittämättömän kököt sanakäänteet. Rohkeaa – ja tärkeää oli pyytää sitä anteeksi ja pahoitella.

On kuitenkin hyvä, että olet voimallisesti havahtunut alenevaan syntyvyyteen Suomessa. Niin moni muukin. Samaa aihetta sivuutaan usein myös Sipilän hallituksen piirissä. Kaikki näkevät, että tämän päivän syntyvyyden taso on tiettyjä tosiasioita huomisen hyväksi tai siltä pois. Arvostan suuresti, jos tämä voisi olla yhteinen ja tärkeä teemamme hallituksen ja opposition välisessä keskutelussa.

Syntyvyystilastojen takaa paljastuu 20-40-vuotiaiden suomalaisten arki. Se on itselleni ja ystäväpiirilleni täyttä elämää juuri nyt. Tyhmää kai edes ääneen sanoa moista itsestäänselvyyttä, mutta perhearki on toisenlaista kuin sotien jälkeisessä Suomessa. Monin tavoin myös tosi paljon parempaa.

Käsityksemme äitiydestä ja isyydestä sekä lapsen ja vanhemman vuorovaikutuksesta on muuttunut upeaan suuntaan.

Ensinnäkin hirveän moni haluaa pienemmän perheen kuin pariskunnat joskus aikaisemmin. Monelle oikea kohta ensimmäisen lapsen hankkimiselle on yhä useammin yhä myöhemmin. Neljänsiä lapsia itselle tai isänmaalle hankkii yhä harvempi. Yhä harvempi edes sitä toista lasta. Se tarkoittaa muuten myös sitä, että yhä harvemmalla lapsella on sisaruksia. Yhteiskunnan rakennemuutos sekin, sen pienimmässä yksikössä.

Toisekseen moni kokee elämässä olevan liian paljon epävarmuustekijöitä, jotta lapselle – ainakin sille toiselle tai kolmannelle – voisi antaa luvan tulla. Semmoisia juttuja vaikkapa kuin vakituinen työpaikka, asema työelämässä, rahojen riittävyys, keskeneräiset opinnot, kallis asumisen hinta, vaikeus löytää sopivaa kumppania. Osa kokee myös liian suurta riittämättömyyden tunnetta – vanhemmuudelta vaaditaan tänä päivänä vertaistodellisuudessa paljon, liikaakin.

Voi myös olla, että päivästä toiseen surullisia, pelkoa herättäviä ja maapallon tulevaisuutta vaarantavia uutisia netistä selaileva sukupolvi ei aina jaksa uskoa huomiseen niin paljon, että haluaisi synnyttää sille tyttäriä ja poikia.

Kolmannekseen aika moni tuntuu ajattelevan syntyvyys-pohdinnat yhä naiskysymyksenä. Kyllä siihen lapsen tekoon aina mieskin tavalla tai toisella tarvitaan. Siksi tarvitaan perhevapaauudistus rakenteilla ja lailla ohjaamaan lapselle oikeus yhteiseen aikaan molempien vanhempiensa kanssa. Siksi myös tarvitaan joustavaa työelämää ja laadukkaita varhaiskasvatuspalveluja.

Tarvitaan yhteiskunta, jossa lapset ovat näkyvillä, heidän mielipiteitään kuullaan, heidän kaltoinkohteluunsa puututaan ja jossa jokaisen lapsen vanhemman hyvää ja aikuista läsnäoloa lapsen elämässä tuetaan.

Mutta tarvitaan myös Suomi, jossa muistetaan, että joka tapauksessa syntyvyyden nousu on vain yksi vastaus kansantalouden kestävyysvajeeseen. Sillä ei voi väistää pohdintaa työperäisen maahanmuuton tarpeellisuudesta tai sivuuttaa sitä, että yhä useampi haluaa olla lapseton tai on tahattomasti lapseton.

Vuonna 2017 parasta perhepolitiikkaa on se, että saa valita, millaisen ja minkäkokoisen perheen ympärilleen rakentaa.”

Antti Rinne vastaa.

Sana synnytystalkoot oli huono

Ja näin vastaa Antti rinne:
”Hyvä Annika.
Kiitos kirjeestäsi. Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että sana synnytystalkoot oli huono. Pahoittelen sitä ja haluan korostaa, etten halunnut loukata sillä ketään. Kiitos siitä, että olet oikealla tavalla ymmärtänyt viestini todellisen sisällön. Rakennetaan yhdessä tähän maahan strategia, jolla kaikenlaiset perheet ja lapset, nuoret, äidit, isät ja isovanhemmat kokevat turvallisuutta ja saavat tarvitsemansa palvelut sekä tuen. Myös yksin asuvat ihmiset.

Tehdään kaikissa poliittisissa päätöksissä vaikuttavuusarviot myös perheiden näkökulmasta.”

Helsingissä vaaditaan lauantaina rajojen sulkemista ja hallituksen eroa sekä osoitetaan mieltä fasismia vastaan

Helsingissä järjestetään launtaina kaksi mielenilmausta. Helsingin Narinkkatorilla kello 15 alkaen järjestettävään terrorismin vastainen mielenilmaisu -mielenosoitukseen on ilmoittautunut tapahtuman Facebook-sivulla jo yli tuhat osallistujaa.

Järjestäjän mukaan tilaisuudessa vaaditaan muun muassa rajojen sulkemista, hallituksen eroa ja laittomasti maassa oleskelevien poistamista.

Samaan aikaan Narinkkatorilla järjestetään antifasistinen Solidaarinen Helsinki – Yhdessä fasismia ja fundamentalismia vastaan -vastamielenosoitus.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

IL-kysely: 44 % vastanneista arvioi Suomen varautumisen terrorismiin huonoksi, maahanmuuttoasenteet jyrkentyneet

Kuva: lehtikuva / roni lehti

Turun joukkopuukotuksen jälkeen suomalaisten asenteet maahanmuuttopolitiikassa ovat jyrkentyneet, kertoo Iltalehti.

Taloustutkimuksella teetetystä verkkokyselystä käy ilmi, että 58 prosenttia vastaajista kannattaa kovaa linjaa maahanmuuttoasioissa, eli viranomaisten toimivaltuuksien lisäämistä ja maahanmuuttopolitiikan kiristämistä.

Pehmeitä keinoja, kuten kotouttamista ja kehitysapua suosivien osuus on pienentynyt 33 prosenttiin. Ylen huhtikuussa teettämässä tutkimuksessa vielä puolet vastaajista kannatti pehmeitä keinoja, kun taas kovien keinojen puolella oli noin 40 prosenttia.

Iltalehden kyselystä käy ilmi, että noin puolet suomalaisista uskoo Suomen varautuneen erittäin tai melko hyvin terrorismin uhkaan. Vastaavasti 44 prosenttia arvioi varautumisen olevan huonoa.

Lisäksi suurin osa suomalaisista olisi valmis lisäämään viranomaisten määrää. Lehden mukaan 80 prosenttia vastaajista kannattaa poliisien määrän lisäämistä sekä tiedustelulain nopeaa hyväksymistä eduskunnassa.

Verkkopaneelina toteutettuun kyselyyn vastasi 1 177 ihmistä. Virhemarginaali on noin 3 prosenttiyksikköä.

http://www.iltalehti.fi/kotimaa/201708232200346985_u0.shtml
http://yle.fi/uutiset/3-9580867

Kamera välähti taajaan – yli 4 000 jäi kiinni ylinopeudesta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Poliisin nopeusvalvontakamerat välähtivät yli 4 000 kertaa poliisin nopeusvalvontamaratonissa. Vaikka valvontaa tehtiin viime vuorokauden aikana teknisellä kalustolla enemmän kuin koskaan, kamerat ottivat noin viidenneksen vähemmän kuvia kuin edellisvuonna vastaavassa maratonissa, poliisi kertoo.

Poliisin mukaan tämä on linjassa tilastojen kanssa, jotka osoittavat, että ylinopeudet ovat viime vuosina vähentyneet.

Poliisi järjesti kuluneen vuorokauden aikana 24 tunnin mittaisen ylinopeuksien tehovalvonnan koko maassa. Kaikki poliisin noin 120 automaattivalvontakameraa olivat päällä.

Presidenttipari juhlii Suomea Tukholmassa

Kuva: Lehtikuva/Heikki Saukkomaa
Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio Viron presidentti Toomas Henrik Ilveksen kotitilalla Ärmassa, Virossa keskiviikkona 18. toukokuuta 2016.

Presidentti Sauli Niinistö ja rouva Jenni Haukio osallistuvat tänään Tukholmassa Suomen satavuotisen itsenäisyyden juhlintaan.

Vierailu alkaa Ruotsin kuningas Kaarle Kustaan ja kuningatar Silvian tarjoamalla lounaalla Kuninkaanlinnassa. Presidenttipari osallistuu myös Suomi 100 -kaupunkifestivaalin avajaisiin Kungsträdgårdenissa.

Kolmepäiväinen kaupunkifestivaali on suurin Suomen ulkopuolella järjestettävä itsenäisyyden juhlavuoden tapahtuma, presidentin kansliasta tiedotetaan.

Presidentti Niinistö ja kuningas Kaarle Kustaa osallistuvat myös Suomen suurlähetystöllä järjestettävään juhlaseminaariin. Sekä presidentti että kuningas pitävät talousseminaarin alussa puheen.

Rouva Haukio ja Ruotsin kuningatar Silvia tutustuvat valokuvanäyttelyyn, joka niin ikään juhlistaa satavuotiasta Suomea.

Keskustelua aiheesta