Sipilä isännöi pohjoismaisia pääministereitä Ahvenanmaalla

Kuva: Lehtikuva
Pääministeri Juha Sipilä.

Pohjoismaiden pääministerit tapaavat tänään Ahvenanmaalla. Suomi on tänä vuonna Pohjoismaiden ministerineuvoston puheenjohtajamaa ja vastaa kokousjärjestelyistä.

Turvallisuuspolitiikka vienee päähuomion pääministerien keskusteluissa. Esille nousevat niin Itämeren turvallisuustilanteen heikentyminen kuin Pohjoismaiden ja Yhdysvaltain välinen yhteistyö.

Kokouspaikkana Ahvenanmaa on erityisen ajankohtainen juuri nyt. Vasta kaksi viikkoa sitten Ruotsi kertoi aikaistavansa pysyvien joukkojen sijoittamista Gotlantiin, koska turvallisuuspoliittinen tilanne Ruotsin lähialueilla on huonontunut viime vuosina. Yleisesti on arvioitu, että Ahvenanmaalla ja Gotlannilla voisi olla haavoittuva asema, jos Itämerelle syntyisi konflikti.

Kaksipäiväisessä kokouksessa pääministerien pöydällä on myös rutiiniasioita pohjoismaisesta yhteistyöstä. Kokouksen kiinnostavinta antia ovat silti keskustelut ajankohtaisista kysymyksistä. Turvallisuuspolitiikan ohella pääministerien on tarkoitus keskustella myös muun muassa Britannian EU-eron seurauksista. Kokouslähteistä arvioitiin ennalta, että esiin nousee todennäköisesti myös äärioikeiston väkivalta.

Pääministereillä on lisäksi tapaaminen ainakin Ahvenanmaan ja Färsaarten itsehallintoalueiden edustajien kanssa.

Anniina Luotonen

 

Arhinmäeltä jäätävä kuitti ”arhinmäet” vetäisevälle Terholle – ”Perästä kuuluu!”

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja, entinen kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki (vas.) vastaa seuraajalleen, Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terholle (sin.), joka viittasi Twitterissä Arhinmäen takavuosien alkoholinkäyttöön Sotshin olympialaisissa.

Terho lupasi ”vetäisevänsä arhinmäet”, jos Iivo Niskanen voittaa miesten 50 kilometrin maastohiihdon olympiakultaa. Hän viittasi Arhimäen päihtyneeseen käytökseen jääkiekkomaajoukkueen pronssijuhlissa Sotshissa vuonna 2014.

Arhimäen mukaan perussuomalaiset ja siniset ovat pettäneet tähän mennessä kaikki lupauksensa.

– Nyt on Terholla näytön paikka, hän jatkoi.

– Voi olla, että tämäkin lupaus jää toteuttamatta. Perästä kuuluu, Arhinmäki kirjoitti.

Iso osa EU-maista valmiina maksamaan lisää – pääministeri uskoo ehdollisuuden lisääntyvän

Kuva: LEHTIKUVA / AFP PHOTO Ludovic Marin
Pääministeri Juha Sipilä, Luxembourgin pääministeri Minister Xavier Bettel ja Itävallan kansleri Sebastian Kurzspeak keskustelevat EU:n päämiesten kokouksessa Brysselissä perjantaina 23. helmikuuta.

Iso osa EU-maista oli valmis kasvattamaan jäsenmaksujaan, kun EU-johtajat keskustelivat ensimmäistä kertaa vuoden 2020 jälkeisestä budjetista.

Komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin mukaan arviolta 14–15 maata 27:stä oli valmis kasvattamaan panostaan. Komissio on antamassa esityksen budjetista toukokuun alussa.

– Meidän täytyy tehdä leikkauksia koheesio- ja maatalousmenoihin. En ole siitä innostunut, mutta se on realismia, Juncker ennakoi kahdesta budjetin ehdottomasti isoimmasta menoluokasta.

EU-maat sopivat, että ne panostavat enemmän laittoman maahanmuuton estämiseen, puolustukseen sekä turvallisuuteen ja Erasmus-vaihto-ohjelmaan.

Suomi on valmis nostamaan EU:n budjetin tason ”hieman yli yhteen prosenttiin bruttokansantulosta” nykyisestä noin yhdestä prosentista. Valtioneuvoston selvityksen mukaan budjetin pitäminen yhdessä prosentissa kasvattaisi Suomen jäsenmaksua 100 miljoonalla eurolla vuodessa, kun jäsenmaksu on ollut vajaa 2 miljardia euroa.

Esimerkiksi 1,05 prosentin kokoinen budjetti kasvattaisi selvityksen mukaan Suomen jäsenmaksua 240 miljoonalla.

Rahoja saatetaan ehdollistaa

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) arvioi kokouksen jälkeen, että aluerahojen saantiin lisätään ehdollisuutta, mitä varsinkin Puola ja Unkari ovat aiemmin vastustaneet.

– Uskon, että tavalla tai toisella se saadaan sinne mukaan, Sipilä ennakoi.

Myös Suomi on tukenut ehdollistamista.

– Se, että EU-budjetista saadaan esimerkiksi koheesiorahoja, tarkoittaa sitä, että pitää sitoutua yhdessä sovittuihin velvoitteisiin, Sipilä vaati.

Puola ja Unkari, jotka ovat ottaneet komission kanssa yhteen arvopohjasta, ovat aluerahojen isoimpia vastaanottajia.
STT–ANNIINA LUOTONEN

Keskustelua aiheesta

Bernerin työryhmä sorvasi väylien rahoitukseen kompromissin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Puolueiden eduskuntaryhmillä on hyväksyttävänä tai kaadettavana liikenneverkon tulevaisuuden rahoitukseen sorvattu kompromissi, johon on päätynyt liikenneministeri Anne Bernerin (kesk.) johtama työryhmä.

Työryhmästä tihkuneiden tietojen mukaan vuosittain tai ainakin hallituskausittain poukkoilevan budjettirahoituksen tilalle on tulossa malli, jolla rahoitus on pidemmälle aikavälille ennustettavampaa.

Eduskuntapuolueet ovat noin vuoden ajan neuvotelleet malleista, joilla voisi vähentää liikenneverkon korjausvelkaa ja turvata väylien ylläpitoa. Suurin neuvottelu on käyty siitä, voisiko budjettirahoituksen ohella jokin yhtiö tai useampi vastata esimerkiksi muutamista merkittävimmistä liikennehankkeista.

Bernerin vuosi sitten esittelemä ja sen jälkeen hallituskumppaneiden kritiikkiin haudattu laaja valtion tieverkkoja hallinnoiva liikenneverkkoyhtiö ei ole työryhmässä ollut vakavasti esillä, koska sille ei laajaa tukea löydy. Keskustelun toisessa laidassa ovat olleet valtiovarainministeriön ajamat ajatukset, joiden mukaan budjettirahoitus on paras vaihtoehto, koska valtio saa lainaa edullisemmin kuin liikenneyhtiöt.

Lisäksi ilman uusia tietulleja tai muita käyttäjämaksuja yhtiöiden rahoitus tulisi käytännössä veroista, joten budjetissa liikennehankkeet kilpailevat reilummin verovaroista esimerkiksi koulutuksen ja terveydenhuollon kanssa.

Aiempien tietojen mukaan muutamasta isosta hankkeesta vastaava yhtiö kelpaisi suurimmalle oppositiopuolueelle SDP:lle. Myöskään vihreät ja vasemmistoliitto eivät ole tyrmänneet maltillisia yhtiömalleja.

Tiedotustilaisuus tulossa

Esimerkiksi autoilun sähköistyminen lisää painetta erilaisiin tietulleihin tai ruuhkamaksuihin. Bernerin, vihreiden ja vasemmistoliiton lisäksi käyttäjämaksuille ei aiemmin ole löytynyt laajaa tukea.

Jos eduskuntaryhmät siunaavat ryhmän neuvottelutuloksen, se julkistetaan todennäköisesti tiedotustilaisuudessa ensi viikolla.

Jos jokin puolue haluaa uuden neuvottelukierroksen, helmikuun loppuun asetettu määräaika tuskin toteutuu.
STT–MIKKO ISOTALO

Keskustelua aiheesta

”Meni muilta sukset alta” – Presidentti Niinistö riemastui Niskasen olympiakullasta

Kuva: Lehtikuva / Timo Jaakonaho

Suomen valtiojohto onnittelee Iivo Niskasta olympiakullasta. Pääministeri Juha Sipilä kehuu Niskasta Twitterissä uskomattomasta taistelusta ja kuninkuusmatkan kullasta.

Presidentti Sauli Niinistö kirjoittaa Facebookissa, että Iivo rakenteli uskomattoman hienon kisan.

– Kun pää ja kroppa pelasivat meni muilta sukset alta, Niinistö hehkuttaa.

Niskanen voitti perinteisen hiihtotavan 50 kilometriä Pyeongchangin olympialaisissa. Niskanen taisteli voitosta venäläisten OAR-joukkueen Aleksandr Bolshunovin kanssa ja ratkaisi voiton irtiotolla kilometri ennen maalia.

Myös presidentti Tarja Halonen riemastui Niskasen voitosta.

– Tulihan se kulta lopulta!!! Onneksi olkoon Iivo Niskanen, hän tviittasi.

Suomalaisministeri innostui olympiakullasta – lupasi vetää vintin pimeäksi

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho (sin.) jännitti Iivo Niskasen hiihtoa paikan päällä Pyeongchangissa Etelä-Koreassa. Terho tviittasi hetkeä ennen kisan ratkeamista aikovansa ”vetäistä arhinmäet”, mikäli Niskanen voittaa kultaa.

Ilmaisu viittaa Sotshin olympialaisissa Suomen jääkiekkomaajoukkueen prossimitalia juhlineeseen, tuolloiseen kulttuuriministeriin Paavo Arhinmäkeen (vas.), jonka humalainen käytös hämmensi juhlijoita.

Arhinmäki kommentoi Yle uutisille sammuneensa tai väsähtäneensä Sotshin mitalijuhlissa Venäjällä.