Sininen tulevaisuus esitteli aatteensa – Sampo Terho linjasi suhdetta Soiniin ja Vennamoon

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Alle parin prosentin lukemia gallupissa keräävä Sininen tulevaisuus julkaisi tänään periaateohjelmansa. Ryhmittymä kerää paraikaa kannattajakortteja rekistöityäkseen puoleeksi. Niitä on nyt kasassa noin 3 000 vaadittavasta 5 000:sta.

Arvoikseen tuleva puolue laskee rehellisyyden, ahkeruuden ja isänmaallisuuden. Siniset kuvaa itseään käytännönläheiseksi ja uudistusmieliseksi.

Periaateohjelmaa olivat esittelemässä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ja varapuheenjohtaja Tiina Elovaara.

Talouslinjaltaan puolue haluaa laskea veroastetta ja keventää työn verotusta, kuitenkin tuloeroja tasoittaen. Veropolitiikan täytyy puolueen mukaan edistää keskiluokkaisuutta.

Sitä, millä tulotasolla ihmiset ovat pieni- tai keskituloisia, Sampo Terho ei halunnut lähteä tiedotustilaisuudessa määrittelemään. Hän näki kysymyksen jonkinalaisena ansana.

Tuleva puolue haluaa myös uudistaa perusturvaa, ilmeisesti jonkinlainen perustulomalli on tulossa myöhemmin. Myös esimerkiksi maataloudesta huolehtiminen tuli mainituksi puolueen talouslinjassa.

”Nimenomaan tällaisiin kysymyksiin periaateohjelma ei vastaa.”

Turvallisuusasioissa Sininen tulevaisuus ei pidä Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena. Sisäisen turvallisuudessa se vaatii viranomaisten resurssien ja toimivaltuuksien turvaamista.

Oikeuspolitiikassa siniset painottivat oikeusvaltioperiaatetta. Politiikkaan kuuluu myös muun muassa vaade, jonka mukaan lainsäädännössä olisi mahdollisuus ”todelliseen” elinkautiseen tuomioon erittäin vakavista rikoksista. Toisin sanoen tuomio olisi istuttava elämän loppuun asti.

Demokraatin kysymykseen, haluaako puolue kaventaa presidentin armahdusoikeutta ja millaisista rikoksista todellinen elinkautinen napsahtaisi, Sampo Terho ei halunnut vastata.

– Nimenomaan tällaisiin kysymyksiin periaateohjelma ei vastaa, hän napautti.

Siniset sanoi painottavansa myös hallinnon läpinäkyvyyttä ja kritisoi tähän liittyen poliittisia virkanimityksiä. Simon Elo vaatii myös selvitystä tavasta, jolla Suomen lainsäädännön perustuslainmukaisuutta selvitetään.

Hänen mukaansa niin kutsuttua perustuslakifundamentalismiakin on Suomessa esiintynyt ja julkisessa keskustelussa annetaan kuvaa, että perustuslain tulkinta olisi kovin yksiselitteistä.

Maahanmuuttopolitiikassa eilisessä budjettiriihessä kovia linjauksia esitellyt siniset kannattaa niin tehokkaita kotouttamis- kuin palauttamistoimenpiteitä. EU:n sisäisiä turvapaikkakiintiöt eivät saa kannatusta ja humanitaarisen maahanmuuton on oltava hallittua.

”Saman aatejatkumon uusi muoto.”

Periaateohjelmaesityksensä lopuksi Sampo Terho heittäytyi filosofiseksi todeten, että kyseessä on esityksen tärkein dia. Hän määritteli puolueen aatetta.

– Me luotamme suomalaiseen, me luotamme ihmiseen ylipäänsä, Terho aloitti.

Hän liitti Sinisen tulevaisuuden vennamolaisen ja soinilaisen aateperinnön jatkumoksi.

– Soini tiivisti aikanaan omalta osaltaan ja omalla tavallaan, että emme luota rahavaltaan ja hallintokoneistoon vaan ihmiseen. Sitä oli populismi hänen aattensa mukaisesti. Sininen tulevaisuus on tämän saman aatejatkumon uusi muoto.

– Yhteiskunta kehittyy hyvin hitaasti sitä kautta, kun me yksilöt, me ihmiset kehitymme tavalla tai toisella. Se on johtoajatus koko periaateohjelmassa ja kaikessa mitä tulemme myöhemmin edistämään, että yhteiskunnan ja yksilön kehitys on toisiinsa kietoutunut, hän jatkoi.

Sinisten mukaan yksilön ja yhteiskunnan kehityksen perusta rakennetaan perheissä.

– Yhteiskunnan ei pidä rajoittaa perheiden vapautta. Yhteiskunnan täytyy tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa yksilöä itsensä kehittämiseen. Jokaisella täytyy olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään.

– Ennen kuin tämän aatteen tuntee ja sisäistää, ei ymmärrä myöskään meidän periaateohjelmaamme eikä ylipäänsä ajattelua. Kun sisäistää tämän Vennamon ja Soinin perinnön, jota viemme eteenpäin, ja ihmisyyden aatteen, silloin on jo pitkällä ymmärtämässä Sinisen tulevaisuuden olemassaolon tarkoituksen, Terho päätti.

”Emme ole lukeneet mitään muuta puolueohjelmaa, emmekä lue.”

Tätä seurasi välitön median kysymys, miten aate poikkeaa keskustalaisesta.

– En tiedä mitä kepulaiset tästä ajattelevat, enkä pohdikaan sellaista. Tämä on meidän oma aate.

Toimittajien taholta esiin nostettiin vertailukohtana myös perussuomalaiset. Terho ei innostunut.

– Seuraavaksi tulee että tämä on kokoomuslainen ja sitten tulee, että tämä on sosialidemokraattinen, hän murahti.

– Jokainen saa itse päätellä, miten tämä eroaa muista puolueista.

– Emme ole lukeneet mitään muuta puolueohjelmaa omaa ohjelmaa kirjoitettaessa, emmekä lue. Voisiko kysyä näin päin, että jos jokin puolue eroaisi kaikilta keskeisiltä osiltaan kaikista muista puolueista…kerro mikä se? Se tuskin on menestynyt kovin hyvin.

Simon Elo luonnehti sinisten olevan keskustalaisia ilman keskustapuoluetta.

– Poliittisesti kuulumme maltilliseen keskustaan.

Hallituskumppani keskustapuolueella on Elon mukaan selvästi maaseudun leima ja he ajavat maaseudun asiaa. Siniset eivät hänen mukaansa sen sijaan näe kaupungistumista ongelmallisena, kuten hän totesi esimerkiksi keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen nähneen. Sinänsä Elon mukaan sinisetkin ajavat koko maan asuttamista.

– Maataloustukeakin täytyy olla.

Keskustelua aiheesta

Keskustaedustaja Kärnältä hurja väite: Li Anderssonia ja Touko Aaltoa kielletty keskustelemasta kanssani

Kansanedustaja Mikko Kärnä.

Keskustaedustaja Mikko Kärnä väittää Twitterissä, että vihreiden ja vasemmistoliiton puheenjohtajia olisi kielletty keskustelemasta hänen kanssaan sosiaalisessa mediassa.

Ainakin toistaiseki Kärnän heitto näyttää pitävän paikkaansa, sillä Andersson ja Aalto eivät ole kummatkaan reagoineet hänen tviittiinsä.

Keskustelua aiheesta

Sinisten synnyn avainhenkilöt paljastivat IS:lle oman versionsa hallituskriisin etenemisestä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho (vasemmalla) neuvottelujen tauolla pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa Helsingissä 12. kesäkuuta 2017, oikealla silloinen perussuomalaisten hallitusryhmän valtiosihteeri Samuli Virtanen. Hallituspuolueiden puheenjohtajat kokoontuvat keskustellakseen hallitusohjelmasta perussuomalaisten puheenjohtajavaihdoksen ja koko puolueen johdon vaihtumisen takia.

Entinen perussuomalaisten ministeriryhmän, nykyinen sinisten valtiosihteeri Samuli Virtanen ja puolustusministeri Jussi Niinistön avustaja Petteri Leino ovat kertoneet Ilta-Sanomille oman näkemyksensä siitä, miten hallituskriisi eteni ja uusi, hallitukseen jäänyt puolue Sininen tulevaisuus syntyi.

Heidän kertomansa perusteella syntyy kuva, että tapahtumat ovat edenneet muutaman päivän aikana kiireessä eikä uutta puoluetta olisi rakennettu suunnitelmallisesti pitkän ajan kuluessa. Kuva on erilainen kuin se, mikä syntyy toimittaja Lauri Nurmen kirjoittamasta kirjasta Perussuomalaisten hajoamisen historia (Into).

Leinon ja Virtasen versiossa, jota varten Ilta-Sanomat on saanut asiaa tukevia tekstiviestejä, lauantaina 10.6. perussuomalaisten puheenjohtajavalintoihin pettyneet elävät eräänlaista shokkivaihetta. Sunnuntaina tapahtumat alkavat pikku hiljaa edetä.

– Soitin Juha Halttuselle (työministeri Jari Lindströmin erityisavustaja) sunnuntaina yhdentoista aikaan. Petterin (Leino) kanssa soiteltiin kahdeltatoista. Silloin alkoi vähän enemmän hahmottua ajatus siitä, että enemmistö kansanedustajista ei halua olla Halla-ahon johtamassa puolueessa, Samuli Virtanen kertoo Ilta-Sanomille.

Ensin syntyi ajatus, että nyt halla-aholaiset ovat kaapanneet puolueen, mutta eduskuntaryhmää ne eivät saisi.

– Sitä ne ei pysty kaappaamaan, vaan enemmistö heittää vähemmistön pihalle. Sitten me ruvettiin Petterin kanssa listaamaan niitä edustajia, ketkä voisi olla tähän lähdössä mukaan.

Petteri Leinon mukaan radikaaliryhmän heittämistä ulos eduskuntaryhmästä mietittiin jo kuntavaalien jälkeen, mutta sitä ei uskallettu tehdä. Puolue ja ryhmä oli hajalla.

– Tämä (että halla-aholaiset nakataan eduskuntaryhmästä) eli yllättävän pitkään. Kaj Turunen ja monet edustajat olivat vielä maanantaina illallakin siinä uskossa, että mennään sillä suunnitelmalla, mikä oli sunnuntaina päivällä ja maanantaiaamuna.

Leinon ja Virtasen version mukaan pika pikaa suunnitelmat kuitenkin muuttuivat ja eduskuntaryhmän kaappaamisesta luovuttiin ja tilanteet johtivat oman Uusi vaihtoehto -nimisen eduskuntaryhmän syntymiseen.

Virtasen ja Leinonen Ilta-Sanomille kertoman version mukaan perussuomalaisten entinen puheenjohtaja Timo Soini olisi aivan viime metreille asti ollut sitä mieltä, ettei hän jätä perussuomalaisia. Toinen version keskeinen seuraus on se, ettei pääministeri Juha Sipilä (kesk.) olisi voinut olla varma uuden eduskuntaryhmän syntymisestä ennen kuin matkalla Naantaliin jättämään hallituksensa eropaperia tasavallan presidentille.

Keskustelua aiheesta

Antti Kaikkonen myöntää viimein: ”Ei tosirakkautta, toimiva järkiliitto kuitenkin”

Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen on tyrmistynyt. Kaikkosen mukaan SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne väittää, että hallituspuolueiden välit olisivat huonommat kuin edellisen hallituksen kesken.

– Edellinen hallitus, jota loppuvaiheessa johtivat Alexander Stubb (kok) ja Antti Rinne oli kyllä riitaisuudessaan ihan eri sarjassa. Mitä siitä jäi käteen? Vasemmistoliitto ja Vihreät lähtivät ovet paukkuen hallituksesta kesken kauden. Työttömyys paheni 100 000 hengellä. Kausi päättyi farssiin, jossa silloinen hallitus äänesti salissa omia esityksiään vastaan. Ei se kovin hääppöseltä näyttänyt.

Kaikkonen myöntää, ettei keskustan, kokoomuksen ja sinisten yhteistyö aivan tosirakkautta ole, ”mutta toimiva järkiliitto kuitenkin”.

– Myös tuloksia syntyy. Suomen talous kasvaa ja työllisyys paranee. Maamme tulevaisuus näyttää huomattavasti paremmalta kuin vielä pari vuotta sitten. Hallituksen kaatumista on turha haikailla, Kaikkonen väittää.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Keskustan ministereille tylyt haukut 1,1 miljardin yksityisestä monopolista: ”Yrittävät pestä käsiään – käsittämätöntä”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Li Andersson ryöpyttää voimakkaasti keskustaministereitä Juha Sipilää ja Annika Saarikkoa heidän kuluneella viikolla antamistaan monopolilausunnoistaan.

– On käsittämätöntä, että keskustaministerit yrittävät pestä käsiään Meri-Lapin tulevasta 1,1 miljardin arvoisesta yksityisestä monopolista. Heidän ajamansa sote-malli johtaisi vastaavan kaltaiseen tilanteeseen lähes koko maassa. Pääministeri Sipilä voi osoittaa johtajuutta viheltämällä kokoomuslobbareiden sotepelin poikki, vasemmistoliiton puheenjohtaja sanoi puoluevaltuustossa.

Paikallispäättäjät päättivät viime viikolla Länsi-Pohjan keskussairaalan siirtymisestä Mehiläisen hoidettavaksi 15 vuodeksi sopimuksella, jonka irtisanomisesta seuraisi jopa 100 miljoonan lasku.

– Julkisuudessa on käytetty nimitystä yhteisyritys, mikä on sikäli harhaanjohtavaa, että suomalaiset veronmaksajat kyllä yhdessä rahoittavat pääomasijoittajien voitot, mutta 80% omistuksella Mehiläinen yksin päättää, Andersson sanoo.

Vasemmistoliitto vaatii hallitusta palaamaan parlamentaariseen valmisteluun ja että sosiaalihuoltolakiin ja terveydenhuoltolakiin lisätään asukkaiden palveluoikeuksia täsmentäviä kirjauksia, joilla estetään palvelujen laadun ja saatavuuden heikennykset.

AVAINSANAT

”Siis mitä?” – Rinne lyö pöytään hämmästyttävät luvut hallituksen talouspolitiikasta: ”Sääntöjen kanssa taas solmussa”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne otti esille lauantaina Turussa hätkähdyttävän huomion Sipilän hallituksen talouspolitiikasta.

Rinne muistuttaa, että SDP:n ollessa viimeksi hallituksessa julkista taloutta sopeutettiin aidosti mutta oikeudenmukaisesti viidellä miljardilla.

– Otimme niiltä, joilla on maksukykyä. Tämä hallitus on leikannut kolme ja puoli miljardia hyvinvointipalveluista ja heikoimmilta ihmisiltä. Tavoite oli neljä miljardia, mutta ovat joutuneet peruuttamaan pikkuisen. Samaan aikaa he ovat antaneet kaksi miljardia euroja veronkevennnyksiä rikkaille, mikä on johtanut julkisen talouden sopeuttamiseen puolellatoista miljardilla, pikkuisen päälle. Siis mitä? Se on kolme kertaa vähemmän kuin se mitä viimeksi tehtiin hallituksessa.

Rinteen mukaan tämä on johtamassa siihen, että julkisen talouden rakenteellinen alijäämä on kasvamassa.

– Kun me jätimme hallituksen, se oli 0,8 prosenttia. EU:ssa on säädöksiä, joiden mukaan se saa olla 0,5 prosenttia. Meillä on nyt poikkeus, että se saa olla 1,1 prosenttia, koska olemme tehneet eläkeratkaisuja. Nyt alijäämä on pahentumassa tästä eteenpäin, Rinne puuskahtaa.

– Kuka tahansa on hallituksessa seuraavien eduskuntavaalien jälkeen, on eurooppalaisten sääntöjen kanssa taas solmussa sen takia, että tämän hallituksen politiikka ei olekaan julkista taloutta tasapainottavaa. Tämä on se ideologinen tausta: halutaan romuttaa suomalainen hyvinvointivaltio. Sitä me ei haluta.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta