Sipilä ja Merkel keskustelivat kyberpuolustuksesta ja rahaliiton tulevaisuudesta

Kuva: Lehtikuva-AFP
Juha Sipilä ja Angela Merkel tänään Berliinissä.

Saksa ja Suomi ovat löytämässä toisensa kyberpuolustuksessa. Liittokansleri Angela Merkelin Berliinissä tavannut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoo, että kyberpuolustus on todennäköisesti yksi alueista, joissa Suomi ja Saksa tulevat tekemään yhteistyötä.

Kyberpuolustuksella tarkoitetaan tietojärjestelmiin kohdistettujen iskujen torjuntaa.

EU-maiden odotetaan päättävän torstaina huippukokouksessa pysyvän rakenteellisen puolustusyhteistyön etenemisestä. Rakenteilla on sateenvarjo, jonka alla maat voivat tehdä yhteistyötä haluamissaan asioissa.

Kevään aikana Suomi ja muut maat ovat alustavasti listanneet puolustushankkeita, joissa ne ehkä haluaisivat olla mukana. Puolustusvoimien kokoamalta listalta löytyy muun muassa neljä kokonaisuutta: meriyhteyksien turvaaminen, satelliitteihin liittyvä avaruusyhteistyö, kyberpuolustuksen edistäminen ja yhteensopivien käyttöjärjestelmien valmistelu tiedustelutietojen ja tilannekuvan vaihtamista varten.

– Tuosta listasta Merkel poimi erityisesti tuon kyberyhteistyön, joka varmasti on yksi alueista, joissa päästään ensimmäisenä alkuun, Sipilä kertoi Berliinissä tapaamisen jälkeen.

Suomi ja Saksa ovat hänen mukaansa molemmat sitä mieltä, että Euroopan puolustusyhteistyössä pitää päästä konkretiaan jo tänä vuonna.

”Keskustelu euroalueen budjetista liian aikaista.”

Sipilä ja Merkel keskustelivat myös euron tulevaisuudesta. Ranskan uusi presidentti Emmanuel Macron on esittänyt euroalueen kunnianhimoista tiivistämistä, joka voisi tarkoittaa esimerkiksi yhteistä valtiovarainministeriä ja budjettia.

Neljännelle kaudelle pyrkivä Merkel kertoi tiistaina talousseminaarissa olevansa valmis harkitsemaan Macronin ehdotuksia.

Suomen hallitus suhtautuu rahaliiton tiivistämiseen varauksella, koska se ei ole valmis lisäämään yhteisvastuuta. Myöskään perussopimusten avaaminen ei hallitukselle käy.

Samalla Sipilä kuitenkin kehottaa erottamaan pitkän aikavälin toimet kiireisemmistä korjauksista.

– Meidän pitää saada pankit kuntoon, ja jokaisen maan pitää toteuttaa reforminsa huolellisesti, Sipilä sanoi.

Euroalueen yhteisestä valtiovarainministeristä tai budjetista ei hänen mielestään voida keskustella ennen kuin nämä on toteutettu. Toisaalta hän toivoi, ettei keskustelussa liian voimakkaasti torjuttaisi uusia ehdotuksia.

– Yhdessä totesimme, että Ranskan presidentin voimakas Eurooppa-myönteisyys antaa mahdollisuuden kehittää EU:ta eteenpäin, Sipilä kertoi.

Merkel ja Sipilä antoivat lyhyet puheenvuorot yhdessä, mutta he eivät tilaisuudessa vastanneet kysymyksiin.

Merkel kehui puheenvuorossaan Suomen ja Saksan tekevän hyvää yhteistyötä EU:ssa ja muistutti istuvansa Sipilän vieressä myös huippukokouksissa.

Perinnesaunottaja Maaria Alen tekemässä vihtoja saunojille Suomen Berliinin-suurlähetystössä, jossa vietettiin keskiviikkona suomalaista juhannusjuhlaa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi. (Kuva: Anniina Luotonen / Lehtikuva)

100-vuotiasta Suomea juhlittiin Berliinissä juhannussaunalla

Saunaan voi mennä, vaikka ulkona lähennellään 30 astetta. Saksalaisvieraita houkuteltiin keskiviikkona saunaan Suomen Berliinin-suurlähetystön juhannusjuhlassa 100-vuotiaan Suomen kunniaksi.

Tiergartenin puiston vieressä sijaitsevan suurlähetystön pihalle odotettiin noin 400:aa kutsuvierasta. Heidän joukossaan Saksan ulkoministeri Sigmar Gabriel ja pääministeri Juha Sipilä, jotka eivät tosin saunaan ehtineet. Alkuillasta juhla avattiin kaikille.

Juhlia on riittänyt ja riittää loppuvuodenkin Suomessa ja ympäri maailmaa. Vuoden aikana järjestetään tuhansia tapahtumia.

– On ollut vaikeaa löytää aikaa työn tekemiselle, Sipilä sanoi satapäiselle yleisölle.

– Viime viikolla minun piti tosin perua joitain tapahtumia Suomen politiikan turbulenssin takia. Tällä viikolla teen taas parhaani, hän nauratti.

Juhlimisen rinnalla Suomi tekee maabrändityötä ja edistää matkailua ja yritysten tunnettuutta. Visit Finlandissa arvioidaan, että ainakin saksalaisten yöpyjien määrä kasvaisi tänä vuonna 15 prosenttia muun muassa hyvän näkyvyyden ansiosta.

Anniina Luotonen–STT

Liittojohtaja odottaa vientialojen päänavausta pelolla: ”Saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja”

Kuva: Thinkstock

Julkis- ja yksityisalojen toimihenkilöliitto Jyty kritisoi nykyistä hallitusta sen tasa-arvopolitiikasta. Liiton mielestä palkkatasa-arvossa on menty takapakkia ja päätösten tasa-arvovaikutuksista ei ole piitattu.

Puheenjohtaja  Maija Pihlajamäki muistuttaa, että esimerkiksi kilpailukykysopimus leikkasi juuri naisvaltaisen julkisen sektorin palkkoja, mutta ei juuri miesvaltaisen yksityisen sektorin ansiotasoa.

– Valtiontalouden säästöt kohdistuvat myös kuntatalouteen, jonka heikkeneminen ennakoi irtisanomisia ja muita säästötoimia.

Jytyn puheenjohtajan mielestä syksyn ja alkuvuoden sopimusneuvotteluissa olisi nyt hyvä mahdollisuus nostaa palkkatasa-arvo neuvottelupöytään.

– Samapalkkaisuuden edistäminen edellyttää erityisesti pienimpien palkkojen korottamista naisvaltaisilla aloilla. Työmarkkinajärjestöjen on yhdessä neuvoteltava sellaiset sopimukset, jotka tekevät Suomesta tasa-arvoisen maan myös palkkauksessa, Pihlajamäki linjasi puhuessaan Lappeenrannassa yhdistyspäivillä.

Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja.

Sopimusneuvotteluissa odotellaan tällä hetkellä vientialojen päänavausta, joka määrittelisi liittokierroksen suunnan myös muilla aloilla. Pihlajamäki varoittaa:

– Tällainen malli ei kuitenkaan edistä tasa-arvoista palkkakehitystä, vaan saattaa jopa kasvattaa palkkaeroja.

Naisten ja miesten välinen keskimääräinen palkkaero on tällä hetkellä noin 17 prosenttia. Jytyn puheenjohtajan mielestä palkkatasa-arvon korjaaminen liittokierroksella onnistuu vain näin:

– Naisvaltaiselle julkiselle sektorille neuvotellaan miesvaltaisia yksityisiä aloja suuremmat korotukset. Euromääräiset palkankorotukset nostavat matalampia palkkoja ja siten vaikuttavat myös palkkatasa-arvoon, Pihlajamäki painotti.

 

”Jokainen voi tukea ketä haluaa” – Sampo Terho Ylellä: Uskon monen menevän suoraan istuvan presidentin taakse

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Siniset veivät kannattajakortit puolueen rekisteröimistä varten oikeusministeriöön maanantaina. Etualalla puheenjohtaja Sampo Terho, kuvassa myös kansanedustajat Matti Torvinen ja Tiina Elovaara.

Siniset eivät asetu minkään presidenttiehdokkaan taakse puolueena tai ryhmänä. Perussuomalaisista irtautuneen sinisten yhdistyksen puheenjohtaja, eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terho vahvisti tämän Ylen Ykkösaamun haastattelussa.

– Jokainen voi tukea ketä haluaa.

Omaa ehdokasta sinisiltä ei tule Terhon mukaan senkin takia, että se olisi vaatinut vähintään 20 000 äänioikeutetun valitsijayhdistystä vasta perusteilla olevalta puolueelta.

– Uskon, että moni menee suoraan istuvan presidentin taakse ja on jo mennytkin, hän arvioi.

Omasta äänestyskäyttäymisestään Terho ei avautunut:

– En katso, että olisi sopivaa ministerille asettua julkisesti jonkun ehdokkaan taakse.

Sininen tulevaisuus -yhdistys jätti viime viikolla keräämänsä yli 5 000 kannattajakorttia oikeusministeriöön. Terho uskoo, että puolue on rekisteröity kuukauden sisällä. Hän kertoi olevansa valmis uuden puolueen puheenjohtajaksi.

Europarlamenttiin Terho ei enää halaja. Hän sanoo tähtäävänsä eduskunta- ja maakuntavaaleihin ehdokkaaksi.

Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä.

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho vannoi aiemmin perkaavansa kaikki sinisten kannattajakortit tarkasti läpi, että ne ovat ”aitoja”.

– Luulisi heillä olevan muutakin tekemistä, Terho tokaisi Ylellä.

Helsingin Sanomien aamun gallup-kysely näytti sinisille vain 1,3 prosentin kannatusta. Terholla oli alhaiselle luvulle selitys:

– Syy on se, että kun on nollasta lähdetty, työ on vasta alussa. Meiltä puuttuu vielä tunnettavuus ja sitä kautta uskottavuus. Pitää pystyä kertomaan, mikä erottaa meidät muista.

Terho ei nähnyt mitään legitiimin puutetta siinä, että sinisillä on alhaisesta kannatuksesta huolimatta viisi ministeriä.

– Ei huoleta oikeastaan. Me olemme monet pitkäaikaisia vaikuttajia. Tilanne on sama edelleen, että mikään ei etene hallituksessa, jos jokainen ei ole mukana. Siinä mielessä olemme tasavertainen hallituskumppani. Ja hallituksella on enemmistö edelleen.

 

HS-gallup: Kokoomus vie, SDP vankasti kakkosena, keskusta vajoaa edelleen

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Luottamus keskustaan on katoamassa, kuvassa perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko ja eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Kaikkonen.

Kokoomukselle ei löydy haastajaa puolueiden kannatusmittauksissa, ilmenee Helsingin Sanomien gallupista.

Kokoomuksen suosio on noussut liki prosenttiyksikön, ja puolueen kannatus on nyt 21,9 prosenttia.

Kakkospaikkaa pitävän SDP:n kannatus on 18,1 prosenttia ja se on parantanut juoksuaan hieman edellisestä mittauksesta. Kolmosena ovat vihreät 16,1 prosentillaan. Puolue on nyt menettänyt kannatustaan.

Pääministeripuolue keskusta on puolueista neljänneksi suosituin 15,4 prosentin kannatuksella. Keskusta on menettänyt kannatustaan hieman vajaan prosenttiyksikön sitten viime kyselyn.

Nykyistä heikompi kannatus keskustalla on ollut edellisen kerran syksyllä 2011.

– Keskustan kannatuksen heikkeneminen johtuu ainakin osittain siitä, että eräät sitä äänestäneet pitävät tällä hetkellä kokoomusta parempana vaihtoehtona, johtaja Sakari Nurmela Kantar TNS:stä arvioi HS:ssä.

Kokoomuksen asemaa vahvistaa Nurmelan mukaan sekin, että suhteellisen harvat sitä kuntavaaleissa äänestäneet haikailevat tällä hetkellä vihreisiin päin.

Vihreät toisaalta hyötyy Nurmelan mukaan vakiokannattajiensa uskollisuuden lisäksi eniten eräiden SDP:tä äänestäneiden halusta tukea vihreitä.

– SDP on kuitenkin pystynyt paikkaamaan tätä katoa sillä, että jotkut vasemmistoliittoa äänestäneet tukisivat nyt sitä vaaleissa, Nurmela sanoo.

Sinisten kannatus on 1,3 prosenttia ja perussuomalaisten 9,3 prosenttia.

HS-gallupin toteutti Kantar TNS haastattelemalla 2 416:ta ihmistä syys-lokakuussa. Virhemarginaali on suurimmilla puolueilla noin kaksi prosenttiyksikköä suuntaansa.

AVAINSANAT

Hallituksen toinen jättiuudistus uhattuna? – ”Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään”

Kuva: Kari Hulkko

Demokraatin tietojen mukaan sote- ja maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki ei ole lausuntokierroksen jälkeen lainkaan edennyt. Asiaa läheltä seuraavien hallituslähteiden mukaan muun muassa työllisyyspalveluiden uudelleenjärjestelyyn liittyvä laki olisi käytännössä pöydällä, mutta ministeriryhmän sisältä vakuutetaan, että siitä keskustellaan edelleen.

Elinkeinoministeri Mika Lintilän (kesk.) mukaan vaikutelma pysähtymisestä on voinut syntyä soten valinnanvapausratkaisun odottamisesta.

– Kasvupalvelulaki on edelleen valmistelussa ja sitä viedään eteenpäin käsikädessä sote-ratkaisun kanssa, Lintilä sanoo.

Kasvupalvelujen järjestämisvastuu annetaan lakiluonnoksessa maakunnille, poikkeuksena pääkaupukiseutu, jonka kunnat saisivat jatkossakin jäädä palvelujen järjestäjäksi. Kokoomuksessa toivottaisiin erillisratkaisuja myös muille suuremmille kaupungeille, ja puolueen ajatellaan pyrkivän sen vuoksi hidastamaan lain etenemistä.

Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta.

Lain myötä muun muassa nykyisten ELY-keskusten toiminnot siirtyisivät maakuntiin. Suuret kaupungit ja Helsingin pormestarin koolle kutsuma kaupunkien C21-ryhmä katsovat, että yrittäjyyttä, työllisyyttä ja kasvua tukevat palvelut olisi sopivinta järjestää suoraan kuntatasolla.

Lintilän mukaan erillisratkaisuista aiheutuisi perustuslaillisia ongelmia.

– Pohjaratkaisu on, että erillisratkaisu koskee vain pääkaupunkiseutua.

Lakia valmistelevaan ministeriryhmään yhdessä Lintilän ja oikeusministeri Antti Häkkäsen (kok.) kanssa kuuluva työministeri Jari Lindström (s.) ei ole kuullutkaan valmistelun pysähtymisestä.

– Tämä on minulle uusi tieto. Jos olet tuollaista tietoa saanut, niin en kommentoi mitään. Se, että laki olisi pysähdyksissä on ihan höpöpuhetta, Lindström sanoo.

Demokraatti ei perjantaina tavoittanut oikeusministeri Häkkästä kommenttia varten.

Keskukset estivät ainakin 10 onnettomuutta viime vuonna – ”Uudistus ei saa heikentää turvallisuutta merellä”

Kuva: Thinkstock

Liikenne- ja viestintäministeriö puuhaa suuria uudistuksia. Kansanedustaja Kristiina Salonen (sd.) korostaa, että vähemmän julkisuutta saaneet aikeet eivät saa jäädä niiden varjoon. Yksi niistä on hänen mukaansa meriliikenteen alusliikennepalveluiden yhtiöittäminen, johon Salonen suhtautuu suurella varauksella.

Hän on huolissaan siitä, että yhtiöittäminen heikentäisi Suomen meriliikenteenohjauksen toimivaa yhteistyötä Puolustusvoimien, Rajavartiolaitoksen, Poliisin, Tullin ja Trafin kanssa. Tämän huolen jakaa myös Meriliikenneohjaajat ry.

– Yhtiöittämisen myötä meriliikenneohjaus menettää statuksensa viranomaisena. Uhan alla on esimerkiksi oikeus käyttää puolustusvoimien tutkaverkkoa. Nyt tarvitaan vastauksia siihen, kuinka viranomaisten jouheva yhteistyö voidaan turvata tulevaisuudessakin, Salonen vaatii.

Hänen mukaansa Suomen aluevesien valvonnan ja turvallisuuden takaaminen on äärimmäisen tärkeää poikkeustilanteissa.

– VTS-keskukset estivät viime vuonna ainakin 10 onnettomuutta ja samalla mahdollisia ympäristökatastrofeja, Salonen muistuttaa.

Suomessa toimii tällä hetkellä kolme VTS-keskusta. Alusliikenne saa niiltä vuorokauden ympäri informaatio-, liikenteenjärjestely- ja navigaatioapupalveluita. Yhtiöittämisen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2019 alusta.

– Uudistusta valmistellaan nopeassa aikataulussa. Se pitää nostaa laajaan keskusteluun ja arvioida yhtiöittämisen vaikutuksia – mitä lisäarvoa se toisi liikenteenohjaukselle, Kristiina Salonen korostaa.

Keskustelua aiheesta