Syyte kiihottamisesta kansanryhmää vastaan on nostettu Satakunnan käräjäoikeudessa, ja oikeudenkäynnin on määrä olla ennen juhannusta. Valtakunnansyyttäjä antoi asiassa syytemääräyksen.

Syyte tuli Kurun vuonna 2020 julkaisemasta tviitistä, jossa hän kommentoi poikalasten ympärileikkausta kirjoittamalla, että ”juutalaisuuden kriminalisointi kuulostaa itse asiassa aika hyvältä”. Kuru katsoo, ettei ole syyllistynyt asiassa rikokseen.

-  Olen kiistänyt kiihottamisen tapahtuneen, koska siinä ei kehoteta väkivaltaan mitään ihmisryhmää vastaan, hän sanoo STT:lle.

Tviitissä kommentoitiin kokoomuksen kansanedustajaan Ben Zyskowicziin kohdistunutta hyökkäystä. Siinä sanottiin, ettei Zyskowiczin pahoinpitelyä hyväksytä, mutta myös puhuttiin hänen lähettämisestään pois Suomesta. Kirjoittaja on sittemmin poistanut tviitin.

Kuru sanoo pitäneensä tviittiä ”provosoivana” ja ettei itse olisi kirjoittanut niin.

-  Toisaalta, vaikka mielipide oli asiayhteydessään rankasti esitetty, niin ei se (juutalaisten karkottaminen) puhdas mahdottomuus olisi meidän politiikkamme näkökulmasta.

SINIMUSTA LIIKE hyväksyttiin puoluerekisteriin keväällä 2021. Hyväksyminen edellytti, että se joutui karsimaan puolueohjelmaansa kovalla kädellä.

Se poisti ohjelmastaan muun muassa ajatuksen etnisestä rekisteristä, josta olisivat käyneet ilmi Suomessa asuvien ihmisten etniset, kielelliset ja uskonnolliset taustat.

Oikeusministeriössä (OM) arvioitiin, että liikkeen ajamaa etnistä rekisteriä käytettäisiin syrjivään tarkoitukseen eli tiettyjen henkilöryhmien seuraamiseen, eristämiseen ja jopa laillisesti saadun kansalaisuuden oikeudettomaan pois viemiseen. Maininta etnisestä rekisteristä löytyy yhä puolueen sivuilta sen ohjelmasta.

Julkisuudessa on hiljattain pohdittu, tekikö oikeusministeriö virheen hyväksyessään SML:n puoluerekisteriin. OM:n vaalijohtaja Arto Jääskeläinen kiisti tämän Helsingin Sanomien haastattelussa maaliskuun lopulla.

-  Emme ole koskaan pohtineet yhdenkään puolueen kohdalla asiaa niin tarkasti kuin tässä. Asialla olivat talon parhaat asiantuntijat, ja itse seison edelleen tämän päätöksen takana, hän sanoi.

Sinimusta liike sai vaaleissa vajaat 2  400 ääntä ja jäi ilman yhtään kansanedustajaa.

VIRANOMAISTEN selvitykseen päätyneet SML:n jäsenten tviitit eivät ole ainoita ilmentymiä puolueen juutalaisvihamielisyydestä. Puolueen ehdokas Pyry-Lii Soinio piti maaliskuun lopulla puheen, jossa hän totesi ”juutalaisen myrkyn” vahingoittavan nuoria. Hän viittasi puheessaan ”keskuudessamme piileksiviin hirviöihin”.

Sinimustan liikkeen ehdokkaana ollut uusnatsijärjestö Pohjoismaisen vastarintaliikkeen (PVL) entinen aktiivi Ville Nurmela on tuomittu Turun juutalaisen seurakunnan synagogaan kohdistuneesta törkeästä vahingonteosta tammikuussa 2020. Oikeuden mukaan hän töhri synagogan ulkoseiniä punaisella maalilla ja kiinnitti synagogan porttiin kyltin, jossa oli muun muassa nyrkin kuva ja juutalaisiin kohdistunut vihakirjoitus.

Käräjäoikeus otti rangaistusta mitatessaan huomioon koventamisperusteena sen, että rikos tehtiin uskontoon perustuvasta vaikuttimesta. Oikeudessa Nurmela kiisti olleensa tekijä. Hänet tuomittiin töhrimisestä ja muista rikoksista vuoden ja kolmen kuukauden ehdolliseen vankeuteen. Tuomio ei ole lainvoimainen, vaan syytettä käsitellään vielä hovioikeudessa.

Helsingin Sanomat kysyi syytteen yhä kiistävältä Nurmelalta maaliskuun alussa, olisiko hän sinimustan liikkeen ehdokkaana ja jäsenenä valmis iskuun synagogaa kohtaan.

-  En, en tietenkään, hän sanoi.

SML:n ehdokas, myöskin entinen PVL:n jäsen Tapio Rantanen kantoi vuoden 2018 itsenäisyyspäivänä PVL:n mielenosoituskulkueessa hakaristilippua. Hakaristi edustaa muun muassa juutalaisvihaa ja valkoista ylivaltaa. Tunnusta käyttänyt Adolf Hitlerin natsi-Saksa murhasi holokaustissa noin kuusi miljoonaa juutalaista.

Helsingin käräjäoikeus hylkäsi asiassa syytteen kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Juttua on määrä käsitellä hovioikeudessa ensi viikolla.

KYSYMYKSEEN SML:n antisemitistisyydestä Kuru vastasi joulukuussa STT:n jutussa sanomalla, että puolue on ”antisionistinen”. Kuru ei suostunut haastattelussa vastaamaan siihen, tuomitseeko puolue fasismin äärimmäiset seuraukset, kuten juutalaisten kansanmurhan.

Kysyttäessä uudelleen sinimustan liikkeen antisemitistisyydestä Kuru vastaa:

-  Voi sitä luonnehtia sillä tavalla, että se on juutalaisten yhteiskunnalliseen rooliin kriittisesti suhtautuva puolue.

Siis antisemitistinen?

-  Mietin, kun meillä on paljon ihmisiä, jotka eivät ole ottaneet asiaan suuremmin kantaa. Toisaalta on ihmisiä, jotka ovat tuoneet sen hyvin voimakkaasti esille. Mikä sitten on sellainen luonnehdinta, ettei kukaan tuntisi, että on annettu väärä maininta? Olen itse esittänyt sellaisia mielipiteitä, joista tutkintakin on avattu, eli kyllä minua ainakin voi sellaisena henkilönä pitää.

Keskusrikospoliisi kertoi maaliskuun loppupuolella tutkivansa äärioikeistoon liittyviä terrorismirikoksia. Kolmekymppinen mies on vangittu epäiltynä kouluttautumisesta terrorismirikoksen tekemiseen sekä terroristisessa tarkoituksessa tehdystä törkeästä ampuma-aserikoksesta.

Kuru sanoo, että epäilty on sinimustan liikkeen entinen jäsen. Hän kertoo puolueen saaneen viime kesänä tietoa jostakin mieheen liittyvästä rikosepäilystä. Mies on sittemmin eronnut puolueesta.

Epäillyistä terrorismirikoksista puolueella ei Kurun mukaan ollut tietoa ennen kuin KRP tiedotti asiasta. Jos mies olisi tällöin vielä ollut puolueen jäsen, hänet olisi Kurun mukaan välittömästi erotettu.

SUOMEN Juutalaisten Seurakuntien Keskusneuvoston puheenjohtaja Yaron Nadbornikin mukaan antisemitismiä ja sen uhkaa ei Suomessa oteta riittävän tosissaan. Hän sanoo, että Ben Zyskowicziin kohdistunut hyökkäys on herättänyt huolta Suomen juutalaisessa yhteisössä.

-  Iso huolenaihe siinä oli, että hyökkääjä totesi, että juutalaiset hallitsevat Suomea, mikä ei tietenkään pidä paikkaansa ja on todella koominen väite, mutta se on oire siitä, miten paljon vastaavaa tavaraa porukalle syötetään sosiaalisessa mediassa. Sitten joku uskoo sen ja hyökkää jonkun näkyvän juutalaisen kimppuun.

Zyskowicz kertoi Ilta-Sanomissa tarkemmin siitä, mitä hyökkääjä oli hänelle sanonut.

-  Hän alkoi huutaa jotain juutalaisuudesta ja juutalaisista. Hän jotain puhui, että Suomi on vallattu juutalaisten toimesta ja ilmeisesti ehkä myös maahanmuuttajien toimesta, Zyskowicz sanoi.

Nadbornik sanoo, että juutalaisyhteisöt vetävät puoleensa häirintää ja että Suomessa, kuten muuallakin Euroopassa, yhteisöt tarvitsevat toimivat turvallisuusorganisaatiot.

-  Uskonnonvapaus meillä on, mutta voimmeko harjoittaa sitä ilman suojelua, on toinen kysymys. Uskonnonvapaus toteutuu, mutta uskonrauha ei välttämättä.

Nadbornik ihmettelee tapaa, jolla muut poliitikot kommentoivat Zyskowicziin kohdistunutta hyökkäystä. Hänen mukaansa kommentit kertovat siitä, että joko antisemitismiä ei tunnisteta tai sitä ei pidetä kovin pahana asiana.

-  Jokainen tuomitsi kansanedustajaan ja ehdokkaaseen kohdistuneen hyökkäyksen, mutta kukaan ei tuominnut antisemitististä motiivia.

NADBORNIK pitää äärimmäisen häiritsevänä, että Suomeen on sallittu rekisteröidä sinimustan liikkeen kaltainen puolue.

-  En usko, että enää riittää se, että vihapuhe saataisiin loppumaan. Sitä ei varmaan koskaan saada loppumaan. Mutta suoraan tai epäsuoraan väkivaltaan yllyttävät yhdistykset, tahot ja puolueet – eihän yhteiskunnalla ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin lakkauttaa ne.

Uusnatsijärjestö Pohjoismainen vastarintaliike sekä liivijengit United Brotherhood ja Cannonball on Suomessa lakkautettu, sillä tuomioistuimet pitivät niitä lain tarkoittamina kiellettyinä yhdistyksinä. Korkein oikeus katsoi PVL:ää koskevassa ratkaisussaan, että järjestö on toiminut olennaisesti vastoin lakia ja loukannut tai pyrkinyt loukkaamaan perustuslaissa ja kansainvälisissä ihmisoikeussopimuksissa turvattuja perus- ja ihmisoikeuksia.

STT kysyi valtakunnansyyttäjän toimistosta, onko samaa harkittu sinimustan liikkeen kohdalla. Apulaisvaltakunnansyyttäjä Jukka Rappe vastasi sähköpostitse, ettei SML:n toiminta ole ollut esillä valtakunnansyyttäjän toimistossa. Hän sanoo, että syyttäjän toimivalta lakkauttamisasioissa perustuu selvitykseen yhdistysten rikollisesta toiminnasta.

-  Tapauksessa, johon ei liity epäiltyä rikosta, ei syyttäjällä tai syyttäjälaitoksella ole käytännössä keinoja selvittää omatoimisesti yhdistyksen toiminnan mahdollista lainvastaisuutta.

Rappe sanoo, että sen sijaan poliisilla on tällaisten selvitysten tekemiseen toimivalta, keinot ja hänen nähdäkseen tarvittaessa velvollisuuskin. Poliisin tehtäviin kuuluvat lain mukaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaaminen, kansallisen turvallisuuden suojaaminen sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitäminen.

Helsingin Sanomat kysyi asiaa maaliskuussa Poliisihallituksesta, joka vastasi, ettei siellä ole ”asiaan liittyen juuri nyt lausuttavaa”.

Jecaterina Mantsinen/STT