Turva – Hymy

Sipilä Ruotsin ja Suomen joutumisesta eri leiriin ydinasesopimuksissa: ”En näe siinä ristiriitaa”

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Pääministeri Juha Sipilä tapasi mediaa tänään iltapäivällä eduskunnassa.

Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) kertoi tänään medialle, että Tanska liittyy Suomessa sijaitsevaan EU:n hybridikeskukseen.

Keskus keskittyy hybridiuhkien torjuntaan.

– Oli ilo kuulla, että Tanska liittyy kolmantenatoista maana meidän hybridikeskukseen mukaan. Aika lailla kaikki taitaa nyt olla tästä kahdeksikosta mukana, Sipilä sanoi ja viittasi viiteen Pohjoismaahan ja Baltian maihin.

Sipilältä kysyttiin myös ydinasekieltosopimuksesta, jossa maamme ei ole mukana, mutta jonka Ruotsi on hyväksynyt ja pohtii sen allekirjoittamista. USA on koettanut saada Ruotsia luopumaan allekirjoittamisesta.

Viime kuussa Sipilä kertoi Ylen Ykkösaamussa kannattavansa avointa keskustelua siitä, missä joukossa ydinaseiden vähentämiseen vaikutetaan.

– Niin siis itse olen sitä mieltä, että Suomen kanta on hyvä ja perusteltu, mutta eduskunnassa on syytä käydä ne perusteet läpi, jotka siinä on ollut. Käsittääkseni valiokunnissa on jo käytykin sitä keskustelua ulkoministerin johdolla, Sipilä sanoi tänään.

Pohjoismaiden neuvosto on paraikaa koolla eduskuntatalossa ja Sipilän päivän ovat täyttäneet tänään pohjoismaisten ja Baltian maiden pääministerikollegoiden tapaaminen ja keskustelut.

”Ei ristiriitaa, koska molemmat sopimukset tähtäävät samaan asiaan.”

Suomi on mukana ydinsulkusopimuksessa, muttei ole menossa ydinasekieltosopimuksen.

– Tässä on kaksi leiriä, jossa Suomi on ollut ydinsulkusopimus-leirissä. Aseistariisunnan kautta ja tämän sopimuksen kauttahan Suomi on myös ydinaseettomuuteen sitoutunut. Me näemme tällaisen pragmaattisen lähestymistavan paremmaksi. Tämä on ollut Suomen pitkä linja.

– Hallituksen puolelta meillä on selvä linjaus tähän olemassa, mutta valiokunnissa tiedän, että on ainakin jonkinlainen keskustelu käyty ulkoministerin johdolla, hän toisti.

Sipilä totesi, että kummissakin sopimuksissa tavoitteena on ydinaseeton maailma. Ydinsulkusopimuksessa ovat mukana myös ydinasevallat.

Muun muassa SDP:n puoluehallitus on kehottanut Suomea allekirjoittamaan myös ydinaseet kieltävän sopimuksen.

Sipilän mielestä ei ole ongelmia, mikäli Suomi ja Ruotsin päätyvät eri leireihin, jos Ruotsi lopulta selvityksiensä jälkeen ydinasekieltosopimuksen allekirjoittaa.

– En näe siinä ristiriitaa, koska molemmilla sopimuksilla tähdätään samaan asiaan.

Nord Stream 2 on ”juridinen kysymys”.

Pohjoismaiden neuvostossa on noussut esiin myös suhtautuminen Nord Stream 2 kaasuputkeen, joka kuljettaisi maakaasu Venäjältä Saksaan.

– Siitä oli kysymys Ruotsin ja Tanskan suhtautumisesta asiaan ja oikeastaan molemmat totesivat, että mitään laillista mahdollisuutta ei ole estää sitä hanketta, vaikka siellä selvästi haluakin olisi.

– Suomi on lähtenyt koko ajan siitä, että tämä on ympäristölupa- ja talousvesien käyttölupakysymys niin kuin se oli se ykkönenkin (Nord Stream 1 -kaasuputki). Kyllä tässä loppujen lopuksi taitaa olla sitten sama näkemys, että tämä on niin kuin juridinen kysymys.

Nord Stream 2 yhtiö on venäläisen Gazpromin omistuksessa.

Digitalisaatio on ollut Suomen Pohjoismaiden neuvoston puheenjohtajuuden aikana yksi keskeisistä teemoista, Sipilän sanoin ”ohjaava lanka”. Asiasta on puhuttu jälleen Helsingissä.

Sipilän mukaan erilainen digitalisaation edistäminen, esimerkiksi hän nosti itsestään kulkevat ajoneuvot, vaativat yhteistä lainsäädäntövalmistelua. Erilaiset rajaesteet pitäisi ottaa huomioon.

– Uskon, että tässä asiassa pääsemme eteenpäin. Siitä tehdään ensin yhteinen selvitys ja sen pohjalle sitten ruvetaan rakentamaan yhteisiä käytäntöjä. Aika moni tarttui tähän näkökulmaan.

Supercell sai kiitosta.

Pohjoismaiden neuvoston agendan ulkopuolelta Sipilä sai vastattavakseen myös Iltalehden kysymyksen, miten hän suhtautuu siihen, että Supercellin omistajat ja perustajat tuovat Suomeen ison veropotin ja moni heistä nostaa tulonsa lähinnä ansiotuloina pääomatulojen sijaan.

– Se, että on ansiotuloina kertoo sitä, että se on optiopohjaista tienaamista ja Supecellin omistajathan ovat erittäin vastuullisia toimijoita. Olen ilolla pannut merkille sen, miten he käyttävät myöskin varallisuutta Suomen rakentamiseen ja uusien yritysten synnyttämiseen, Sipilä vastasi.

Sipilä mukaan toiminta on sellaista vastuullisuutta, jota hän on suomalaisilta pörssiyhtiöiltä perännyt.

Tuomio oli liikaa – oikeusministeriö esittää valtakunnansyyttäjälle potkuja

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Valtakunnansyyttäjä Matti Nissinen.

Oikeusministeriö aikoo esittää huomenna torstaina valtioneuvoston istunnossa, että valtioneuvosto irtisanoisi valtakunnansyyttäjä Matti Nissisen. Ministeriö kertoo asiasta tiedotteessaan.

Esityksen taustalla on Nissisen joulukuussa saama tuomio virkavelvollisuuden rikkomisesta, jonka jälkeen oikeusministeriö käynnisti virkamiesoikeudellisen harkinnan.

Kokonaisharkinnan perusteella oikeusministeriö on päätynyt esittämään irtisanomista, tiedotteessa kerrotaan.

Oikeusministeriö on tehnyt oikeudellisen arvion Nissisen edellytyksistä hoitaa valtakunnansyyttäjän tehtävää korkeimman oikeuden tuomion jälkeen. Ministeriön arvion mukaan kyseisen tuomion jälkeen Nissisellä ei enää näitä edellytyksiä olisi.

Ministeriö kertoo julkaisevansa päätöksen tarkemmat perustelut valtioneuvoston tehtyä ratkaisunsa.

Päätösvalta irtisanomisessa on kuitenkin valtioneuvostolla. Mikäli valtioneuvosto hyväksyy esityksen, tiedottaa oikeusministeriö tarkemmin ratkaisusta ja sen perusteluista valtioneuvoston istunnon jälkeen torstaina.

Demarinuoret: Suomen on tuomittava Turkin aloittama hyökkäys – ”Suomen valtiojohto vaikenee asiasta”

Kuva: Ella Kaverma
Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi.

Turkki on aloitti viime lauantaina hyökkäyksen Syyrian puolelle Rojavan kurdialueille.

Maanantaina presidentti Recep Tayyip Erdogan ilmoitti operaation päättyvän vasta kun sen ”tavoite on saavutettu”.

Sosialidemokraattiset Nuoret vaatii kannanotossaan Suomea tuomitsemaan Turkin aloittaman hyökkäyksen.

Pommituksissa on kuollut ja loukkaantunut jo nyt sotilaiden lisäksi lukuisia siviilejä.

Alueella olevat ja Turkin kohteena olevat kurdit ovat olleet tehokkain toimija ISIS:n vastaisessa koalitiossa. Turkki on ilmoittanut toimivansa Venäjän tuella, ja Yhdysvallat on puolestaan tukenut alueen kurdijoukkoja.

Demarinuorten mukaan Turkin toiminta heikentää paitsi alueen vakautta myös suurvaltojen suhteita ja on omiaan tuomaan lisää kansainvälisiä jännitteitä.

– Suomen on tuomittava Turkin toimet ja vaadittava Turkkia lopettamaan tämä mieletön aggressio ja ihmisoikeuksien polkeminen. Tällainen hyökkäyspolitiikka on ehdottoman tuomittavaa, mutta Suomen valtiojohto vaikenee asiasta, Demarinuorten puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi sanoo.

”Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää.”

– Suomen johdon hampaattomuus Turkin aggressiivista toimintaa kohtaan on täysin pöyristyttävää, ja ulkopoliittinen johto tuntuu hukanneen Suomen linjan kokonaan. Kaiken kukkuraksi ulkoministeri Timo Soini on vierailullaan Turkissa ja tavatessaan presidentti Erdoğanin kehunut Suomen ja Turkin jakavan länsimaiset arvot, hän jatkaa.

– Tämän ohella on todella käsittämätöntä, että Soini vielä puolustaa Suomen asekauppoja konfliktialueille, kuten Lähi-itään. Toisten kärsimyksestä hyötyminen on kuvottavaa toimintaa. Suomen linjana on ollut, että se ei myy aseita sotaa käyviin maihin, ja tätä on alettava jälleen noudattamaan, Näkkäläjärvi vaatii.

Eikö parlamentarismi maistu suomalaisille? – Evan kyselyssä presidentille halutaan nykyistä enemmän valtaa

Kuva: Jemina Rauhansalo

Suomalaiset haluavat presidentille lisää valtaa, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunnan Evan tutkimuksesta.

Jopa 61 prosenttia antaisi presidentille ainakin melko paljon valtaa eduskunnan lainsäädäntötyöhön.

Keskeisiin valtion virkanimityksiin ainakin melko paljon valtaa presidentille antaisi puolestaan 55 prosenttia vastaajista. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ainakin melko paljon valtaa haluaisi antaa 82 prosenttia vastaajista.

Tulokset perustuvat reilun 2 000 henkilön antamiin vastauksiin. Virhemarginaali on 2–3 prosenttiyksikköä kumpaankin suuntaan. Tiedot kerättiin 2.–15. tammikuuta.

SDP:n Haatainen luottaa yhä arvojen voimaan – Tutkija: Vallankäytön painotukset riippuvat pitkälti presidentistä

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto
SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kampanjoi Narinkkatorilla Helsingissä tammikuun alussa.

Paraikaa kohti ensimmäistä kierrosta kirmaavassa presidentinvaalitaistossa ei ole rakentunut yhtä vahvaa vastakkainasettelua arvoteemoissa kuin aikaisemmissa vaaleissa, akatemiatutkija Hanna Wass arvioi.

– On kiinnostavaa, että arvojohtajuudesta puhutaan, mutta sen määritteleminen ja ehdokkaita jakavat linjat ovat yhä vaikeampia löytää, Wass toteaa Demokraatille.

Maailma monimutkaistuu, ja perinteiset arvomittarit eivät enää tahdo päteä. Wassin mukaan keskustelu on jäänyt hivenen ontoksi myös presidentin muuttuneiden valtaoikeuksien seurauksesta. Ei ole täysin selvää, mitä arvojohtajuudella tarkoitetaan.

Kun presidentin roolia kavennettiin, valtaa ei täysmääräisesti onnistuttu siirtämään kenellekään.

– Vaikka perustuslaissa presidentin vallankäytölle asettamat raamit ovat selkeät, niin kirjaukset jättävät aina toimijoille omaa tilaa, hän huomauttaa.

– Tämä on nähty kaikkien presidenttien kohdalla.

Presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja.

SDP:n presidenttiehdokas Tuula Haatainen kertoo Demokraatille kampanjan loppurutistuksen keskeltä halunneensa tuoda heti alusta pitäen arvoja mukaan vaalikeskusteluun.

– Olen ilokseni huomannut, että arvokeskustelu on saanut enemmän huomiota.

Haatainen korostaa, että presidentti on suomalaisessa yhteiskunnassa keskeinen arvojohtaja ja mielipidevaikuttaja sekä myös yhteiskunnan viestinviejä maailmalla.

– Tämän vuoksi on tärkeää, että ehdokkaiden arvot tulevat selkeästi esiin vaalikeskusteluissa.

Haatainen uskoo yhä, että lopulta ihmiset kuitenkin tekevät valintansa ehdokkaan arvojen perusteella. Mutta millainen arvojohtaja olisi presidentti Tuula Haatainen?

– Olisin itse aktiivinen keskustelussa EU:n vakaasta tulevaisuudesta ja nostaisin Suomen roolia YK:ssa. Suomen on nostettava profiilia myös ilmaston muutoksen hillitsemiseksi, eriarvoistumisen vähentämiseksi sekä tyttöjen ja naisten oikeuksien puolustamiseksi.

Haatainen toteaa, että aikuisten on kannettava vastuuta siitä, että kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen seuraukset otetaan vakavasti.

– Lukemattomat ihmiset ovat kannustaneet pitämään esillä, että nuorilla säilyy usko tulevaisuuteen ja että ikääntyvillä on oikeus riittävään toimeentuloon ja mahdollisuus arvokkaaseen elämään.

– Haluan myös pitää esillä työelämän reiluja pelisääntöjä. Työntekijöillä ja töitä hakevilla on oltava oikeus kunnon toimeentuloon, jolla elättää itsensä ja perheensä. Presidenttinä olisin ääni niiden puolesta, joiden ääni ei nyt riittävästi kuulu.

Vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti kulloisestakin viranhaltijasta.

Mutta miten paljon henkilökohtaiset arvot voivat näkyvät presidentin toiminnassa? Akatemiatutkija Wassin mukaan vallankäytön määrä ja painotus pohjautuvat pitkälti siitä, kuinka pätevä ja halukas viran kulloinenkin haltija on tuuppimaan niitä rajoja, joita laki asettaa.

Ennen kuin Sauli Niinistö antoi tasavallan presidentin juhlallisen vakuutuksen, häntä pidettiin oikeistolaisena poliitikkona, joka kehotti lapsia kiipeilemään puissa mikäli varoja kiipeilytelineisiin ei ollut.

Presidenttinä Niinistö on keskittynyt taasen ulkopolitiikkaan. Silloin, kun hän on puhunut ”pehmeistä teemoista”, on hän korostanut pienen ihmisen asiaa ja yhtenäisyyden retoriikkaa.

– Siinä on viety vastaehdokkailta pontta pois, Wass analysoi.

Istuva presidentti onkin pyrkinyt häivyttämään perinteistä presidentinvaaleissa nähtyä ideologista vastakkainasettelua.

– Pyrkimys nousta päivän politiikan yläpuolelle ei kuitenkaan ole Niinistön omaa keksintöä, vaan samaa käytti aikanaan jo esimerkiksi Tarja Halonen, Wass huomauttaa.

Kokoomusministeri puolustaa Ilkassa aktiivimallia ja puuttuu jo lakko-oikeuteenkin: ”Pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari
Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.).

Sanomalehti Ilkan mukaan oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ei pistäisi pahakseen, vaikka Suomessa käytäisiin perusteellinen poliittinen keskustelu työrauhakysymyksistä.

– Lakko-oikeus on perustavanlaatuinen, mutta pitäisi määritellä tarkemmin, mikä on laiton tai laillinen lakko, mikä oikeutettu. Sitä rajaustyötä pitäisi tehdä ripauksen verran enemmän, Häkkänen sanoo lehdessä.

– Kansainvälinen kilpailu muuttuu tulevina vuosina Suomen kannalta erittäin vaikeaksi, eikä meidän kannattaisi itse ruokkia tällaista kilpailuhaittaa, mitä työmarkkinoiden levottomuudet ovat, hän jatkaa.

SAK:n jäsenliitot pohtivat tänään osallistumistaan keskusjärjestön 2.2. mielenilmaukseen. Häkkänen sanoi Ilkalle, jonka haastattelu oli tehty jo ennen jäsenliittojen kokousta, ettei mitään erityisterveisiä liitoille ole lähettää.

– Pitkän linjan työmarkkinavaikuttajat tietävät kyllä, että hallituksen toimet ovat jo nyt nopeuttaneet sekä työllisyyden että talouden kasvua.

– Jos ay-liikkeen johtajat närkästyvät jo aktiivimallista, tuovat tekoälykehitys ja robotisaatio todella isoja haasteita. Niihin on pakko lähteä mukaan tai muuten kansainvälinen kehitys ajaa ohi.

– Miksi pitää järjestää työmarkkinapoliittista hässäkkää ennen kuin on edes nähty lain vaikutukset, hän myös sanoo.

Häkkänen nostaa myös esiin sen, että valtiovarainministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut lisää resursseja työllisyyspalveluihin.

– Mikä tässä vielä on ongelma? Eikö voitaisi katsoa, toimiiko aktiivimalli, ja vetää siitä yhdessä johtopäätökset. Jos on tullut enemmän ongelmia kuin hyötyjä, puututaan niihin sitten, ministeri sanoo Ilkalle.

Keskustelua aiheesta