Marinin jälkeen puheenvuorot saivat vihreiden kansanedustaja Satu Hassi ja SDP:n Eveliina Heinäluoma, jotka kehuivat Suomea muun muassa EU:n hiilineutraaliustavoitteen edistämisestä.

– Nyt komissio on päättänyt tarttua toiveeseemme ja esittänyt uuden Green deal -ohjelman, Heinäluoma sanoi.

Perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Ville Tavion mielestä Suomen puheenjohtajuuskauden saavutukset jäivät vaatimattomiksi. Tavio sanoi, että Suomi ajoi EU-bujdetin korotuksia 1,07 prosenttiin jäsenmaiden BKT:stä “kuten kunnon sosialistimaan ilmeisesti kuuluukin”.

– Toivottavasti tämä linja ei enää jatku.

Tavion mukaan myöskään turvallisuustilanteeseen ei ole tullut muutosta parempaan. Tavion sanoin EU:n yhteinen turvapaikkapolitiikka ja elintasopakolaisuus jatkuu.

– Millä planeetalla elätte?, kuului Tavion puheen jälkeen RKP:n Eva Biaudet’n välihuuto.

Entinen pääministeri, keskustan kansanedustaja Juha Sipilä totesi, että hänen mielestään hallitus onnistui viime kaudella yhdessä sovitun ohjelman jalkauttamisesta erinomaisesti.

Sipilä muistutti, että hänen hallituksensa lähtökohta oli, että budjetin kokonaistaso olisi 1,08 % BKT:stä. Suomessa EU-kautta valmisteltiin sitä paitsi myös parlamentaarisesti, Sipilä muistutteli luultavasti, vaikkei ääneen sanonutkaan, etenkin perussuomalaisia.

Sipilä sanoi myös, että nyt EU-budjetissa täytyy tinkiä jostakin, jotta saadaan “maataloudelle tilaa”. Sipilä esitti myös pelkonsa, että budjetin sitominen oikeusvaltioperiaatteeseen olisi vesittymässä. Samoin hän toivoo, että tiettyjen jäsenmaiden maksualennuksista päästäisiin viimein eroon. Oikeusvaltioperiaate tarkoittaa sitä, että EU huomioi sen rahanjaossaan, miten jäsenmaa noudattaa oikeusvaltioperiaatetta.

Kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon mukaan Suomi hoiti EU-puheenjohtajuuskautensa “niin tyypillisen
suomalaisesti ettei sitä juuri kukaan huomannut”. Kun Britannia lähtee EU:sta, Orpon mukaan on järkevää, että Suomi suostuu maksamaan jonkin verran lisää EU:n budjettiin kuitenkin samalla niin, että vaadimme EU:lta tiukkaa ja järkevää rahojen käyttöä.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman kehui Suomen selviytyneen EU-puheenjohtajuudesta hyvin. Hän muistutti tilanteesta, josta Suomi lähti kauteen. Samaan kohtaan osuivat niin europarlamentti- kuin eduskuntavaalit ja uuden komission aloittaminen. Lindtman nosti esiin erityisesti Suomen työn EU:n yhteisen ilmastotavoitteen eteen.

Keskustan kansanedustajan Petri Honkonen painotti Suomen tekemän työn EU:n oikeusvaltioperiaatteen eteen saaneen tunnustusta Euroopasta.

Kokoomuksen kansanedustajan Arto Satosen mukaan oli jo arvo sinänsä, että  kaikki puolueet yhdessä kykenivät tekemään EU:n puheenjohtajuuskauden ohjelman. Satonen kiitti hallitusta ja totesi, ettei usko, että ilmastotavoitteen edistämisessä olisi voitu päästä pidemmälle kuin hallitus pääsi. Satonen kantoi kuitenkin huolta maatalouden rahoituksesta ja katsoi oikeusvaltioperiaatteen vesittyneen.

Myös vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Paavo Arhinmäki nosti esiin huolensa, että tuore Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan Charles Michelin budjettiesitys vesittäisi oikeusvaltioperiaatetta.

Kristillisdemokraattien puheenjohtajan Sari Essayahin mielestä Suomen puheenjohtajauuskausi oli eleetön. Mitään ei juuri jäänyt mieleen Suomen EU-puheenjohtajuuskaudesta. SDP:n Maria Guzenina käänsi välittömästi Essayahin termin ja arvioi Suomen kautta elegantiksi, hieman myöhemmin kristillisdemokraattien Peter Östman kyseli, oliko kausi relevantti.

Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.)  kiisti Tavion ja Essayahin väitteet siitä, ettei EU-puheenjohtajuuskaudesta olisi jäänyt mitään mieleen. Tuppuraisen mukaan oikeusvaltioperiaate on se seikka, mistä Suomi muistetaan ja mistä jää pysyvä jälki. Tuppurainen muistutti, että 90% eurooppalaisista ihmisistä haluaa tukea ja lujittaa oikeusvaltiota Euroopassa. Juha Sipilä sanoi myös myöhemmin, että oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen saaminen EU:n budjetin pohjaan on iso askel.

Entinen ulkoministeri, kansanedustaja Erkki Tuomioja (sd.) muistutti, että puheenjohtajamaa päättää itse vain yhdestä asiasta, omasta puheenjohtajaohjelmastaan. Ohjelma oli Tuomiojan mukaan hyvä. Sen jälkeen sen toteutuminen on kuitenkin täysin kiinni siitä, miten jäsenmaat yhdessä pystyvät sopimaan. Perintö on kuitenkin Tuomiojan mukaan se, että Suomi on ajanut oikeita asioita.

Pääministeri Sanna Marin ei myöskään allekirjoittanut väitettä, jonka mukaan Suomi olisi hoitanut puheenjohtajuutta näkymättömästi tai eleettömästi. Marin totesi Euroopan päämiesten kanssa käymiinsä keskusteluihin vedoten, että Suomen työtä arvostetaan korkealle.

– Oli iso saavutus, että joulukuussa saimme sovittua EU:lle hiilineutraalisuustavoitteen vuodelle 2050, Marin sanoi ja totesi, että Suomi voi olla siitä ylpeä.

Toinen tärkeä asia oli Marinin mukaan oikeusvaltioperiaatteen vieminen eteenpäin. Rahoituskehyksestä taas tehtiin Marinin mukaan se mitä pitikin, luvut sisältävä neuvottelulaatikko tuli valmiiksi. Monivuotisen rahoituskehyksen neuvottelut ovat kesken. Marin painotti, että on aivan selvää, ettei yksikään jäsenmaa voi sanella lopputulosta.

– Meidän kaikkien pitää tulla toisiamme vastaan ja kyetä joustamaan.

Marin sanoi itse pitäneensä Suomen prioriteetteja esillä, muun muassa maatalouden kehittämisrahoituksen tärkeyttä ja oikeusvaltioperiaatteen mukana pitämistä budjetissa.

– On aivan selvää eduskunnan hyväksymien linjausten mukaisesti, että tämä on Suomen keskeisiä prioriteetteja rahoituskehysneuvotteluissa, Marin sanoi maatalouden kehittämisrahoituksesta.