Nyt köyttä vedetään siitä, pitäisikö seurakunnan ostaa Kirkkopuiston laidalla hupun alla rapistuva Valtiontalo kahdeksan miljoonan euron kauppahinnalla vai keskittyä kehittämään olemassa olevia kiinteistöjään.

Kirkkoneuvoston jäsen Tuulikki Väliniemi (sd.) esitti Raija Sipisen kannattamana jälkimmäistä vaihtoehtoa – Kaupunginkirkon ja Vanhan pappilan uudistamista sekä uuden Taulumäki-talon rakentamista. Seurakunnan hallintojohtaja Anu Lajusen pohjaesitys kaupanteosta on jo aiemmin kaatunut kirkkoneuvostossa.

Valtiontalon ostoa selkeimmin vastustaneet kirkkovaltuutetut ovat leimallisesti olleet vasemmistotaustaisia tai sosialidemokraatteja. Tämä on herättänyt kysymyksen siitä, ovatko valtuutettujen syyt vastustaa kauppoja asiaperusteisia vai historiallisista traumoista johtuvia.

Kirkkoherra Arto Viitalan johtaman työryhmän tekemien laskelmien mukaan Valtiontaloon perustuva hanke tulisi seurakunnalle edullisemmaksi kuin uuden kiinteistön rakentaminen. Seurakunnan päätöksentekoa ja Jyväskylän kiinteistöbisnestä pitkään seurannut keskeinen vaikuttaja, Jyväskylän nuoriso- ja palveluasuntoyhdistyksen puheenjohtaja Pertti Reinikainen epäilee tätä arviota vakavasti alimitoitetuksi.

– Tunnen melko hyvin tämän kehittämisyhtiön aiemmat bisnekset seurakunnan kanssa ja myös Valtiontalon tilanteen. Paljonpuhuvaa on sekin, ettei esimerkiksi kaupunki tai mikään yksityinen toimija ole kiinnostunut kiinteistön ostamisesta kunnostettavaksi, Reinikainen kuvaili tilannetta.

– Talo on kamalassa kunnossa sisältä, mieleen tulee ihan kummitustalo, kertoo kirkkoneuvoston jäsen, sosiaalineuvos Hilkka Illman.

– Sisäilma on niin huono, että kun kävimme katsomassa tilaa, monelta loppui happi jo sisällä ja äänikin lähti. Ei sellaisissa tiloissa voi toimia, paukuttaa Illman tuohtuneena.

Vakavista sisäilma- ja homeongelmista kärsivien rakennusten remontointi käyttökuntoon on aiempien kokemusten valossa havaittu vaikeaksi ja kalliiksi, eikä ongelmien korjautumisesta siinäkään tapauksessa ole takuuta. Lisää päänvaivaa aiheuttaa Valtiontalosta tehty suojelupäätös, joka rajoittaa mahdollisuuksia remontointiin.

Seurakunnan kiinteistöbisnekset syyniin

Jyväskylän seurakunnan aiemmatkin kiinteistöbisnekset ovat nyt luottamushenkilöiden suurennuslasin alla. Kiinteistösijoittaja Tapani Rautiaiselle aiemmin tehdyt kaupat ovat olleet varsinainen rahasampo: seurakunnan esimerkiksi henkilöstölleen tarjoamat asunnot, joista on saatu tasaista ja hyvää tuottoa, on muutettu kovan rahan asunnoiksi. Samoin olemassa olleilla rakennusoikeuksilla on tehty hyvää voittoa, kun seurakunta on myynyt kiinteistöjään pilkkahintaan.

– Kirkkoherrat ovat yhteisön henkisiä paimenia. Se on heidän ammattitaitonsa. Kiinteistöjen kehittäminen tulisi jättää ammattilaisille. Sinisilmäisyys keinottelijoiden suhteen on vaarallista. Tulisi keskittyä yhteistyöhön sosiaalisesti vastuullisten toimijoiden ja kristillisten järjestöjen kanssa, evästää kirkkovaltuuston jäsen Pertti Reinikainen.

– Kirkon varoja tulisi muutenkin kohdentaa mieluummin ihmisiin kuin seiniin. Tälle on ihan teologisetkin perustelut: Kirkon tehtävä on lähtökohtaisestikin lähetystyö ja diakonia, ei korskeiden kullattujen temppeleiden rakentaminen, hän sanoo.

Juttuun haastateltujen seurakunnan vaikuttajien yhteinen huoli on, että Valtiontalon oston ja remontin seurauksena seurakunta tulee jälleen luopumaan muista, rakennusoikeuttakin omaavista kiinteistöistä edullisesti. Samalla toimintoja keskitettäisiin seurakunnan käyttötarpeiden kannalta suureen ja lopulliselta kunnoltaan arvaamattomaan rakennukseen.

Fakta:

• Valtiontaloa on esitetty ostettavaksi Järvi-Suomen asunnoilta ja kiinteistökehittäjä Tapani Rautiaisen Royal House oy:ltä kahdeksan miljoonan euron kauppahintaan.
• Alvar Aallon piirtämä Valtiontalo valmistui vuonna 1929 Jyväskylän suojeluskuntataloksi.
• Talo siirtyi valtiolta Jyväskylän kaupungin omistukseen vuonna 1995 ja rakennus on ollut huonon kuntonsa ja homeongelmansa vuoksi käyttökiellossa vuodesta 2009 saakka.
• Rakennus myytiin Järvi-Suomen Asunto oy:lle ja Royal House oy:lle 700 000 eurolla joulukuussa 2015.

Eetu Kinnunen