Yleensä sinilevää esiintyy eniten elokuussa, mutta nyt sinilevätilanne on tavanomaista rauhallisempi sekä Itämeren rannikoilla että sisävesissä.

Itämeren rannikoilla sinilevähavaintoja on huomattavasti vähemmän verrattuna vuosien 1998–2020 keskiarvoon tänä ajankohtana.

Rannikolla on tapahtunut lähes kauttaaltaan kumpuamista, jossa alempi kylmä vesimassa nousee pintaan ja heikentää kukintoja. Suomenlahden rannikolla leväesiintymät näyttävät sekoittuneen vesipatsaaseen lähes kokonaan, sillä sinilevähavaintoja on vain kolme.

Ilmatieteen laitoksen mukaan meriveden pintalämpötilat ovat Perämerellä 16–17 astetta, Selkämerellä 13–17 astetta, Saaristomerellä 18–19 astetta ja Suomenlahdella 12–16 astetta. Viikonloppuna on luvassa voimakasta tuulta Suomenlahdella ja pohjoisella Itämerellä, mutta muualla sään ennustetaan olevan tyyni.

Suomen avomerialueilla sinilevien kukinnan painopiste on siirtynyt poispäin Suomesta.

Järvissä ei ole havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja

Sinilevätilanne järvillä on ajankohtaan nähden hyvin rauhallinen. Millään havaintopaikalla ei havaittu erittäin runsaita sinileväkukintoja.

Järvien pintalämpötilat ovat yhdestä kolmeen astetta pitkän ajan keskiarvoa kylmempiä. Pintavesien lämpötila on maan etelä- ja keskiosissa 17–19 asteen välillä, Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueilla 14–16 asteen välillä ja Lapin alueella 10–14 asteen välillä.

Sinilevä viihtyy lämpimässä, aurinkoisessa ja tyynessä säässä, jolloin levä saattaa muodostaa massaesiintymiä veden pinnalle. Sinilevä näkyy vedessä vihertävinä tai kellertävinä hippuina.

Loppukesällä järvissä voi esiintyä myös ruskeita, kellertäviä tai ruosteenpunaisia lauttoja, jotka aiheutuvat ruostesienen itiöiden massaesiintymistä.

Ruostesienen itiöt ovat terveydelle vaarattomia. Runsaasti itiöitä sisältävä uimavesi saattaa aiheuttaa uimarille samanlaisia silmäoireita kuin siitepölylautat.