Kymäläinen jätti tänään eduskunnassa kirjallisen kysymyksen hallituksen kaavailuista laivojen typpipäästöjen rajoittamiseksi Itämerellä.

– Hallitus on luvannut pidättäytyä lisäämästä teollisuuden kustannuksia tällä vaalikaudella. Eduskunta on edellyttänyt kattavia arvioita merenkulun ympäristösääntelyn vaikutuksista työllisyyteen ja kilpailukykyyn. Tulevien säädösten kustannusvaikutuksia on arvioitu, mutta eduskunnan edellyttämiä laajempia kansallisia vaikutusarvioita ei ole tehty, tähdentää eduskunnan liikenne- ja viestintävaliokunnan jäsen Kymäläinen.

– Ja silti näitä näperrellään otsa kirkkaana. Kun tiedetään, että metsästä elävän Suomen tehtaan kilpailukykyhäviö pelkässä logistiikassa Saksan tehtaaseen verrattuna on 28 miljoonaa euroa, niin ei tarvitse olla Einstein tajutakseen, kuinka meidän tällä tiellä käy, hän perustelee.

– Mutta kun näin ei ole käynyt, vaikka miljoonia käytetty ja ympäristölupakäytäntöjä reivattu, alkaa usko vannoutuneenkin luonnonsuojelijan silmissä horjua.

Kymäläisen mukaan rikkidirektiivi oli keskusta-kokoomus-hallituksen edellinen vikatikki 2007-2011 kaudella. Vuonna 2015 täydellä painolla voimaan tullut rikkidirektiivi lisää pelkästään metsäteollisuuden merikuljetuskustannuksia noin 80 miljoonaa euroa vuodessa, hän arvioi.

– Tästä epäoikeudenmukaisesta sitoutumisesta ei olla vielä kunnolla toivuttu, kun suunnitellaan jo uutta kilpailuhaittaa. Samaan aikaan tahdotaan leikata matalapalkka-alojen naisten reaaliansioita, muistuttaa Kymäläinen naistenpäivänä.

– Ja perussuomalaiset puuhaavat kabotaasi-rajoitusten purkua rekkaliikenteessä. Yrittääkö hallitus ulosliputuksella tappaa teollisuuden ja yrittäjyyden Suomesta, kysyy SDP:n Kymäläinen.