– Mutta niin kuin useaan kertaan olen todennut, olemme sitoutuneet uudelleen kohdentamisiin, rakenteellisiin uudistuksiin ja työllisyystoimiin, ettei uusia leikkauksia tarvita, hän totesi pääministerin ilmoituksessaan hallituksen politiikasta vuonna 2017.

Sipilä arvioi, että 72 prosentin työllisyysastetavoite on kova, mutta ei mahdoton.

– Miksi me emme siihen pystyisi, kun Ruotsissa, Tanskassa ja Norjassa työllisyysaste liikkuu 75 prosentissa. Suomessakin Pohjanmaalla työllisyysaste on noussut jo noin 75 prosenttiin. Ahvenanmaalla se on yli 80 prosenttia.

– Hallituskauden aikana työllisyysaste on nostettu 72 prosenttiin ja työllisten määrä on vahvistunut 110 000 henkilöllä sekä velaksi eläminen julkisessa taloudessa on loppunut vuoteen 2021 mennessä.

Sipilä moitti, että ”kotipesä oli huonossa kunnossa” kesällä 2015, kun nykyinen hallitus otti vastuun.

– Lähdimme taklaamaan kymmenen miljardin kestävyysvajetta kolmella asialla: säästöillä neljä miljardia, rakenteellisilla uudistuksilla neljä miljardia sekä kasvua ja työllisyyttä edistävillä toimilla kaksi miljardia.

Sipilä listasi, että suurista uudistuksista eläkeuudistus on jo tehty.

– Sote- ja maakuntauudistus etenevät ja kokonaisuus tuodaan keväällä eduskuntaan. Julkisen sektorin toiminnan kustannusten karsimisessa on vielä tekemistä. Neljän miljardin säästökokonaisuudesta päätöksiä on tehty tämän hetken arvion mukaan 3,96 miljardin edestä.

Hän arvioi, että ”usean vuoden talouden syöksykierre on saatu oikenemaan”.

– Käänne on nyt tapahtunut. Erityisesti loppuvuoden työllisyyskehitys oli vahvaa. Valtion velkaa tuli viime vuonna lisää vain 2,5 miljardia euroa. Myös kuntatalous vahvistui viime vuonna 450 miljoonalla eurolla ja olemme saavuttamassa hallituskaudelle asetetun tavoitetason.

Sipilästä näyttää siltä, että kilpailukykysopimus ja hallituksen toimet vaikuttavat.

– Yritykset investoivat ja palkkaavat ihmisiä. Jopa pitkäaikaistyöttömyys on kääntynyt hiljalleen laskuun. Tämän hallituksen johdolla luottamus Suomeen on palautunut, pääministeri kehaisi.

Hallitus kokoontuu keväällä kehysriiheensä. Sipilä listasi, että sen tärkeimpiä asioita on löytää keinoja työllisyysasteen saavuttamiseksi ja parantaa koulutuksen, tutkimuksen ja innovaatioiden järjestelmäämme kokonaisuutena.

– Työllisyyden paraneminen on tärkeä keino eriarvoistumiskehityksen pysäyttämiseksi, mutta myös uusia keinoja tarvitaan.

Hallitus antaa pian esityksen maakunta- ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistukseksi.

– Nyt on päätösten – ei uusien mallien – aika, Sipilä heitti opposition suuntaan.

Valinnanvapauslain luonnoksessa on hänen mukaansa nyt rakennettu Suomen malli, joka ”siirtää voimavaroja nykyisestä, suhteellisen kalliista erikois- tai vaativan tason palveluista ihmistä lähellä oleviin palveluihin”.

– Jokainen suomalainen voi itse jatkossa valita – se ei ole enää lompakon paksuudesta kiinni.

Sipilä ilmoitti, että liikenneverkon rahoituksen uudistamista ja korjausvelan maksamista varten asetetaan parlamentaarinen seurantaryhmä.

– Nyt pitää päästä eteenpäin edellisen vaalikauden parlamentaarisen ryhmän työstä ja tehdä konkreettisia ratkaisuja.

Hallituksella pitää kiirettä, kun se antaa keväällä seitsemän selontekoa. Puolustuspoliittinen selonteko valmistuu jo tässä kuussa. Sipilän mukaan se on tiivis ja realistinen.

Sipilä avasi myös Euroopan unionin tulevaisuutta, josta keskusteltiin Maltalla päämieskokouksessa viime viikolla.

– Esitin siellä, että meidän on valittava käytännönläheinen keskitien linja. Ei perussopimusten avaamista, ei uusia hyppyjä integraatiossa syvemmälle tai asioiden takaisin kansallistamista.