7.6.2017 15:15 ・ Päivitetty: 7.6.2017 15:15
Sipilä lisäisi hiljalleen EU-maiden yhteistyötä puolustuksessa – Jussi Niinistö: “Mitään EU-armeijaa ei olla muodostamassa”
Suomi on valmis lisäämään EU:n puolustusyhteistyötä komission varovaisimman vision mukaisesti, kommentoi pääministeri Juha Sipilä (kesk.).
Sen mukaan puolustusyhteistyötä lisätään, mutta yhteistyöstä sovitaan jäsenmaiden kesken kuten tähänkin asti. Puolustushankinnat olisivat jäsenmaiden vastuulla.
EU-komissio julkaisi keskiviikkona pitkään odotetut visionsa puolustusyhteistyöstä. Tulevaisuuskuvat vaihtelevat paikallaan pysymisestä yhteiseen puolustukseen ja puolustusvoimien osittaiseen yhdistämiseen.
Puolustusministeri Jussi Niinistön (ps.) mukaan Suomen puolustuksen kovaa ydintä kehitetään edelleen 2020-luvulla kotimaassa, ei niinkään EU-yhteistyössä.
– Mitään EU-armeijaa tässä ei kyllä olla muodostamassa, hän sanoi.
Täysin yhtenäinen puolustus vaikuttaa hänestä kaukaiselta ajatukselta.
Sekä Niinistö että Sipilä uskovat, että etenkin kyber- ja hybridiuhkien torjunnassa voidaan tehdä sellaista yhteistyötä, joka tyydyttää kaikkia EU-jäsenmaita.
Lisää aiheesta
Prototyyppien kehittämiseen ohjattaisiin yhteensä 500 miljoonaa euroa.
Komissio antoi samalla esityksensä “puolustusrahaston” perustamisesta. EU-budjetista on tarkoitus ohjata iso siivu puolustustutkimusta ja prototyyppien kehittämistä varten.
Esimerkiksi lennokkien tai satelliittien prototyyppien kehittämiseen ohjattaisiin yhteensä 500 miljoonaa euroa vuosina 2019 ja 2020. Sen jälkeen summa voisi nousta miljardiin euroon vuodessa.
EU-rahalla voitaisiin kattaa noin viidennes prototyypin kehittämiskustannuksista.
Komission varapuheenjohtajan Jyrki Kataisen (kok.) mukaan tarkoituksena on kannustaa yrityksiä hakemaan yhteistyökumppaneita ja lisäämään EU-maiden välistä yhteistyötä.
– Prototyyppivaihe on yritykselle hirveän kallis, Katainen perusteli suomalaistoimittajille.
Raha ohjattaisiin budjetin sisällä jostakin toisesta tarkoituksesta.
Myös puolustustutkimukseen suunnataan rahaa. EU:n budjettiin on tarkoitus varata tätä varten lähivuosille 90 miljoonaa euroa. Komissio esittää, että vuodesta 2020 eteenpäin summa kasvaisi 500 miljoonaan euroon vuodessa.
Summat ovat komission esityksiä, ja on hyvin epävarmaa, haluavatko jäsenmaat kohdistaa näin paljon rahaa puolustukseen. Turvallisuus kyllä huolettaa jäsenmaita, mutta raha on lähivuosina erityisen tiukassa brexitin takia.
EU:ssa on herätty siihen, että vastuu turvallisuudesta on otettava omiin käsiin.
Syyt EU:n puolustusyhteistyön tiivistämiseen ovat ilmeisiä.
Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin valinnan myötä EU:ssa on herätty entistä selvemmin siihen, että vastuu turvallisuudesta on otettava omiin käsiin.
EU-maat tekevät keskenään päällekkäisiä hankintoja ja tutkimusta, vaikka ne voisivat säästää yhteistyöllä merkittäviä summia.
– EU:n päällekkäisyyksien hintalappu vaihtelee 25:stä sataan miljardiin euroon vuodessa, Katainen perustelee.
Yhteishankinnoilla voitaisiin hänen mukaansa säästää jopa 30 prosenttia vuosittaisista puolustusmenoista. Myös Sipilä uskoo, että yhteistyöllä päästään edullisempiin ratkaisuihin.
Kyse ei ole vain rahasta, vaan myös siitä, että hajanaiset hankinnat vaikeuttavat joukkojen käyttöä. Komissio laskee, että EU:ssa on 178 erilaista asejärjestelmää, kun Yhdysvalloissa niitä on 30.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.