”Juristit loppuvat” – Sipilä: Turvapaikanhakijoiden palautuksia ei ehkä enää pystytä nopeuttamaan resurssilisäyksillä

Kuva: Lehtikuva / Roni Rekomaa

Hallitus pohtii ensi viikon budjettiriihen alla, tarvitaanko sisäisen turvallisuuden varmistamiseen vielä lisää resursseja jo tehtyjen päätösten päälle. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) sanoi lauantaina, että Turun joukkopuukotus vaikuttaa budjettilinjauksiin.

– Sitä nyt valmistellaan, että josko tarvitaan johonkin lisää resursseja. Totta kai se (Turun isku) vaikuttaa siihen, sanoi Sipilä, joka esitteli lauantaina työtään ja työhuonettaan valtioneuvoston avointen ovien päivässä.

Päätökset tehdään kuitenkin vasta riihessä, pääministeri huomautti.

Puoliväliriihessä keväällä hallitus päätti antaa lisää rahaa useille turvallisuudesta vastaaville viranomaisille. Silloin sovittu sadan miljoonan euron potti jaetaan poliisin, suojelupoliisin, Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien kesken.

Siihen Sipilä ei välttämättä usko, että kielteisen päätöksen saaneiden turvapaikanhakijoiden palautuksia olisi mahdollista enää nopeuttaa resursseja lisäämällä.

– Lisää resursseja on jo pistetty oikeuskäsittelyyn ja turvapaikkapäätösten tekemiseen. Nyt katsotaan, onko enää mahdollista resursseja lisäämällä nopeuttaa palautuksia, koska taitaa loppua juristit. Se on aika iso se lisäys, mikä on jo tehty, hän kommentoi perjantaina Tukholmassa.

Pakolaiskiintiön nostaminen on pääministerin mielestä perusteltua, jos eurooppalainen järjestelmä saadaan toimimaan ja turvapaikanhakijoiden hallitsematon virta paremmin hallintaan.

– Järjestelmä pitää saada toimimaan niin, että ihmisiä pystytään auttamaan lähempänä. Silloin minusta olisi perusteltua, että otetaan hallitummalla prosessilla lähempää kriisialueita suoraan pakolaiskiintiöjärjestelmän kautta ihmisiä tänne.

Sipilä kertoi keskustelleensa asiasta Ruotsin pääministerin Stefan Löfvenin kanssa perjantaina ja hänen mukaansa ruotsalaiset ovat asiasta samaa mieltä.

Sisäministeri Paula Risikko (kok.) on ehdottanut Suomen pakolaiskiintiön nostamista takaisin 1 050:een ensi vuonna.

Keskustelua aiheesta

”Keskustelu ajautunut väärille urille” – SAK:n Eloranta haluaa lopun työttömien syyllistämiselle

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa
SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta.

Suomen suurimman palkansaajajärjestön puheenjohtajan Jarkko Elorannan mielestä työvoiman kohtaanto-ongelmasta käyty keskustelu on ajautunut väärille urille, kun lääkkeiksi tarjotaan vain työvoiman tarjonnan lisäämistä ja työttömyysturvan leikkaamista.

– Kohtaanto-ongelma ei ratkea ilman, että työttömien ja matalan koulutuksen omaavien osaamista parannetaan, SAK:n Eloranta painottaa.

Hän huomauttaa, että osa avoinna olevista työpaikoista ei ole aitoja työpaikkoja tai niiden ehdot eivät ole kelvollisia.

– Todellinen työvoimapula kohdistuu harvoihin ammatteihin ja on usein alueellista. Ennakoivalla työntekijöiden osaamisen kehittämisellä tähän voidaan varautua, ja fiksut työnantajat ovat näin toimineetkin.

– Alan vaihtaminen on Suomessa teoriassa helppoa, mutta käytännössä vaikeaa. Nykyjärjestelmä ohjaa alanvaihtoon pääasiassa työttömiä ja niitä, joilla terveydellinen syy edellyttää ammatin vaihtamista. Nopeasti muuttuvassa työelämässä tämä ei riitä.

SAK on esittänyt uraohjausta kaikille työntekijöille.

Elorannan mukaan uraohjauspalvelut on koottava osaksi tulevien maakuntien kasvupalveluja, joiden yhtenä tehtävänä on tarjota tietoa tulevasta työvoimantarpeesta myös alanvaihtoa suunnitteleville.

”Koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava.”

Työttömyysturvaa leikkaava aktiivimalli on ajautunut vaikeuksiin eduskunnassa. Valiokuntakäsittelyssä malli on todettu muun muassa eriarvoisuutta lisääväksi ja byrokraattiseksi.

– Perustuslakivaliokunta kiinnittää huomiota SAK:n alusta asti esiin tuomiin ongelmiin. Mallin korjailu ei auta, vaan koko aktiivimallista on viimeistään nyt luovuttava, sanoo Jarkko Eloranta.

Hän varoittaa hallitusta luomasta monimutkaista ja työttömille vaikeasti avautuvaa järjestelmää. Sen sijaan työttömyysturvan karensseja pitää yksinkertaistaa ja työttömien palveluita parantaa.

”Uhkasakkoja kunnille, jos lapsen oikeuksia ei kunnioiteta” – Li Andersson vaatii lisää käsiä lastensuojeluun

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander

Vasemmistoliiton puheenjohtaja, kansanedustaja Li Andersson on tänään aloittanut kansanedustajien allekirjoituksien keräämisen lakialoitteeseen lastensuojelun sosiaalityön mitoituksesta.

Lastensuojelun resurssit vaikuttavat tuhansien suomalaislasten oikeuksien suojeluun. Viimeistään henkilökunnan voimakkaiden hätähuutojen jälkeen pitäisi olla jokaiselle selvää, että lastensuojeluun tarvitaan lisää henkilökuntaa, vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson sanoo.

– Se edellyttää sekä velvoittavia mitoituksia lainsäädäntöön että henkilöstötarpeen huomioimista koulutuspolitiikassa.

Lakialoitteen mukaan lapsen asioista vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi olla vastuullaan vain niin monta lasta, joiden osalta hän suoriutuu lastensuojelulakiin ja muuhun lainsäädäntöön sisältyvistä velvoitteista. Lapsen asiasta vastaavalla sosiaalityöntekijällä voisi kuitenkin olla vastuullaan enintään 30 lasta. 

Lapsen oikeuksista pitää välittää joka päivä.

Yli tuhat sosiaalityöntekijää ja sosiaalityön opiskelijaa julkaisi lasten oikeuksien päivänä 20.11.2017 vetoomuksen nostaakseen esiin työhönsä ja lasten oikeuksien toteutumiseen liittyviä epäkohtia. Vetoomuksen taustalla on sosiaalityöntekijöiden vakava huoli lasten ja nuorten heitteillejätöstä lastensuojelun kroonisen aliresurssoinnin takia.

Kaikki poliitikot ovat huolissaan lastensuojelusta kun ilmenee rajuja epäkohtia, kuten lapsen oikeuden loukkauksia tai jopa kuolemantapauksia, Andersson toteaa.

– Lapsen oikeuksista pitää kuitenkin välittää joka päivä, eli silloin kun laaditaan talousarvioita ja päätetään sosiaalityön rahoituksesta. Kannatan uhkasakkoja kunnille, jos ne eivät kunnioita lapsen oikeuksia ja turvaa lastensuojelun resursseja.

Useissa kunnissa sosiaalityöntekijöillä voi olla 40, 60 tai jopa 80 lasta sosiaalityöntekijää kohden. Tilanne on hankala, sillä palveluiden asiakkaana on lapsia, joiden tilanteet ovat vakavasti vaarantuneita ja turvattomia.

Antti Rinne Lännen Medialle: ”Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa”

Kuva: Lehtikuva / Jussi Nukari

Keskituloiset perheet putoavat varhaiskasvatusmaksujen ansiosta lähelle köyhyysrajaa, SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne toteaa Lännen Median haastattelussa.

– Se on tärkeätä sanoa ääneen.

Rinne korostaa haastattelussa päivähoitomaksujen olevan keskeinen lapsiperheiden köyhyyttä tuottava ongelma.

– Yli 14 000 euron nettosäästö kolmessa vuodessa on valtava summa perheelle. Esitämme, että maksuton varhaiskasvatus rinnastetaan perusopetukseen perustuslain tasolla. Varhaiskasvatus olisi hyvä kirjata perustuslakiin, Rinne sanoo Lännen Medialle.

Yli 14 000 euron nettosäästön Rinne  pohjaa esimerkkitapaukseensa, jossa perheen molemmat huoltajat ansaitsevat bruttona 2 500 euroa kuukaudessa. Mikäli perheellä on kaksi samaan aikaan päivähoidossa olevaa pientä lasta, perheellä hupenee varhaiskasvatusmaksuihin 4 862 euroa 11 kuukauden aikana. Kolmessa vuodessa summaksi kertyy 14 586 euroa.

Summaa voidaan pitää suurena, kun esimerkkiperheen bruttotulot samalta ajalta ovat 180 000 euroa. Esimerkkilaskelma on tehty Lahden kaupungin laskurilla.

SDP esittääkin varhaiskasvatusmaksujen poistamista.

SDP esittääkin viime viikoilla julkaisemassaan vaihtoehtobudjetissa varhaiskasvatusmaksujen poistamista. Puolueen esityksessä poistamiseen on varattu 100 miljoonaa euroa. Rinne kuitenkin huomauttaa vielä, että varhaiskasvatuksen maksuttomuuteen siirtyminen edellyttäisi tulevina vuosina 200 miljoonan euron vuotuista panostusta.

Hänen mukaansa puolue on tähän valmis, mikäli pääsee hallitukseen, Lännen Median haastattelusta selviää.

Puolueen laatimassa toimenpideohjelmassa lapsiperheköyhyyden vähentämiseksi toisena keskeisenä keinona on oppivelvollisuuden pidentäminen 18 ikävuoteen asti. Oppivelvollisuuden pidentäminen vaikuttaisi perheiden talouteen poistamalla lukion ja ammattikoulujen oppimateriaalien kustannukset.

 

Hallitus painii kasvupalvelulain kanssa – keskustan ja kokoomuksen kompromissi ei kelvannut sinisille

Kuva: Lehtikuva / Martti Kainulainen
Neuvotteluihn osallistunut elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.).

STT:n tietojen mukaan keskusta ja kokoomus ovat päässeet yhteisymmärrykseen kasvupalvelulain päälinjauksista, mutta siniset ei ole hyväksynyt ratkaisua.

Maakuntauudistukseen liittyvä kasvupalvelulaki siirtää työllisyys- ja yrityspalvelut valtiolta maakunnille.

Keskustan ja kokoomuksen kompromissin mukaan kuntayhtymä voisi tietyin ehdoin järjestää palvelut maakuntien sijaan.

Uudellemaalle hallitus on jo aiemmin luvannut erillisratkaisun, jonka mukaan kasvupalveluiden järjestämisvastuu saa olla pääkaupunkiseudun kuntien muodostamalla kuntayhtymällä maakunnan sijaan.

Keskustan ja kokoomuksen ratkaisussa kaikissa maakunnissa kunnat voisivat halutessaan muodostaa kuntayhtymän, jolla olisi järjestämisvastuu kasvupalveluista. Ehtona olisi, että ainakin suurin osa maakunnan kunnista olisi mukana kuntayhtymässä.

Vaatii uuden lausuntokierroksen.

Myös muut suuret kaupungit ovat vaatineet pääkaupunkiseudun mallin kaltaisia erillisratkaisuja, joita kokoomus on kannattanut.

Hallituksessa on pohdittu myös erillisratkaisun antamista muutamalle kaupungille, mutta perustuslakiasiantuntijat ovat varoittaneet ratkaisusta, jonka perusteita olisi ollut vaikea ujuttaa perustuslakivaliokunnan seulasta läpi.

Hallituksen on ollut määrä lähettää kasvupalvelulaki uudelle lausuntokierrokselle perjantaina, mutta lähetys voi venyä sovun etsinnän pitkittyessä. Uusi lausuntokierros tarvitaan, jos esitys muuttuu ratkaisevasti.

Kasvupalvelulaista ovat neuvotelleet elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.), oikeusministeri Antti Häkkänen (kok.) ja työministeri Jari Lindström (sin.).

Lintilä esittelee asiaa hallituksen reformiministeriryhmälle torstaina, mutta ratkaisua ryhmästä ei odoteta.

Jos ministerikolmikko ei löydä ratkaisua, asia voi siirtyä ”trion” eli hallituspuolueiden puheenjohtajien ratkaistavaksi.

Mikko Isotalo–STT

Tietämättömyys lisää pelkoa, sanoo Henry Hedman, joka toivoo Suomeen romanikansanedustajia: ”Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani”

Kuva: Jari Soini

”Mä näytän vielä teille, että mekin olemme ihmisiä”-ajatus oli voimakkaana opetusneuvos Henry Hedmanin mielessä jo lapsena. Hän muistaa kerran oman perheensä päässeen yöpymään saunaan.

Sieltä piti lähteä aikaisin aamulla, etteivät muut näkisi romanien yöpyneen heillä. Terve itsetunto on tuonut mukanaan rohkeuden tarttua toimeen ja esiintyä.

– Suurin osa ihmisten peloista ja kielteisistä asenteista johtuu tietämättömyydestä tai jostakin kielteisestä kokemuksesta.

Jotkut miettivät jopa paikkakunnalta muuttamista kuullessaan romaniperheen muuttavan naapuriin. Näin kävi myös Hedmanien kohdalla. Ennakkoluulot murenivat tutustumisen kautta.

– Mikään asia ei ole liian vaikeaa, kun haluamme ottaa toisen kulttuurin huomioon ja samalla kunnioittaa omaa kulttuuriamme.

Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Opiskelijoiden keskuudessa Hedman on voinut huomata valtavan muutoksen asenteissa pääväestöön kuuluvan ja romanin tutustuessa. Vaikka romanien tilanne on Suomessa parantunut esimerkiksi koulutuksen ja asuntojen suhteen, tehtävää on vielä paljon.

– Stereotypiat ovat saaneet uusia muotoja, mutta ne ovat edelleen esteenä. Vuorovaikutus ei tahdo onnistua. Romanit eivät luota pääväestön asenteeseen heitä kohtaan.

Tunsin katseet niskassani.

Romanit ovat Hedmanin mukaan keskenään samalla viivalla ilman hierarkiaa. Hänestä hienointa heidän kulttuurissaan on kunnioituksen osoittaminen itselle ja toisille.

– On tavattoman paljon niitä romaneita, jotka viettävät hiljaista ja rauhallista elämää haluten tehdä töitä tai he ovat töissä.

Hedman oli Suomen edustajana Auschwitz-Birkenaun kansainvälisessä komiteassa 2013–2015. Jo edesmennyt Vasemmistoliiton kansanedustaja ja europarlamentikko Outi Ojala oli suositellut häntä Erkki Tuomiojalle. Heti ensimmäisessä kokouksessa hän otti esille romanien tilanteen.

– Tunsin katseet niskassani.

Hedman kiinnostui romanien holokaustista. Hänen mukaansa romaneille ei ole annettu missään vaiheessa mahdollisuutta, ei vieläkään.

– Romaneja tapettiin keskitysleireillä kuusisataatuhatta, toista miljonaa metsissä ja muissa paikoissa. Osa kuoli nälkään ja tauteihin eri maissa.

Romanien kärsimys on haluttu Hedmanin mukaan vaientaa, koska Suomesta ei annettu yhtäkään romania keskitysleirille.

– Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa tapettiin kokonaisia romaniyhteisöjä.

Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Hedmanista on erityisen tärkeää miettiä, kenelle antaa äänensä demokraattisessa yhteiskunnassa, ettei historia toistaisi itseään. Ihmisoikeuksien ja toisten ihmisten kunnioittamisen tulisi olla etusijalla. Hedmanin toiveena on saada eduskuntaan myös romanikansanedustajia.

– Tiedon pitäisi vaikuttaa ja saada aikaan jopa asennemuutosta. Tietämättämyys lisää pelkoa, ahdistumista ja rasismia.

Yllättävän monella pääväestöönkin kuuluvalla on romanitausta. Turvapaikahankijoiden tulo on parantanut romanien asemaa Suomessa. He ovat jo tuttuja kaukaa tulleisiin verrattuna.

– Enää poliisit eivät pysäytä, jos kuskina on romani.

Lue koko laaja Henry Hedmanin haastattelu torstain 23. marraskuuta Demokraatista.

AVAINSANAT