tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Sipilä toivoo sopimuksen syntyvän – keskusteluja on käyty koko viikonloppu

Kuva: Lehtikuva
SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly ja pääministeri Juha Sipilä (kesk.) keskustelivat maanantaina ennen SAK:n hallituksen kokousta.

SAK:n hallitus on aloittanut yhteiskuntasopimuksen käsittelyn. Kokoukseen osallistunut pääministeri Juha Sipilä (kesk.) toivoi SAK:hon tullessaan, että yhteiskuntasopimus syntyisi.

– Vielä kertaan ne hallituksen päätöksen taustat ja selvitän jos on epäselvyyttä, Sipilä kertoi toimittajille ennen kokouksen alkua.

Sipilä on SAK:n hallituksen kuultavana kokouksen aluksi. Palkansaajakeskusjärjestön puheenjohtaja Lauri Lyly sanoi STT:lle odottavansa pitkää kokousta.

– Arvostan sitä, että pääministeri on itse päässyt tänne paikalle, Lyly sanoi.

Sipilä kertoo käyneensä viikonlopun aikana tiiviisti keskusteluita ammattiliittojen kanssa. Eilisiltana hän tapasi muun muassa PAMin puheenjohtajan Ann Selinin ja tämän tiimin. Tapaaminen kesti Sipilän mukaan toista tuntia. Hän uskoo, että hallituksen linja kirkastui ammattiliitolle, mutta ei aamulla lähtenyt vielä arvioimaan liiton kantaa.

– Käytiin hyvin perusteellisesti läpi, ihan juurta jaksain, miksi tätä tehdään. En tiedä, mikä heidän vaikutelmansa asiasta on, mutta uskon, että hallituksen näkökulma kirkastui heille, Sipilä sanoi.

Viikonloppuna on Sipilän mukaan käyty keskusteluita varsinkin Suomen palkkamallin selkeyttämisestä.

SAK:n hallitus päättää tänään, hyväksyykö se työmarkkinajärjestöjen neuvotteleman yhteiskuntasopimuksen. SAK:n liitoista PAM, Rakennusliitto, Lentoemäntä- ja stuerttiyhdistys sekä Elintarviketyöläiset ja AKT ovat päättäneet, että ne eivät lähde neuvottelemaan työehtosopimuksiaan yhteiskuntasopimuksen pohjalta.

Ministeri väläyttää vaihtoehtoa: ”Jopa peruuttamalla kansalaisuus”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Eurooppa-, kulttuuri- ja urheiluministeri Sampo Terhon (uv.) mukaan sinisen tulevaisuuden mielestä Suomeen tarvitaan viranomaisten toiminnan tueksi riittävät terroristilait.

– Meillä on syytä muodostaa toimiva kokonaisuus, joka nimenomaan turvaa myös tavallisten kansalaisten näkökulmasta järjestelmän toimivuuden, Terho sanoi.

Terhon mukaan tiedustelulainsäädäntö on tärkeä mutta ei välttämättä riittävä. Hänen mukaansa on oltava lainsäädännölliset keinot laittomasti maassa olevien, turvallisuusuhkaksi luokiteltujen ihmisten säilöönottoon. Ministerin mukaan tarvitaan tarkkaan harkittu kokonaisuus lainsäädäntöä.

– Siihen voi liittyä esimerkiksi turvallisuusuhkiksi luokiteltujen ihmisten säilöönotto ja Suomeen palaavien jihadistitaistelijoiden mahdollinen säilöönotto tai muuten saaminen vastuuseen teoistaan. Jopa peruuttamalla kansalaisuus, Terho sanoi.

Keskustelua aiheesta

Uusi pääsihteeri Simo Rissanen: ”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä”

Demarinuorten liittohallitus on valinnut Simo Rissasen, 24, liiton pääsihteeriksi. Rissanen aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa.

Tällä hetkellä Rissanen työskentelee Suomen Ammattiin Opiskelevien Liitto – SAKKI ry:n järjestöasiantuntijana ja toimii Nuorisoasuntoliitossa varapuheenjohtajana.

”Demarinuoret on viimeisen parin vuoden aikana nostanut entisestään profiiliaan modernin sosialidemokratian äänenä ja on mahtavaa päästä mukaan tiimiin! On tärkeää, että myös tulevaisuudessa meillä on sosialidemokraattisessa liikkeessä osaavia tekijöitä mukana ja juuri tätä voimme Demarinuorissa edistää”, Rissanen toteaa innostuneena.

Demarinuoret on poliittinen nuorisojärjestö, jolla on toimintaa ympäri Suomen. Järjestön kautta nuorilla on mahdollisuus vaikuttaa yhteiskuntaan sekä paikallisesti että valtakunnan tasolla.

”Hakuprosessin aikana liittohallitus vakuuttui Simon monipuolisesta kokemuksesta ja vahvasta otteesta järjestön uudistamiseen. On ilo saada Simo Ympyrätaloon!”, puheenjohtaja Mikkel Näkkäläjärvi toteaa.

AVAINSANAT

”Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

Kokoomuksen kansanedustaja Outi Mäkelä ihmettelee Mauri Pekkarisen puheita kaupungistumisen estämisestä.

Keskustan kansanedustaja vaati lauantaisessa puheessaan hallitukselta syksyn budjettiriiheen toimia, joilla estettäisiin väestön keskittymistä erityisesti Uudellemaalle ja Helsinkiin.

Mäkelä toteaa, että Pekkarisen puheet ovat maanantaisten korjaustenkin jälkeen täysin ristiriidassa hallitusohjelman kanssa.

“Herää kysymys, että onko keskusta sitoutunut hallitusohjelmaan vai maakuntaäänestäjien kosiskeluun. Tuoreet puolueiden kannatusmittausten tulokset ovat ilmeisesti saaneet hien Pekkarisen otsalle. Keskustalaiset luovat puheillaan mielikuvaa, että ikään kuin maakuntien ongelmat olisivat suurten kaupunkien vika. Kaupunkiseutujen ja koko maan kehittäminen eivät ole toisiaan poissulkevia asioita”, Mäkelä toteaa.

“Keskustan on tunnustettava tosiasiat, sillä kaupungistuminen on globaali megatrendi. Olemme kuulleet vuoden mittaan keskustalaisten suusta huolestuttavia puheenvuoroja, jotka perustuvat enemmän uskomuksille kuin faktoille. Muun muassa pääministeri Juha Sipilä tokaisi kuntavaalien aikana uskovansa kaupungistumisen virran kääntymiseen. Keskustan on aika lopettaa vaalihöpinät ja sitoutua hallitusohjelmaan”, Mäkelä summaa.

Keskustelua aiheesta

Oikeusministeri kiirehtisi tiedustelulakia, mutta lain läpimeno ei ole helppoa

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen

Oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) uskoo, että perustelut kiirehtimismenettelylle täyttyvät tiedustelulainsäädännön kohdalla. Häkkänen kuitenkin painottaa, että perustelujen täytyy olla kristallinkirkkaat, sillä tästä tulisi ennakkotapaus kiirehtimismenettelyn käyttämiselle.

Tiedustelulainsäädännön hyväksyminen vaatii perustuslain muuttamista. Jotta perustuslakia saataisiin muutettua tämän vaalikauden aikana, täytyy kiirehtimismenettelyn saada taakseen viisi kuudesosaa eduskunnasta.

Muun muassa pääministeri Juha Sipilä (kesk) on vaatinut tiedustelulain mahdollisimman pikaista hyväksymistä.

Keskustelua aiheesta

Halla-ahon käytös suututtaa taas – ”Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho jakoi Facebook-sivuillaan MV-julkaisun juttua, jossa väitettiin että Turun puukotusten uhreja auttanut afganistanilainen ei olisikaan auttanut uhreja toisin kuin Turun Sanomissa kerrottiin. Halla-aho myös kuvaili Turun Sanomien toimintaa ”todella härskiksi” ja arvioi MV:n jutun pitävän paikkansa.

MV:n väite perustui kuvaan, jossa näkyi kantasuomalaisen näköisiä auttajia. Hieman päivityksen julkaisun jälkeen jutun afganistanilaisesta auttajasta tehnyt Turun Sanomien toimittaja Rebekka Härköselle alkoi tulla vihapostia, joita kertyi satoja.

Afganistanilaismies oli kuitenkin auttanut toista uhria, jota oli puukotettu poskeen. Härkönen on tarkistanut tämän eri lähteistä. Turun Sanomilla on myös kuvaa, jossa miehen molemmissa hihoissa on veriläiskiä. Lehtikuvan kuvassa mies on uhrin luona ensihoitohenkilöstön kanssa.

Halla-aho kertoo, että pointti oli hänen mielestään se, että suomalaisia auttajia ei nostettu esille.

– Kuten kuvastakin kävi ilmi, niin siellä on tietysti pyritty aika oman agendan mukaisesti valikoimaan niitä ihmisiä, joita nostetaan esille, ja sitten kun auttaja ei sovikaan siihen profiiliin, jota halutaan nostaa esille, niin ne vaietaan kokonaan, Halla-aho sanoo.

Turun Sanomat oli yrittänyt Härkösen mukaan saada haastattelua myös suomalaismieheltä, mutta tämä ei ollut suostunut haastatteluun. Suomalaismiestä oli tavoitellut toinen toimittaja, ei jutun tehnyt Härkönen.

– Sitä ei Turun Sanomissa kerrottu, se on ihan mahdollista. Sen Turun Sanomat olisi voinut kirjata juttuun, Halla-aho sanoo.

Halla-aho ei katso, että hänellä olisi vastuu korjata Facebook-sivuille kirjoittamaansa.

– Sen tarkistaminen, miten asiat oikeasti menivät, on tiedotusvälineiden tehtävä, Halla-aho sanoo.

”Kohtuutonta nuorta auttajamiestä kohtaan”

Rebekka Härkönen kertoo, että häntä huolettaa eniten afganistanilaismiehen turvallisuus.

– Tämä on kohtuutonta miestä kohtaan, joka ei tunkenut mihinkään haastatteluun. Sain hänet omien lähteideni kautta kiinni. Poika on kertonut poliisille saman tarinan, ja hän on todennut, että voi kertoa tilanteen valaehtoisesti myös oikeussalissa.

Härkönen perää vastuuta Halla-aholta puolueen puheenjohtajana.

– Puolueen puheenjohtaja jakaa journalistin ohjeisiin sitoutumattoman julkaisun päätelmiä tällä tavalla, se on mielestäni käsittämätöntä, Härkönen sanoo.

Poliisi on ilmoittanut Härköselle tutkivansa vihakampanjan, halusi Härkönen sitä tai ei. Hän on pyytänyt poliisia suojelemaan haastateltavaansa. STT:n tiedossa ei ole, että Halla-ahon toimia tutkittaisiin asiassa. Halla-aho ei kehottanut ketään mihinkään toimiin päivityksessään.

Halla-aho poisti Facebook-jakonsa myöhemmin.

– Totesin pienen harkinnan jälkeen, että MV-lehti on niin latautunut, että jos mitään sen julkaisemaa jakaa, huomio kiinnittyy itse lähteeseen, Halla-aho kertoo.

STT–OLLI-PEKKA PAAJANEN

Keskustelua aiheesta