Tyovaen Musiikkitapahtuma Valkeakoskella 28.-31.7.2016

Sipilä: Hallituksen ja järjestöjen vaikutuslaskelmat eroavat – keskusteluja jatketaan

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160301 Hallitus ja työmarkkinajärjestöt keskustelevat tiistaiaamuna pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa yhteiskuntasopimuksen ja siihen liittyvän paikallisen sopimisen yksityiskohdista. Pääministeri Juha Sipilä (vas), valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström Kesärannassa Helsingissä tiistaina 1. maaliskuuta 2016.
 LEHTIKUVA / VESA MOILANEN
Pääministeri Juha Sipilä (vas), valtiovarainministeri Alexander Stubb sekä oikeus- ja työministeri Jari Lindström kertoivat aamun keskusteluista pääministerin virka-asunnolla Kesärannassa.

Työmarkkinajärjestöjen ja hallituksen laskelmat työmarkkinapaketin talousvaikutuksista eroavat hieman, sanoo pääministeri Juha Sipilä (kesk.). Laskelmat paketin vaikutuksesta julkiseen talouteen vaativat Sipilän mukaan vielä täsmentämistä.

Työmarkkinajohtajat keskustelivat aamulla hallituksen kanssa yhteiskuntasopimuksen ja paikallisen sopimisen yksityiskohdista sekä Suomen sopimusmallista.

– Meillä on pikkasen erilaiset laskelmat ja sovittiin, että osapuolet käyvät tarkentavat keskustelut siitä, että mihin tämä paketti johtaa julkisessa taloudessa, Sipilä kertoi toimittajille tapaamisen jälkeen.

Laskelmat eroavat Sipilän mukaan myös työllisyysvaikutusten osalta. Hallitus laskee työllisyysvaikutuksiksi 35 000 ja työmarkkinaosapuolet 45 000.

Sipilän mukaan on jo selvää, että työmarkkinajärjestöjen kilpailukykypaketti on korvaamassa hallituksen vastaavat toimet. Sen sijaan ehdollisia toimiaan hallitus miettii vielä.

– Eihän tämä kokonaisuus riitä siihen, että myöskin veronalennukset voitaisiin toteuttaa. Paketti on vielä vajaa, ja tästä keskustelimme pitkään.

Hallitus arvioi vielä paikallista sopimista

Hallitus arvioi vielä, riittävätkö sille työmarkkinajärjestöjen kirjaukset paikallisesta sopimisesta.

– Yhdessä todettiin, että tämä on tietynlainen alaraja, joka tässä sopimuksessa on. Joka tapauksessa osapuoletkin ovat ajatelleet, että tämä on prosessi, joka tulee jatkumaan, Sipilä sanoi.

Myös valtiovarainministeri Alexander Stubbin (kok.) mukaan yhdessä pohditaan, miten prosessia voidaan viedä eteenpäin.

– Monta eri polkua on olemassa, Stubb sanoi.

Sipilän mielestä järjestöt ovat jo nyt ottaneet merkittäviä askelia paikallisessa sopimisessa, kun ne ovat sopineet järjestäytymättömien työnantajien asemasta. Edistysaskel on hänen mielestään myös se, että sopiminen tapahtuisi aidosti työpaikoilla ilman ulkopuolista hyväksyntää.

– Toki rima on meillä korkeammalla. Katsotaan, mihin lopputulokseen päästään ja mikä on yhteinen polku.

Suomen mallin osalta hallitus odottaa täsmentymistä viimeistään liittokierroksella vuonna 2017, kun vientiliitot ovat ensimmäisenä neuvotteluvuorossa.

– Keskusteltiin myös mahdollisuudesta, että jotakin saisivat siitä paperille, kun tässä on sinne yli vuosi aikaa, Sipilä lisäsi.

Anniina Luotonen/STT

AVAINSANAT

Yle: Palkaton työnäyte kutistumassa kuukauden kokeiluksi

Kuva: Lehtikuva
LKS 20160503 - Oikeus- ja työministeri Jari Lindström hallituksen kotouttamista koskevaa toimintasuunnitelmaa esitelleessä tiedotustilaisuudessa Helsingissä 3. toukokuuta 2016. LEHTIKUVA / TROND H. TROSDAHL
Työministeri Jari Lindströmiin (ps.) henkilöitynyt työnäyte ei toteudu kaavaillussa muodossa.

Touko- ja kesäkuun vaihteessa kaatunut muutaman kuukauden palkaton työnäytekokeilu on kutistumassa vapaaehtoiseksi kuukauden työkokeiluksi, kertoo Yle.

Lausunnoilla olevassa esityksessä on luovuttu erillisestä työnäytteestä, mutta työtön voi antaa vapaaehtoisen näytteen osaamisestaan osana aikaisemmin käytössä ollutta työkokeilua.

Ennen työkokeilu koski vain pitkäaikaistyöttömiä ja ammatinvaihtajia. Uudessa esityksessä työkokeiluun saavat osallistua kaikki työnhakijat, jos niin haluavat. Esimerkiksi vastavalmistuneet tai vähän aikaa työttömänä olleet voisivat jatkossa näyttää soveltuvuutensa työnantajalle ennen työsopimuksen tekemistä.

Kuukauden mittaisen työkokeilun aikana työntekijä saisi nauttia työttömyyskorvauksista. Lisäksi valtio vakuuttaisi työkokeiluun osallistuvat.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

STT: Poliisi vaatii MV-julkaisun verkkosivujen sulkemista

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
mv001
MV-lehden verkkojulkaisu.

Poliisi vaatii oikeudessa MV-lehti- ja Uber Uutiset -sivustojen sulkemista, ilmenee MV:ssä julkaistuista salaisista asiakirjoista. STT:n tietojen mukaan asiakirjat ovat aitoja ja asian käsittely Helsingin käräjäoikeudessa on yhä kesken.

Poliisi perustelee asiakirjoissa sulkemisvaatimusta epäilyllä, että sivustolla olisi julkaistu viestejä, joissa syyllistytään useisiin eri rikoksiin, kuten kiihottamiseen kansanryhmää vastaan ja törkeään kunnianloukkaukseen.

MV-lehden päätoimittajaksi itseään kutsuva Ilja Janitskin ei ole poliisin vaatimuskirjeen mukaan poistanut laittomaksi epäiltyjä verkkoviestejä pyynnöistä huolimatta.

Poliisi pyytää käräjäoikeutta käsittelemään asian kiireellisenä kuulematta asianosaisia.

Taas uusi perussuomalaisten kanta: Yksin maahan tulevat kasvattavat terrorismiuhkaa

Kuva: Lehtikuva
LKS 20150419  Kansanedustajaehdokas Ville Tavio, Perussuomalaiset, Varsinais-Suomen vaalipiiri. LEHTIKUVA / HANDOUT / YLE
Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio sanoo, että koko turvapaikkajärjestelmä pitää lakkauttaa.

Perussuomalaisten kansanedustaja Ville Tavio esittää, että yksin saapuvien turvapaikanhakijoiden pääsy Suomeen estetään. Hän perustelee ehdotustaan mahdollisena keinona torjua terrorismia.

Tavion mielestä järjestely voisi olla tilapäinen, kunnes varmistutaan siitä, ettei yksin saapuvien joukko kasvata terrorismiuhkaa.

– Jos katsoo viimeaikaisia terroristi-iskuja, niin yksinäiset ääriuskovaiset miehet ovat selvästi profiloituneet, Tavio sanoo tiedotteessaan.
Hän sanoo kannattavansa yhä ensisijaisesti koko turvapaikkajärjestelmän lakkauttamista ja siirtymistä yksinomaan hallittuun pakolaiskiintiöjärjestelmään.

 

Michel Barnier vetää EU:n Brexit-neuvotteluja

Kuva: Lehtikuva-AFP
LKS 20160705 A European flag is flown in front of The Elizabeth Tower which houses the "Big Ben" bell in the Palace of Westminster, as thousands of protesters gather in Parliament Square as they take part in a March for Europe, through the centre of London on July 2, 2016, to protest against Britain's vote to leave the EU, which has plunged the government into political turmoil and left the country deeply polarised. Protesters from a variety of movements march from Park Lane to Parliament Square to show solidarity with those looking to create a more positive, inclusive kinder Britain in Europe. / AFP / Niklas HALLE'N - LEHTIKUVA / AFP

Euroopan unionin pääedustaja Britannian EU-eroa käsittelevissä neuvotteluissa on kokenut ranskalaispoliitikko ja entinen EU-komissaari Michel Barnier. EU-komission puheenjohtaja Jean-Claude Juncker nimitti hänet tehtävään keskiviikkona.

– Olen hyvilläni, että ystäväni Michel Barnier otti vastaan tämän tärkeän ja haasteellisen tehtävän. Halusin tähän vaikeaan työhön kokeneen poliitikon, hän sanoi.

Britannian uusi pääministeri Theresa May on sanonut, että Britannia ei halua rynnätä Brexit-neuvotteluihin. Mayn mukaan Britannian tavoitteena on paras mahdollinen ratkaisu päästä EU:n sisämarkkinoille ja saman aikaan rajoittaa EU:sta tulevien siirtolaisten määrää.

EU:n mukaan myös sen tavoitteena ovat läheiset taloussuhteet Britannian kanssa, mutta unioni ei hyväksy vapaan liikkumisen rajoituksia.

Keskustelua aiheesta

SuPerin puheenjohtaja Paavola: Miksi vanhusten hoidossa vain hoitajia syyllistetään?

Kuva: Jukka-Pekka Flander
vanhus18349
Moni vanhus kokee huonoa kohtelua hoitopaikassaan.

Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer jakaa viime päivinä mediassa ja erityisesti Ilta-Sanomissa esiin nostetun huolen vanhusten hoidon laadusta, mutta näkemys huonoon hoitoon johtavista syistä on eri. SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola on yllättynyt, että syy on vieritetty kokonaan hoitajien niskoille.

Ilta-Sanomissa tiistaina ja keskiviikkona esiintyneet kolarilaiset hoitajat Maaret Rantapeltonen,67 ja Minna Heiskanen, 45 arvostelivat mm. hoitajien työtapoja, tupakanpolttoa, sosiaalisessa mediassa roikkumista ja liian laitosmaista hoitoa kireine aikatauluineen.

– Vastakkainasettelu ja hoitajien syyllistäminen on lyhytnäköistä eikä tuo parannusta tilanteeseen, jossa ongelmat johtuvat pääosin huonosta johtamisesta ja organisaatiokulttuurista sekä ennen kaikkea liian vähäisestä henkilöstömäärästä, Paavola sanoo.

Paavola peräänkuuluttaa hoitajilta kollegiaalisuutta ja solidaarisuutta tilanteessa, jossa päättäjien taholta halutaan laskea hoidon laatua entisestään.

SuPer julkaisi kesäkuussa 2016 selvityksen hoitajien työkuormasta. Kyselyyn vastanneista yli 1700:sta SuPerin jäsenestä suurin osa (68 %) koki, että työyksikössä on liian vähän henkilökuntaa ja lähes kaikki vastaajat (93 %) kokivat huolta hoidon laadusta. Myös Jyväskylän yliopiston alustavat tulokset pohjoismaisesta vertailututkimuksesta osoittavat, että Suomessa on vanhusten laitoksissa ja palveluasumisessa Pohjoismaiden matalin hoitajamitoitus.

– Paikoissa, joissa on ongelmia, hoitajat ovat pakotettuja tähän tilanteeseen. Kun hoitajalla ei kiireen vuoksi ole mahdollisuutta tehdä hoitotyötä niin hyvin kuin haluaisi ja osaisi, se aiheuttaa hoitajille valtavaa eettistä kuormitusta. SuPerin kyselyyn vastanneista 70 prosenttia joutuu tekemään vähintään viikoittain asioita, jotka ovat ristiriidassa heidän omien arvojensa kanssa, Paavola painottaa.

Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä.

Samalla määrällä henkilökuntaa pyritään selviytymään huomattavasti kasvaneesta työmäärästä. Hoitotyön lisäksi hoitajilla on useita muita työtehtäviä vuoron aikana. Tukipalvelutyöntekijöitä on vähennetty, jolloin hoitajien tehtäväksi on tullut mm. siivous ja pyykinpesu. Iso osa hoitajien työstä myös tapahtuu tietokoneilla. Palaverit, kirjaaminen ja hoito- ja palvelusuunnitelmien tekeminen on välttämätön ja laissa säädetty osa hoitajan työtä, joka varmistaa tiedonkulun työntekijöiden välillä. Jokaisen asiakkaan, joita voi yhdellä hoitajalla laitoshoidossa olla aamu- tai iltavuorossa 5-10, hoito täytyy kirjata vuoron aikana. Näiden tehtävien laiminlyöminen vaarantaisi potilasturvallisuuden.

– Ilta-Sanomissa haastatellun kahden hoitajan kokemukset on otettava vakavasti, mutta ne perustuvat niin pieneen otokseen, ettei sen perusteella voi mustamaalata kaikkia hoitajia, joista suurin osa tahtoo tehdä työnsä hyvin päivittäin. On pidettävä mielessä, että hoitajillakin on oikeus lepotaukoihin, jotka saa käyttää parhaaksi katsomallaan tavalla, mikäli niitä ylipäänsä ehtii pitämään. Ylimääräiset tauot ja sosiaaliseen mediaan työajan käyttäminen ovat huonoja tapoja, joihin voidaan ja pitää puuttua johdon puolelta. Johdon tehtävä on myös taata työntekijöilleen olosuhteet, joissa työ voidaan tehdä parhaalla mahdollisella tavalla, Paavola sanoo.

– Säästöpaineissa toivoisi valtiovallalta ja työnantajilta julkituloa hoitotyön laadun laskemisesta. Olisi rehellistä todeta, että nykyisillä resursseilla ei ole mahdollista antaa yhtä laadukasta hoitoa kuin kymmenen vuotta sitten.

– Olemme tyytyväisiä siihen, että asia on nostettu esille. Toivomme aiheesta rakentavaa keskustelua, johon myös päättäjät ja työnantajat saavat mieluusti osallistua ja siten osoittaa ottavansa vastuuta maamme vanhuksista, Paavola sanoo.