Turva – Hymy

Sininen tulevaisuus esitteli aatteensa – Sampo Terho linjasi suhdetta Soiniin ja Vennamoon

Kuva: Lehtikuva / Mikko Stig

Alle parin prosentin lukemia gallupissa keräävä Sininen tulevaisuus julkaisi tänään periaateohjelmansa. Ryhmittymä kerää paraikaa kannattajakortteja rekistöityäkseen puoleeksi. Niitä on nyt kasassa noin 3 000 vaadittavasta 5 000:sta.

Arvoikseen tuleva puolue laskee rehellisyyden, ahkeruuden ja isänmaallisuuden. Siniset kuvaa itseään käytännönläheiseksi ja uudistusmieliseksi.

Periaateohjelmaa olivat esittelemässä Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho sekä eduskuntaryhmän puheenjohtaja Simon Elo ja varapuheenjohtaja Tiina Elovaara.

Talouslinjaltaan puolue haluaa laskea veroastetta ja keventää työn verotusta, kuitenkin tuloeroja tasoittaen. Veropolitiikan täytyy puolueen mukaan edistää keskiluokkaisuutta.

Sitä, millä tulotasolla ihmiset ovat pieni- tai keskituloisia, Sampo Terho ei halunnut lähteä tiedotustilaisuudessa määrittelemään. Hän näki kysymyksen jonkinalaisena ansana.

Tuleva puolue haluaa myös uudistaa perusturvaa, ilmeisesti jonkinlainen perustulomalli on tulossa myöhemmin. Myös esimerkiksi maataloudesta huolehtiminen tuli mainituksi puolueen talouslinjassa.

”Nimenomaan tällaisiin kysymyksiin periaateohjelma ei vastaa.”

Turvallisuusasioissa Sininen tulevaisuus ei pidä Nato-jäsenyyttä ajankohtaisena. Sisäisen turvallisuudessa se vaatii viranomaisten resurssien ja toimivaltuuksien turvaamista.

Oikeuspolitiikassa siniset painottivat oikeusvaltioperiaatetta. Politiikkaan kuuluu myös muun muassa vaade, jonka mukaan lainsäädännössä olisi mahdollisuus ”todelliseen” elinkautiseen tuomioon erittäin vakavista rikoksista. Toisin sanoen tuomio olisi istuttava elämän loppuun asti.

Demokraatin kysymykseen, haluaako puolue kaventaa presidentin armahdusoikeutta ja millaisista rikoksista todellinen elinkautinen napsahtaisi, Sampo Terho ei halunnut vastata.

– Nimenomaan tällaisiin kysymyksiin periaateohjelma ei vastaa, hän napautti.

Siniset sanoi painottavansa myös hallinnon läpinäkyvyyttä ja kritisoi tähän liittyen poliittisia virkanimityksiä. Simon Elo vaatii myös selvitystä tavasta, jolla Suomen lainsäädännön perustuslainmukaisuutta selvitetään.

Hänen mukaansa niin kutsuttua perustuslakifundamentalismiakin on Suomessa esiintynyt ja julkisessa keskustelussa annetaan kuvaa, että perustuslain tulkinta olisi kovin yksiselitteistä.

Maahanmuuttopolitiikassa eilisessä budjettiriihessä kovia linjauksia esitellyt siniset kannattaa niin tehokkaita kotouttamis- kuin palauttamistoimenpiteitä. EU:n sisäisiä turvapaikkakiintiöt eivät saa kannatusta ja humanitaarisen maahanmuuton on oltava hallittua.

”Saman aatejatkumon uusi muoto.”

Periaateohjelmaesityksensä lopuksi Sampo Terho heittäytyi filosofiseksi todeten, että kyseessä on esityksen tärkein dia. Hän määritteli puolueen aatetta.

– Me luotamme suomalaiseen, me luotamme ihmiseen ylipäänsä, Terho aloitti.

Hän liitti Sinisen tulevaisuuden vennamolaisen ja soinilaisen aateperinnön jatkumoksi.

– Soini tiivisti aikanaan omalta osaltaan ja omalla tavallaan, että emme luota rahavaltaan ja hallintokoneistoon vaan ihmiseen. Sitä oli populismi hänen aattensa mukaisesti. Sininen tulevaisuus on tämän saman aatejatkumon uusi muoto.

– Yhteiskunta kehittyy hyvin hitaasti sitä kautta, kun me yksilöt, me ihmiset kehitymme tavalla tai toisella. Se on johtoajatus koko periaateohjelmassa ja kaikessa mitä tulemme myöhemmin edistämään, että yhteiskunnan ja yksilön kehitys on toisiinsa kietoutunut, hän jatkoi.

Sinisten mukaan yksilön ja yhteiskunnan kehityksen perusta rakennetaan perheissä.

– Yhteiskunnan ei pidä rajoittaa perheiden vapautta. Yhteiskunnan täytyy tarjota mahdollisuuksia ja kannustaa yksilöä itsensä kehittämiseen. Jokaisella täytyy olla tasavertaiset mahdollisuudet kehittää itseään.

– Ennen kuin tämän aatteen tuntee ja sisäistää, ei ymmärrä myöskään meidän periaateohjelmaamme eikä ylipäänsä ajattelua. Kun sisäistää tämän Vennamon ja Soinin perinnön, jota viemme eteenpäin, ja ihmisyyden aatteen, silloin on jo pitkällä ymmärtämässä Sinisen tulevaisuuden olemassaolon tarkoituksen, Terho päätti.

”Emme ole lukeneet mitään muuta puolueohjelmaa, emmekä lue.”

Tätä seurasi välitön median kysymys, miten aate poikkeaa keskustalaisesta.

– En tiedä mitä kepulaiset tästä ajattelevat, enkä pohdikaan sellaista. Tämä on meidän oma aate.

Toimittajien taholta esiin nostettiin vertailukohtana myös perussuomalaiset. Terho ei innostunut.

– Seuraavaksi tulee että tämä on kokoomuslainen ja sitten tulee, että tämä on sosialidemokraattinen, hän murahti.

– Jokainen saa itse päätellä, miten tämä eroaa muista puolueista.

– Emme ole lukeneet mitään muuta puolueohjelmaa omaa ohjelmaa kirjoitettaessa, emmekä lue. Voisiko kysyä näin päin, että jos jokin puolue eroaisi kaikilta keskeisiltä osiltaan kaikista muista puolueista…kerro mikä se? Se tuskin on menestynyt kovin hyvin.

Simon Elo luonnehti sinisten olevan keskustalaisia ilman keskustapuoluetta.

– Poliittisesti kuulumme maltilliseen keskustaan.

Hallituskumppani keskustapuolueella on Elon mukaan selvästi maaseudun leima ja he ajavat maaseudun asiaa. Siniset eivät hänen mukaansa sen sijaan näe kaupungistumista ongelmallisena, kuten hän totesi esimerkiksi keskustan kansanedustajan Mauri Pekkarisen nähneen. Sinänsä Elon mukaan sinisetkin ajavat koko maan asuttamista.

– Maataloustukeakin täytyy olla.

Keskustelua aiheesta

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta

Ennakkoäänestys nousi uuteen ennätykseen – vanha rikkoutui 4 903 äänellä

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Äänestäjiä presidentinvaalien viimeisenä ennakkoäänestyspäivänä kauppakeskus Citycenterissä Helsingissä 23. tammikuuta 2018.

Ennakkoääniä annettiin nyt 1 532 640, kun edellinen ennätys oli kuuden vuoden takaisella toisella kierroksella, 1 527 737 ääntä. Ennätys rikkoutui 4 903 äänellä. Äänestysprosentti on nyt 36,1.

Ennakkoäänestyslukuihin lisätään vielä myöhemmin muun muassa ulkomailla äänestäneet, joita arvion mukaan on noin 22 000–25 000.

Presidentinvaalien varsinainen äänestyspäivä on ensi sunnuntaina.

”Jäsenten ei tarvitse pelätä seurauksia” – PAM ilmoittaa mielenosoituksesta valtakunnansovittajalle ja EK:lle

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin sanoo, että liiton jäsenet voivat tulla turvallisesti työpäivänä mielenosoitukseen Senaatintorille Helsinkiin 2.helmikuuta.

PAMin hallitus kannustaa kaikkia pamilaisia osallistumaan SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen, johon kokoonnutaan 2. helmikuuta Helsingin Senaatintorille. Mielenosoituksella vaaditaan maan hallitusta perumaan aktiivimalli ja luopumaan työttömyysturvan lisäkiristyksistä.

PAMin hallitus päätti jo aiemmin osallistumisesta SAK:n järjestämään poliittiseen mielenosoitukseen. PAMin puheenjohtaja Ann Selin korostaa, että mielenosoitus on vakava viesti maan hallitukselle.

– Ensi viikon perjantaina Senaatintorin mielenosoituksessa pamilaiset ovat vahvasti mukana osoittamassa maan hallitukselle, että työttömiä kyykyttävä aktiivimalli on peruttava. Torilla tätä tulevat vaatimaan rinta rinnan, niin työttömät kuin työssä olevat, korostaa Selin.

PAMin hallitus päätti ilmoittaa järjestöpäätöksestään valtakunnansovittelijalle ja työnantajaliitoille, vaikkei siihen mikään laki tai sopimus velvoitakaan.

– Tällä toimenpiteellä haluamme turvata jokaisen PAMin jäsenen oikeuden osallistua mielenosoitukseen pelkäämättä seuraamuksia. Toivommekin, että mahdollisimman moni rohkenee nyt tehdä päätöksen mielenosoitukseen lähtemisestä, Selin kannustaa.

– Poliittinen mielenosoitus ei ole suunnattu työnantajia vastaan. Mielenosoitukseen osallistumisesta työajalla on ilmoitettava ennakkoon työnantajalle. Työnantajilla ei ole oikeutta estää osallistumista, eikä rankaista osallistumisesta, kertoo Selin.

PAMin hallitus kehottaa myös ammattiosastoja toimimaan sen puolesta, että jokaisella jäsenellä on mahdollisuus päästä mielenosoitukseen.

SAK:n järjestämä poliittinen mielenosoitus on 2.2.2018 klo 11.00 Senaatintorilla Helsingissä.