x

Sipilä PAM-kokoukseen valmiiksi alistuneena? – ”Yritetään ainakin”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Palvelualojen ammattiliitto PAMin puheenjohtaja Ann Selin ja pääministeri Juha Sipilä kahvittelivat pikaisesti ennen PAMin hallituksen kokousta.

Pääministeri Juha Sipilällä (kesk.) ei ole uusia lupauksia Palvelualojen ammattiliiton (PAM) hallitukselle. Sipilä sanoi tullessaan PAMin hallituksen kokoukseen tänään, että hallitus ei voi käydä liittokohtaisia neuvotteluja.

Torstai on kilpailukykysopimuksen kannalta jälleen kriittinen päivä, kun sille kertaalleen punaista valoa näyttäneen PAMin hallitus käsittelee asiaa uudelleen. PAMin hallituksen kokous on alkanut.

Sipilä sanoi tekevänsä parhaansa, että PAMilaisten päät kääntyisivät.

– Yritetään ainakin, kaikki kivet nyt käännetään, Sipilä sanoi.

Hänen mukaansa kilpailukykysopimuksen syntyminen on erittäin vaikeaa ilman PAMia.

Sipilä: Hallitus ei voi käydä liittokohtaisia neuvotteluja.

PAMin hallitus on ollut hyvin kriittinen kilpailukykysopimusta kohtaan.

On siis mahdollista, että PAMin kanta ei muutu nytkään tai sopimukseen otetaan jokin ehdollinen kanta. Viime viikolla STT:n kyselyssä tavoitetut liiton hallituksen jäsenet odottivat selkeää vastaantuloa, jotta kielteistä kantaa voitaisiin harkita uudelleen.

PAM on avainasemassa siinä, että alakohtaiset soveltavat neuvottelut kilpailukykysopimuksesta pääsisivät alkamaan.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on vaatinut, että SAK:n kentän pitää olla laajemmin sopimuksen takana. Käytännössä odotus kohdistuu varsinkin PAMiin, joka on jäsenmäärältään Suomen suurin ammattiliitto noin 230 000 jäsenellään.

IL: SDP yhä ykkönen – kisa Kokoomuksen kanssa kovenee

SDP;n johdolla ja kenttäväellä on vielä paljon töitä.

Analytiikkayhtiön Accuscoren Iltalehdelle tekemä viimeisin ennuste näyttää kuntavaalien ykkössijaa edelleen SDP:lle (20,6 %). Demarien käyrä on kuitenkin alaspäin, edellisestä Accuscoren ennusteesta 0,6 prosenttiyksikköä. Tällä menolla taistelu vaalien ykkössijasta voi mennä kokoomuksen kanssa tiukahkoksi.

Iltalehdelle ennusteita tekevä analytiikkayhtiö Accuscore ei tee omia kannatuskyselyjään. Sen käyttää muiden tuottamaan kyselyaineistoa (Alma Media, Yle, HS) ja simuloi niistä oman ennusteensa. Kuntavaaliennuste perustuu viime aikoina tehtyihin mielipidemittauksiin, historiallisiin vaalituloksiin ja mielipidemittausten historialliseen osumatarkkuuteen.

Kokoomukselle Accuscoren ennuste näyttää varovaista nousua, edellisestä ennusteesta 0,3 prosenttiyksikköä. Keskusta on nyt samoissa lukemissa (19,4 %:n kannatus), mutta keskusta on loivassa luisussa alaspäin.

Kokoomuksen ja keskustan välisestä taistelusta voikin tässä vaiheessa ennustaa, että sen voittaa kokoomus.

Tätä analyysiä tukevat arviot siitä, että keskustan ehdokasasettelu ei olisi isommissa kaupungeissa onnistunut kovinkaan hyvin.

Kokoomuksen ja SDP:n tausta-arvioissa pidetään varmana, että keskusta ei ole mukana vaalien kärkikahinassa.

Keskustan puheenjohtaja Juha Sipilä totesi Ylen vaalitentissä tiistaina, että hän on tyytyväinen, jos keskusta menee eteenpäin viime kuntavaalien tuloksesta, kirjoittaa Iltalehti.

Vuoden 2012 vaaleissa keskustan tulos oli 18,7 prosenttia äänistä. Silloin Sipilä oli tuore puheenjohtaja ja tulos torjuntavoitto katastrofaalisten eduskuntavaalien 2011 jälkeen.

SDP:n ja kokoomuksen välisen taiston lopputuloksen ennustaminen on vaikeaa, vaikkakin SDP on yhä ennakkosuosikki. Molemmat ovat isommissa kaupungeissa vahvoja – paitsi Helsingissä ja Espoossa.

Helsingissä tiukka pormestarikamppailu Jan Vapaavuoren ja Anni Sinnemäen välillä nostaa kokoomusta ja vihreitä. Espoo puolestaan on perinteistä kokoomuslääniä.

Entinen kokoomuksen suunnittelupäällikkö, nykyinen viestintätalon tutkimusjohtaja Jukka Manninen muistuttaa blogissaan, että edellisissä kuntavaaleissa joka kymmenes äänestäjä (noin 250 000) vaihtoi puoluetta viimeisellä viikolla. Paljon voi siis rajulla loppurutistuksella saada aikaan.

Manninen arvioi, että ”hyvällä onnella kokoomus ponnistaa uskollisten äänestäjiensä tuella yli 20 prosentin”. Se on mahdollista ja jos demarit samaan aikaan hiipuvat, puolueet ovat lähellä toisiaan.

Nousun tulee tekemään vihreät, vaikkakin sen kuntohuippu meni jo. Kuinka ison voiton vihreät tekee, se riippuu Helsingin ja isojen kaupunkien tuloksesta. Äänestysprosentti jäänee alhaiseksi, se ei suosi vihreitä.

Perussuomalaisille on kyselyjen valossa tulossa vaalitappio.

Vasemmistoliitto on Accuscoren ennusteissa lievässä nousussa, sille voi puheenjohtaja Li Anderssonin johdolla povata vaalivoittoa. RKP ja KD jatkavat näissäkin vaaleissa tutuissa kannatuslukemissa.

Keskustelua aiheesta

Syrjittiinkö miehiä? Uutissuomalainen: Ministeriöltä vaaditaan selvitys työryhmästä

Kuva: Getty Images

Tasa-arvovaltuutetun toimisto pyytää oikeusministeriöltä selvitystä sen asettaman työryhmän kokoonpanosta, kertoo Uutissuomalainen.

Rikosuhrien tarpeiden kehittämistä varten perustetussa työryhmässä on naispuolisen puheenjohtajan lisäksi 15 jäsentä, joista vain yksi on mies. Tasa-arvolain kiintiösäännöksen mukaan kokoonpanossa on oltava vähintään 40 prosenttia naisia ja miehiä.

Työryhmän asettamispäätöksen hyväksynyt ylijohtaja Arto Kujala oikeusministeriön kriminaalipoliittiselta osastolta kiistää miesten syrjimisen. Hänen mukaansa naisvaltainen kokoonpano syntyi niin, että eri tahoilta pyydettiin edustusta työryhmään. Ryhmän varajäsenissä on viisi miestä.

Tasa-arvovaltuutetun toimiston mukaan säännöstä voidaan poiketa erityistapauksissa.

Selvityspyyntö oikeusministeriöön lähetetään piakkoin.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta

Helsingin valtuusto tyrmäsi Sipilän sote-kuviot

Kuva: Getty Images
Helsingin kaupunginvaltuustossa istuttiin viime yönä takamukset hellinä. Syynä sote-lausunto.

Helsingin valtuusto teki eilen illalla lukuisia muutosehdotuksia lakiluonnokseen sote-palveluista – hallitusta haukuttiin hätäilystä ja epätarkkuudesta

Helsingin kaupunginvaltuusto äänesti sote-lausunnostaan 21 kertaa pitkäksi venyneessä kokouksessaan.

Istunnosta tuli lopulta maratonistunto, jossa tehtiin Juha Sipilän (kesk.) sote-pakettiin 21 muutosesitystä.  Tunteet kävivät kuumina, josta esimerkkinä Eero Heinäluoman twiitti hieman ennen puolta yötä.

– Helsingin valtuusto antoi murska-arvion hallituksen sote-suunnitelmasta. Sipilän pitää laittaa valmistelu olennaiselta osiltaan uusiksi, Heinäluoma twiittasi.

Valinnanvapaudesta keskusteltiin ja äänestettiin Helsingin Sanomien mukaan eniten. Valtuustossa ei päätetty sote-uudistuksen suunnittelun jatkamisesta tai sen keskeyttämisestä, vaikka koko esityksen hylkäämistäkin joissakin puheenvuoroissa esitettiin, vaan vain lausunnosta ministeriöille näiden luonnoksesta lakiesitykseksi.

 

Helsingin Sanomat kirjasi juttuunsa muutamia repliikkejä, joista demokraatti.fi poimi osan.

Anna Vuorjoki (vas): ”Hallituksen esitys kaventaa demokratiaa, eikä pysty vastaamaan kansalaisten terveydenhuollon tarpeeseen.”

Maija Anttila (sd): ”En ole koskaan tavannut hallitusta, joka suhtautuu asiantuntijoiden kritiikkiin näin ylimielisesti, ja joka jääräpäisesti kritiikistä huolimatta vie asiaa eteenpäin.”

Sirpa Asko-Seljavaara (kok): ”Tässä maassa on erittäin edullinen terveydenhuolto. Miksi siitä pitää vieläkin säästää? Esitys on keskeneräinen ja tulkinnanvarainen, sen voimaantuloa on porrastettava.”

Matti Niiranen (kok): ”Helsingin ei pidä purkaa pienten alueellisten terveysasemien palveluverkkoa ennen kuin nähdään, miten pienet palveluntuottajat kaupunkiin sijoittuvat.”

 

Ville Jalovaara (sd): ”Juha Sipilän olisi kerrankin syytä kuunnella kuntia ja kaiken maailman dosentteja – itsekin muuten olen dosentti. Tässä on kyse elämästä ja kuolemasta. Entä jos palveut eivät toimi, silloin käy köpelösti.”

Osmo Soininvaara (vihr): ”Täytyy olla uskossaan todella vahva nähdäkseen tässä mitään järkeä. Mutta tää uudistus pitää jotenkin pelastaa.”

 

Vantaan valtuusto käsittelee luonnosta HS:n mukaan maanantaina.

 

Me Naiset: Muistisairas Mauno Koivisto muutti hoitokotiin – Tellervo opettelee nyt elämään arkea yksin

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
Presidentti Mauno Koivisto ja rouva Tellervo Koivisto sekä presidentti Martti Ahtisaari osallistuivat itsenäisyyspäivän ekumeeniseen juhlajumalanpalvelukseen Helsingin tuomiokirkossa 6. joulukuuta 2016. Tämä on viimeisimpiä Maunosta otettuja kuvia.

– Olimme suunnitelleet, että asuisimme yhdessä niin pitkään kuin olemme elossa, Tellervo Koivisto kertoo tänään ilmestyvässä Me Naisissa.

Tellervo ja  1980-luvun tasavallan presidentti Mauno Koivisto ovat siirtyneet elämässään seuraavaan vaiheeseen, kun Alzheimeria sairastava presidentti muutti hiljattain hoitokotiin. Mauno Koivisto kaatui yöllä kotonaan tammikuussa. Tapaturmassa häneltä murtui olkapään luu, ja käsi on nyt kantositeessä.

– Hän tarvitsee kaikessa ammatti-ihmistä hoitamaan, kun käsi on sidottuna, Tellervo Koivisto kertoo.

– Mauno on hoitokodissa toistaiseksi, mutta koska hänellä on jo ikää ja  muistisairaus, kotiinpaluu voi jäädä haaveeksi, Terllervo Koivisto kertoo.

Koivisto valittiin tasavallan presidentiksi 1981 Urho Kekkosen jälkeen.

 

Elinkeinoelämän Eva nyt kunta-alan pienipalkkaisten kimpussa – töissä on 7–8 prosentin lisähinta

Kuva: Getty Images
Hänellä on Evan mukaan 7-8 prosenttia lisää palkkaa.

Kunta-alan työehtosopimuksilla tehtävä työ on 7–8 prosenttia kalliimpaa kuin sama työ yksityisellä sektorilla, laskee Elinkeinoelämän valtuuskunta (Eva). Suurin lisäkustannus tulee työnantajan eläkemaksusta, joka on kunnissa keskimäärin neljä prosenttiyksikköä korkeampi kuin yksityisellä sektorilla. Kunnissa on aikoinaan myönnetty parempia eläke-etuja kuin yksityisellä puolella.

Loput selittyvät eroilla kuntien ja yritysten työehtosopimuksissa. Kuntatyössä voi olla alempia vähimmäispalkkoja kuin yksityisellä puolella, mutta toisaalta lyhyempiä työaikoja ja pitempiä lomia.

Tutkimuspäällikkö Ilkka Haaviston tekemä laskelma esitetään Evan julkaisussa ”Onko kuntatyö kallista?”. Laskelmassa on mukana kuusi ammattiryhmää: lähihoitajat, sairaanhoitajat, siivoojat, huoltomiehet, lastentarhanopettajat ja luokanopettajat.

Kaikkiaan Haavisto laskee, että kuntatyön lisähinnasta kertyy kunnille vuodessa 1,5–1,7 miljardin euron kustannustaakka.

– Se on kunnille merkittävä kilpailuhaitta suhteessa yksityisen sektorin palveluntuottajiin. Kunnat lähtevät takamatkalta kilpailuun yritysten kanssa, toteaa Haavisto.

Hän esittää, että eläkemaksuista syntyvää lisähintaa pitäisi tasata ja kunta-alan työehtoja muuttaa työnantajalle edullisemmiksi.

– Jos työnantaja ei ole kilpailukykyinen, siitä on haittaa myös työntekijälle, Haavisto perustelee.

AVAINSANAT