Sipilä yrittäjäveroalesta: Totta kai kovinta tulosta tekevät hyötyvät eniten

Sipilän hallituksen yrittäjävähennys suosii isoa tulosta tahkoavia yrittäjiä.

Hallituksen kaavailema yrittäjävähennys suosii eniten ylimpien tuloluokkien ihmisiä, selviää eduskunnan tietopalvelun muistiosta.
STT:n saaman laskelman mukaan ylimmässä tuloluokassa olevia hyötyjiä olisi yli 70 000, kun alimmassa tuloluokassa olevien määrä olisi alle 20 000.

Tuloluokkien keskivaiheilla hyötyjien määrä jakautuisi melko tasaisesti.

Yrittäjävähennyksessä henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta kevennetään vähentämällä heidän tekemästään tuloksesta viisi prosenttia. Esityksen tavoitteena on aktivoida yritystoimintaa. Hallituksen mukaan tuki kohdistuu etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Hallituksen esitysluonnoksessa yrittäjävähennykseksi sanotaan, että 10 000 euron tulosta tekeville vähennyksen piiriin kuuluville yhtiöille yrittäjävähennyksen hyöty olisi 50–150 euroa vuodessa. Pääosassa yrityksistä verokevennys olisi luonnoksen mukaan niin vaatimaton, ettei vähennys kasvattaisi yritystoimintaa merkittävästi.

100 000 euron tuloksella kevennys olisi 1 700–2 900 euroa. Luonnoksessa kirjoitetaan, että kasvua syntyisi lähinnä näissä yrityksissä. Kasvu kuitenkin arvioidaan maltilliseksi. Alle 10 000 euron tulosta tekeviä vähennyksen alaisia yrityksiä oli pari vuotta sitten 150 000, kun yli 100 000 euron tulosta tahkoavien määrä oli 5 000.

Sipilä: Tavoitteena tasata veroeroa

Oppositio kritisoi tänään eduskunnassa yrittäjävähennyksen suosivan parhaiten tienaavia henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi, että uudistus koskee pääosin pientä tulosta tekeviä yhtiöitä. Vuoden 2014 verotusaineiston mukaan elinkeinonharjoittajista 77 prosentilla ja henkilöyhtiöistä 79 prosentilla vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa.

– Totta kai siitä (yrittäjävähennyksestä) hyötyvät eniten he, jotka tekevät kovinta tulosta. Se on itsestään selvää, kun tehdään prosenttilaskua, Sipilä sanoi.
Sipilä painotti, että yrittäjävähennyksen tavoitteena on tasata henkilö- ja osakeyhtiön välistä veroeroa. Hän sanoi aiemmin tänään veropäivätilaisuudessa, että kun edellinen hallitus alensi yhteisöverokannan 20 prosenttiin ja korotti merkittävästi pääomatulojen verokantaa, osakeyhtiön verotusasema parani muihin yritysmuotoihin verrattuna. Sipilän mukaan lähinnä verosyistä Suomesta on tullut yksi maailman osakeyhtiöityneimmistä maista, eikä kehitykselle välttämättä löydy järkeviä perusteita.

Yrittäjävähennyksen vuosikustannuksiksi on arvioitu lähes 130 miljoonaa euroa. Vähennys koskee yksityisiä elinkeinonharjoittajia, henkilöyhtiöiden osakkaita sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajia. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta lähtien.

STT-Riku Roslund

Sosiaalipalvelualan lakko laajenemassa suuriin hoivayrityksiin

Suurissa hoiva-alan yrityksissä järjestetään ensi kuussa kolme lakkoa, jos yksityisen sosiaalipalvelualan neuvotteluissa ei synny neuvottelutulosta. Lakkovaroituksen jättivät tiistaina Julkisten ja hyvinvointialojen liitto JHL, TSN, Jyty-Pardia-STHL ja Talentia.

Talentia ilmoitti, että lakon uhka laajenee satoihin toimipisteisiin yksityisellä sosiaalipalvelualalla.

Työntekijäliittojen mukaan lakkovaroitusta laajennettiin, koska työnantaja ei ole ollut valmis neuvottelemaan työehtojen kohtuullisesta parantamisesta. Työnantajapuolen Hyvinvointialan liitto on toista mieltä: sen mukaan työnantaja tuli vastaan monessa asiassa.

Hyvinvointialan liitto niin ikään tyrmää väitteet, joiden mukaan työnantaja olisi painottanut työsuhteen ehtojen heikennyksiä.

– Pyrimme koeajan keston päivittämiseen nykylain tasolle, sanoi liiton työmarkkinajohtaja Tuomas Mänttäri.

JHL korosti, että alan suuret toimijat ovat antaneet julkisuuteen tietoja erinomaisista liiketuloksista, jopa kymmenien miljoonien oikaistusta liikevoitosta vuodessa. Samaan aikaan yritykset JHL:n mukaan sanovat, että niillä ei ole varaa maksaa yleisen tason mukaista palkkaa.

– Hoivayritykset maksavat perusteettomasti heikompia palkkoja kuin esimerkiksi sosiaalialan työpaikat julkisella puolella, vertaavat JHL:n sopimustoimitsijat Veikko Lehtonen ja Kalle Honkanen.

JHL hakee parannusta myös nollasopimusten ja osa-aikatyön ongelmiin.

Päiväkotilakko luvassa ensin

Ensimmäinen yksityistä sosiaalipalvelualaa koskeva lakkovaroitus jätettiin perjantaina: yksityisissä päiväkodeissa järjestetään kahden päivän työnseisaus 7. maaliskuuta alkaen, jos sopua ei saavuteta sitä ennen.

Ensimmäinen suuria hoivayrityksiä koskeva lakko alkaisi 12. maaliskuuta.

Vajaat kaksi vuorokautta kestäviä lakkoja järjestettäisiin yhteensä kolme siten, että kukin lakko kohdistuisi kerrallaan kahteen tai useampaan sosiaalialan yritykseen ja yritysryhmään.

Valtakunnansovittelija Minna Helle on kutsunut osapuolet sovitteluun keskiviikkona.

Keskustelua aiheesta

Ristiriita kummastuttaa: Alkoholilakia höllennetään, päihdepalveluja heikennetään – ”Tilanne on jo nyt katastrofaalinen”

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Uusi alkoholilaki astuu voimaan kokonaisuudessaan maaliskuussa. Osa muutoksista on jo kuitenkin käytännössä. Muun muassa kaupat saivat vuodenvaihteen jälkeen myydä alkoholijuomia, joiden enimmäisvahvuus on 5,5 prosenttia.

Ravintoloiden anniskeluaikoja koskevat muutokset tulevat voimaan vasta maaliskuun alussa.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen ryhmä varoittaa alkoholipoliittisista uudistuksista, joista ei aiemminkaan ole koitunut hyvää.

– Uudistuksia on seurannut alkoholin kulutuksen kasvu. Tämä on lisännyt erityisesti kroonisia terveyshaittoja, kuten alkoholiriippuvuutta. Ei ole syytä epäillä, etteikö niin tapahtuisi nytkin, ryhmän puheenjohtaja kansanedustaja Merja Mäkisalo-Ropponen (sd.) muistuttaa.

Hänen mukaansa alkoholiriippuvuus on neurobiologinen sairaus, joka hoitamattomana johtaa ennenaikaiseen kuolemaan. Perinnöllinen alttius vaikuttaa merkittävästi alkoholiriippuvuuden kehittymiseen.

– Eikä sairastuminen vaadi välttämättä pitkäaikaista tai runsasta alkoholin käyttöä.

Ryhmä jätti tänään hallitukselle kirjallisen kysymyksen päihdepalveluiden tilasta. Se vaatii niitä lakien edellytämäle tasolle.

– Tilanne on useissa kunnissa jo nyt katastrofaalinen, eikä palveluja ole saatavilla tasapuolisesti. Tästä huolimatta päihdepalvelujen laatua jatkuvasti heikennetään ja niiden määrää vähennetään, Mäkisalo-Ropponen ihmettelee.

Keskustelua aiheesta

”Ei tiedusteluviranomaisia kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet” – eduskunta keskusteli tiedustelulaista ja supon valvonnasta

Kuva: Lehtikuva / Markku Ulander
Sisäministeri Kai Mykkänen (vas.), oikeusministeri Antti Häkkänen ja puolustusministeri Jussi Niinistö eduskunnan täysistunnossa Helsingissä 20. helmikuuta 2018. Istunnossa käytiin lähetekeskustelu tiedustelulakipaketista.

SDP:n eduskuntaryhmä piti tiedustelulaista eduskunnassa käytävässä keskustelussa esillä kysymystä suojelupoliisin parlamentaarisesta valvonnasta. SDP:n ryhmäpuheenvuoron käyttänyt Mika Kari kiinnitti huomiota supon luonteen muuttumiseen poliisiorganisaatiosta tiedusteluorganisaatioksi.

– Yli 10 vuotta kestänyt keskustelu supon parlamentaarisesta valvonnasta on saatava päätökseen. Valvojilla pitää olla omat valvojansa. Valvojien toimintavaltuuksien ja resurssien pitää myös olla riittäviä, Kari sanoi.

SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman vaati eduskuntaa ratkaisemaan parlamentaarista valvontaa koskeva kysymyksen ennen kuin tiedustelulain suhteen voidaan edetä.

”Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia.”

– Ilman supon valvontaa ei tule uusia tiedusteluoikeuksia. Tässä yhteydessä on ratkaistava kysymys koko supon parlamentaarisesta valvonnasta, Lindtman totesi.

Lakiesityksessä laajennettuja tiedusteluoikeuksia valvottaisiin sekä oikeudellisesti, perustettavan tiedusteluvaltuutetun toimiston avulla, että parlamentaarisesti eduskuntaan perustettavan tiedusteluvalvontavaliokunnan kautta. SDP:n mukaan on kuitenkin epäselvää koskisiko parlamentaarinen valvonta vain supon laajennettuja oikeuksia vai viranomaisen koko toimintaa.

Myös SDP:n puheenjohtaja Antti Rinne kysyi sisäministeri Kai Mykkäseltä (kok.) ja oikeusministeri Antti Häkkäseltä (kok.) supon parlamentaarisesta valvonnasta.

Mykkänen tyytyi toteamaan, että tiedusteluvaliokunnan täsmällinen tehtävä tarkentuu eduskuntakäsittelyssä. Häkkäsen mukaan supon valvontaa koskevan kysymyksen ratkaisee varmasti eduskunta mikäli SDP:n huoli osoittautuu todelliseksi.

”Valvonta on ollut hyvin köykäistä.”

Kysymys supon valvonnasta sai ymmärrystä myös hallituspuolueiden riveissä. Kokoomuksen Pertti Salolainen piti oppositiosta esiin nostettua huolta perusteltuna. Salolaisen mukaan supoa valvoo eduskunnassa nyt puolenkymmentä valiokuntaa.

– Valvonta on ollut hyvin köykäistä. Nyt valvonta siirtyy tiedusteluvalvontavaliokunnalle, joka pystyy paneutumaan siihen syvällisesti mutta myös salaisesti. Millä tavalla taataan jatkossa se, että tähän saakka tietoa saaneille valiokunnille tulee jatkossakin tietoa ja millä salaisuusasteella, Salolainen kysyi.

Myös sinisten Kimmo Kivelä kehotti ottamaan tosissaan huolen supon asemasta. Kivelä myös torppasi julkisuudessa esillä olleita puheita, joiden mukaan tiedustelulaki mahdollistaisi kansalaisten massavalvonnan.

– Ei tiedusteluviranomaisia missään olosuhteissa kiinnosta kotirouvien ja talonmiesten salaiset suhteet, Kivelä totesi.

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Li Andersson muistutti, että päinvastaisista puheista huolimatta myös tavallisten kansalaisten viestejä voisi joutua uuden lain myötä tiedustelun piiriin.

AVAINSANAT

Jyrki Katainen kiistää Barroson lobanneen häntä: ”Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin”

Kuva: Lehtikuva-AFP

Komission varapuheenjohtaja Jyrki Katainen (kok.) kiistää, että komission entinen puheenjohtaja Jose Manuel Barroso olisi yrittänyt lobata häntä. Katainen sanoo STT:lle, ettei koe toimineensa väärin, kun tapasi Goldman Sachsille siirtyneen Barroson, vaan toimisi samoin uudelleen.

Katainen tapasi komission entisen puheenjohtajan lokakuussa Brysselissä Silken Berlaymont -hotellissa. Tapaaminen tuli julki alun perin EU-media Politicon kerrottua, että Katainen ja Barroso oli nähty yhdessä.

Lobbaamisen läpinäkyvyyttä ajavat järjestöt moittivat Kataista tänään komission lobbausperiaatteiden sivuuttamisesta. Verkoston mukaan ongelmana oli, että Katainen tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

Katainen viestittää STT:lle kokeneensa, että lobbarin roolissa oli hän itse.

– Toiveeni oli, että hän välittäisi viestiä, että Eurooppa on liikkeessä. Kävimme oluella ystävien kesken. Jos tilaisuus toistuisi, toimisin samoin.

Järjestöjen moitteet kohdistuvat ennen kaikkea Barrosoon, jonka nimitys investointipankki Goldman Sachsille herätti toissa vuonna huomiota. Komission entisen puheenjohtajan siirtyminen investointipankkiin on herättänyt epäilyjä eturistiriidoista.

Komission nykyisen puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin ohjeen mukaan Barrosoon pitäisi suhtautua kuten kehen tahansa lobbariin. Barroson kerrotaan puolestaan luvanneet, ettei lobbaisi uuden työnantajansa puolesta.

Läpinäkyvyysverkoston mukaan Katainen ei noudattanut Junckerin ohjetta, kun tapasi Barroson yksin ilman avustajaa eikä pitänyt muistiinpanoja.

– En yleensä tee muistiinpanoja tapaamisista enkä tehnyt niitä tälläkään kertaa. Siitä syystä tästä tapahtumasta ei ole dokumentteja, Katainen kirjoittaa järjestöille lähettämässään vastauksessa, jonka läpinäkyvyysverkosto Alter-EU julkisti tänään.

Tapaamisessa käsiteltiin Kataisen mukaan varsinkin kauppa- ja puolustusasioita.

Tiedottaja Margaritis Schinas kommentoi komission päivittäisessä tiedotustilaisuudessa, että tapaamisessa noudatettiin lakia.

”Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele” – Vihreiden Kasvi piikitteli kokoomuksen konkariedustajalle täysistuntosalissa, viittasi Aarnio-tapaukseen

Kuva: Kari Hulkko
Jyrki Kasvi.

Kansanedustaja Jyrki Kasvi (vihr.) korosti eduskunnassa pitämässään vihreiden eduskuntaryhmän puheenvuorossa kuinka ulkomailta löytyvät tärkeimmät opit tiedustelulakien kehittämiseen liittyvät tiedusteluviranomaisten valvontaan.

– Maailmalta löytyy valitettavan paljon esimerkkejä, miten tiedusteluvaltuuksia on käytetty väärin. Nämä väärinkäytökset ovat heijastuneet myös suomalaiseen keskusteluun, kun lain kiertämistä on pidetty tiedusteluviranomaisille ominaisena käytöksenä.

Kasvi totesikin vihreiden puolustavan paitsi suomalaisten turvallisuutta, myös heidän vapauksiaan ja oikeuksiaan.

Käsitellessään aihetta, Kasvi heitti puheensa lomassa myös piikin kokoomuksen konkariedustaja Ben Zyskowiczille. 

– Suomessa on totuttu luottamaan viranomaisiin. Mutta onneksi myös tapaus Jari Aarnio on havahduttanut meidät liiasta naiviudesta.

– Eikä edes edustaja Zyskowicz enää huutele ”eikö edustaja Kasvi luota suomalaiseen poliisiin”.

Kasvi korostikin, että tiedustelussa sisäinen valvonta ei riitä, vaan tarvitaan myös aidosti riippumatonta ulkoista valvontaa.

Zyskowiczilta ei kuitenkaan saatu Kasvin huomautukseen totuttua nopeaa kuittausta välihuudon muodossa, sillä hän ei ilmeisesti ollut paikalla salissa seuraamassa vihreiden ryhmäpuhetta.

Vihreät samoilla linjalla SDP:n kanssa kiireellisestä menettelystä.

Eduskunnan täysistunnossa aloitettiin tänään tiedustelulakien käsittely lähetekeskustelulla. Istunnon aluksi oikeusministeri Antti Häkkänen, sisäministeri Kai Mykkänen sekä puolustusministeri Jussi Niinistö pitivät 10 minuutin alustuspuheenvuorot. Tämän jälkeen kukin eduskuntaryhmä piti oman viiden minuutin puheensa.

Massiivisen lakipaketin läpiviemiseksi tarvitaan muutoksia perustuslain viestisalaisuutta koskeviin säännöksiin. Hallitus haluaa säätää nämä muutokset kiireellisinä, sillä muutoin ne venyvät ensi vaalikaudelle. Kiireelliseen säätämiseen tarvitaan eduskunnan 5/6 enemmistön tuki eli vahva kannatus myös oppositiosta.

Kasvi korosti puheessaan tämän olevan poikkeuksellisen poikkeuksellista.

– Vihreät odottavat perustuslakivaliokunnalta asiantuntijakuulemisten johtopäätöksiä. Perustuslain muutoksen kiirehtimisessä todistustaakka on sen esittäjllä. Muodostamme lopullisen kantamme vasta kuulemisten perusteella, Kasvi totesi.

– Meidän on varottava rikkomasta niitä suomalaisen yhteiskunnan perusarvoja, joita me tällä tiedustelulailla yritämme puolustaa.

Vihreät ovat siis varsin samoilla linjoilla kiireellisen käsittelyn kanssa, kuin sosialidemokraatit.

Kaikista myönteisimmin hallituksen esitykseen kiireellisyydestä suhtautuu oppositiossa kristillisdemokraatit, joka ilmoitti suoraan kannattavansa kiireellistä menettelyä. Perussuomalaiset olivat puolestaan esitykselle sangen kriittisiä.

Ensimmäisen kappaleen kirjoitusvirhe korjattu klo 16:11.