Uimala on erityisesti naisten suosiossa, koska se on ainoa ranta, jossa he voivat olla varmuudella rauhassa, ilman tuijottelua ja minkäänlaista häirintää. Maahanmuuttajanaiset arvostavat myös uimalaa. Uimalan kaunis merellinen ympäristö hoitaa kokonaisvaltaisesti kävijöidensä sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Nyt tätä koko Suomessa ja ehkä jopa Pohjoismaissa ainutlaatuista, elävää ja hyvin toimivaa kulttuuriperintöä uhkaa kaupungin saunahanke, joka veisi naisten rannasta lähes puolet. Vaikka naisten puoli uimalasta on jonkun verran suurempi kuin miesten, on naisten kävijämäärä noin kymmenkertainen miesten kävijämääriin verrattuna.

Yleinen saunarakennus ravintoloineen uuden aidan takana, mutta naturistialueen välittömässä läheisyydessä, muuttaisi täysin uimalan luonteen. Rauhallinen luontokohde ja perinteinen arvokas kokonaisuus tuhoutuisi peruuttamattomasti, tulisi hälinää ja melua. Uimala on korvaamaton heille, joilla ei ole kesämökkiä. Uimala on ainutlaatuinen rauhoittumisen paikka.

Harvinaista on, että uimalan kaltainen vertaansa vailla oleva kohde on säilynyt tärveltymättömänä nykypäivään. Sellaisena se pitää jatkossakin säilyttää tuleville sukupolville.

Alue tulee merkitä valtakunnallisesti arvokkaaksi suojelukohteeksi nykyisessä muodossaan ilman lisärakentamista. Tähän on hyvin aikaa, sillä kaupungin kesäkauden ulkopuolella uimalaa vuokraavan yhdistyksen sopimus on voimassa 1.6.2023 saakka.

Vanha, saunan mahdollistava kaava tehtiin lähes kaksikymmentä vuotta sitten ilman perusteellista pohdintaa ja keskustelua. Aikoinaan ei myöskään nähty luonnon itseisarvoa parantavan virkistyksen lähteenä kuten nykyään. Vanha kaava on välillä kuopattu kertomalla, että saunaa ei ole tulossa. Jopa suoraan kysyttäessä on näin todettu.

Uudessa suunnitelmassa on jopa esitetty suojellun aitarakennelman purkamista. Rakennustaiteen Seura ry ei puolla lausunnossaan (29.9.21) alueen pilkkomista eikä kaupallisen saunan rakentamista alueelle.

Helsingin kaupunginarkiston erikoistutkija ja Helsinki-Seuran puheenjohtaja Martti Helminen on lausunnossaan päätynyt samaan. Helsinki-Seura julkaisemassa kirjassa Korkeasaari ja Seurasaari. Helsinkiläisten ensimmäiset kansanpuistot (Marja Terttu Knapas, 1980), kuvataan hyvin saarten merkitys helsinkiläisille.

Seurasaaren Uimarit ovat ilmaisseet selkeästi kannanottonsa uimala-alueen säilyttämisestä nykyisellään.

Me valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Seurasaaren uimalan osalta saunahanke perutaan ja sille etsitään saaresta tai kokonaan muilta rannoilta uusi paikka.

Kirjoitus on kaupunginvaltuutettu Sinikka Vepsän aloiteteksti.