tyovaenkirjallisuuspaiva
kaisaniemi

Sipilä yrittäjäveroalesta: Totta kai kovinta tulosta tekevät hyötyvät eniten

Sipilän hallituksen yrittäjävähennys suosii isoa tulosta tahkoavia yrittäjiä.

Hallituksen kaavailema yrittäjävähennys suosii eniten ylimpien tuloluokkien ihmisiä, selviää eduskunnan tietopalvelun muistiosta.
STT:n saaman laskelman mukaan ylimmässä tuloluokassa olevia hyötyjiä olisi yli 70 000, kun alimmassa tuloluokassa olevien määrä olisi alle 20 000.

Tuloluokkien keskivaiheilla hyötyjien määrä jakautuisi melko tasaisesti.

Yrittäjävähennyksessä henkilöyhtiöiden ja elinkeinonharjoittajien verotusta kevennetään vähentämällä heidän tekemästään tuloksesta viisi prosenttia. Esityksen tavoitteena on aktivoida yritystoimintaa. Hallituksen mukaan tuki kohdistuu etenkin pienille ja keskisuurille yrityksille.

Hallituksen esitysluonnoksessa yrittäjävähennykseksi sanotaan, että 10 000 euron tulosta tekeville vähennyksen piiriin kuuluville yhtiöille yrittäjävähennyksen hyöty olisi 50–150 euroa vuodessa. Pääosassa yrityksistä verokevennys olisi luonnoksen mukaan niin vaatimaton, ettei vähennys kasvattaisi yritystoimintaa merkittävästi.

100 000 euron tuloksella kevennys olisi 1 700–2 900 euroa. Luonnoksessa kirjoitetaan, että kasvua syntyisi lähinnä näissä yrityksissä. Kasvu kuitenkin arvioidaan maltilliseksi. Alle 10 000 euron tulosta tekeviä vähennyksen alaisia yrityksiä oli pari vuotta sitten 150 000, kun yli 100 000 euron tulosta tahkoavien määrä oli 5 000.

Sipilä: Tavoitteena tasata veroeroa

Oppositio kritisoi tänään eduskunnassa yrittäjävähennyksen suosivan parhaiten tienaavia henkilöyhtiöitä ja elinkeinonharjoittajia. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) vastasi, että uudistus koskee pääosin pientä tulosta tekeviä yhtiöitä. Vuoden 2014 verotusaineiston mukaan elinkeinonharjoittajista 77 prosentilla ja henkilöyhtiöistä 79 prosentilla vuotuinen tulos oli alle 30 000 euroa.

– Totta kai siitä (yrittäjävähennyksestä) hyötyvät eniten he, jotka tekevät kovinta tulosta. Se on itsestään selvää, kun tehdään prosenttilaskua, Sipilä sanoi.
Sipilä painotti, että yrittäjävähennyksen tavoitteena on tasata henkilö- ja osakeyhtiön välistä veroeroa. Hän sanoi aiemmin tänään veropäivätilaisuudessa, että kun edellinen hallitus alensi yhteisöverokannan 20 prosenttiin ja korotti merkittävästi pääomatulojen verokantaa, osakeyhtiön verotusasema parani muihin yritysmuotoihin verrattuna. Sipilän mukaan lähinnä verosyistä Suomesta on tullut yksi maailman osakeyhtiöityneimmistä maista, eikä kehitykselle välttämättä löydy järkeviä perusteita.

Yrittäjävähennyksen vuosikustannuksiksi on arvioitu lähes 130 miljoonaa euroa. Vähennys koskee yksityisiä elinkeinonharjoittajia, henkilöyhtiöiden osakkaita sekä maatalouden, metsätalouden ja porotalouden harjoittajia. Se on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden alusta lähtien.

STT-Riku Roslund

SK: Kuntaministeri Vehviläinen uhkaa ottaa Kittilän haltuunsa – kymmeniä päättäjiä rikostutkinnassa

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen
Keskustalaiselle kuntaministeri Anu Vehviläiselle Kittilä on kova paikka.

Kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläinen (kesk.) uhkaa Kittilän kuntaa toimilla, ellei kunta järjestä päätöksentekoaan asianmukaiseksi, kertoo Suomen Kuvalehti.

Vehviläinen viittaa kesäkuun alussa voimaan tulleeseen kuntalain muutokseen eli niin sanottuun Lex Kittilään, joka antaa valtiolle puuttumiskeinoja kunnan päätöksenteon vakavassa kriisitilanteessa keskellä kuntaa koskevaa rikostutkintaa.

Kuntalain mukaan valtuuston on luottamushenkilön toimessaan tekemäksi epäiltyä virkarikosta koskevan esitutkinnan tai oikeudenkäynnin ajaksi pidätettävä luottamushenkilö toimestaan, jos se on kunnan päätöksenteon uskottavuuden ja luotettavuuden turvaamiseksi välttämätöntä.
Keskusrikospoliisi kertoi toukokuussa epäilevänsä kymmeniä Kittilän kuntapäättäjiä rikoksista. Joukossa on sekä valtuutettuja että varavaltuutettuja. Osa rikoksista epäillyistä valittiin kevään kuntavaaleissa uuteen valtuustoon.

Uuden kunnanvaltuuston järjestäytymiskokouksessa kesäkuussa kahdeksan kunnanvaltuutettua teki aloitteen syyteharkinnassa olevien luottamushenkilöiden pidättämiseksi luottamustehtävästään syyteharkinnan ja mahdollisten oikeudenkäyntien ajaksi.
Vehviläinen kiittelee valtuutettujen aloitetta.

– Ministeriössä seuraamme nyt, miten kunnanvaltuusto käsittelee asian ja mikä on valtuuston päätös. Jos valtuusto ei hoida päätöksentekoa kuntalain vaatimusten mukaiseksi, meillä on valtuuston ratkaisun jälkeen muutamassa viikossa valmius asettaa selvityshenkilö tai -ryhmä Kittilään, Vehviläinen sanoo Suomen Kuvalehdelle.

Vehviläinen korostaa, että ajanpeluuseen Kittilässä ei ole varaa.

– Päätöksiä Kittilästä pitää tulla lähiviikkoina. Ja kun näemme, mitä kunnanvaltuusto päättää, sen jälkeen teemme valtiovarainministeriössä omat ratkaisumme.

 

Eero Heinäluoma murehtii SDP:n kannatusta: ”Jotain pahasti vialla”

Kuva: Lehtikuva/ Heikki Saukkomaa

SDP:n kansanedustaja Eero Heinäluoma arvioi, että politiikan toimijat joutuvat yhä nopeammin alennusmyyntiin. Hänen mukaansa puolueista kiirastulessa ovat kaksi Suomen suurinta poliittista kansanliikettä: keskusta ja sosialidemokraatit.

”Molemmat liikkeet ovat rakentaneet hyvinvointia kannattajilleen ja koko kansakunnalle yhteiskunnallisen päätöksentekoon kautta. Markkinavoimien ryskyminen ykköspaikalle on näiden liikkeiden perusajattelulle vaikea ilmiö sulatettavaksi”, SDP:n entinen puheenjohtaja kirjoittaa Maaseudun Tulevaisuudessa.

Heinäluoma sanoo, että keskusta kipuilee kovasti, vaikka puolueen pitäisi olla tukevasti vallassa pääministeripuolueena.

”Pääministeri Sipilä jätti keskustan kokenutta kyntöporukkaa hallituksen ulkopuolelle kaksi vuotta sitten. Keskustan syvää alkiolaista perinnettä edustavat Seppo Kääriäinen, Mauri Pekkarinen ja Sirkka-Liisa Anttila katsovat tapahtumien kulkua sivusta. Uusi ja vanha aika eivät nyt tunnu kohtaavan toisiaan.”

Kansa odottaa nyt puolueilta aitoja vastauksia yhteiskunnan murrokseen.

Heinäluoma ei säästele arviossaan demareitakaan.

”Hallituksen suosio on taipunut ennätyksellisen alhaalle – alle 40 prosentin – mutta sosialidemokraattien kannatus tulee sekin alas. Kun johtava oppositiopuolue ja Suomen poliittisen elämän toinen suuri kansanliike tippuu alle 16 prosentin kannatuksessa, on jotain pahasti vialla.”

Entinen valtiovarainministeri Heinäluoma kehottaa SDP:tä suuntaamaan katseensa Ruotsin, Norjan ja Britannian työväenpuolueisiin, jotka ovat hänen mukaansa ovat viime vuosina parhaiten onnistuneet vanhan ajan aateperinnön ja uuden ajan vaatimusten yhdistämisessä.

”Kansa odottaa nyt puolueilta aitoja vastauksia yhteiskunnan murrokseen. Keskustan ja sosialidemokraattien pitää pystyä osoittamaan omalta aatepohjaltaan vaihtoehtonsa pelkän markkinatalouden kovalle menolle.”

Ministeri Lintilä: Koulujen loma-aikojen muuttamista pohdittava

Kuva: Lehtikuva / Vesa Moilanen

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) pitää pohtimisen arvoisena koulujen loma-aikojen muuttamista viikolla tai kahdella nyky-yhteiskunnan ja perheiden tarpeita paremmin palveleviksi. Samalla ne istuisivat paremmin Keski-Euroopan lomarytmiin.

Porissa puhunut Lintilä kertoi, että työ- Ja elinkeinoministeriö on valmis käynnistämään selvityksen kesälomien siirron taloudellisista vaikutuksista matkailuelinkeinolle.

– Loma-aikojen siirtoa on selvitetty aiemminkin, mutta ei matkailun edistämisen tai kansantalouden näkökulmasta. Tämäkin puoli asiasta olisi syytä pohtia läpi. Koulujen alku katkaisee nyt parhaan lomasesongin keskeltä, Lintilä muistutti.

Asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä.

Matkailu on merkittävä ja työllistävä elinkeino ympäri koko maata. Se on myös kiistatta yksi tulevaisuuden kasvualoista. Suomen tärkeillä markkina‐alueilla Keski- ja Etelä-Euroopassa loma-ajat painottuvat elokuulle ja osin syyskuulle.

– Nykyisillä loma-ajoillamme annamme kilpailijamaillemme selkeän kilpailuvaltin. Koulujen alkaminen hiljentää kotimaanmatkailun heti elokuun alussa. Tämän seurauksena monet matkailupalvelut supistuvat ja osin sulkeutuvat kokonaan juuri kun ulkomaiset matkailijat Suomessa eniten liikkuvat. Sesongin pidentäminen loppupäästä olisi Suomen matkailuelinkeinolle ehdottoman tärkeää.

– Asialla on myös laajempaa yhteiskunnallista merkitystä. Mahdolliset loma-ajan muutokset vaativat tarkan pohdinnan ja siihen liittyvien asioiden perkaamisen. Toivonkin asiasta käytävän avointa julkista keskustelua.

Koulujen loma-aikojen muuttaminen on ollut matkailun edunvalvojien yksi tavoitteista jo neljännesvuosisadan. Asia on nostettu esille muutaman vuoden välein, sen kuitenkaan etenemättä.

Työmarkkinajätit yhtä mieltä: Perhevapaauudistus aloitettava nopeasti – miehet käyttävät vain 1-3 prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita joko isä tai äiti voi käyttää

Kuva: Thinkstock

Työmarkkinoiden keskusjärjestöt EK, SAK, Akava ja STTK esittävät yhdessä, että maan hallitus käynnistää elokuun lopun budjettiriihessä valmistelun perhevapaajärjestelmän uudistamiseksi.

Niiden mukaan valmistelu on toteutettava kolmikantaisesti yhteistyössä työmarkkinajärjestöjen kanssa.

”Kysymyksessä on työlainsäädännön sekä pääosin työperusteisen sosiaaliturvan uudistaminen. Perhevapaajärjestelmä vaikuttaa työpaikkojen arkeen ja työehdoista sopimiseen. Työnantajat ja työntekijät yhdessä rahoittavat sairausvakuutusmaksuillaan ansiosidonnaiset vanhempainrahat kokonaisuudessaan. Valtio kustantaa vain vähimmäismääräisenä maksettavat vanhempainpäivärahat”, ne sanovat kannanotossaan.

Järjestöjen mukaan uudistuksen tavoitteena tulee olla perhevapaiden käyttämisen ja perhevastuun tasaisempi jakautuminen, naisten työmarkkina-aseman parantaminen, työllisyyden parantaminen sekä joustava työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen. Työ- ja perhe-elämän moninaiset tilanteet kuin myös lisääntyvä tasa-arvo perhevapaiden käyttämisessä edellyttävät nykyistä joustavampia mahdollisuuksia käyttää perhevapaita. Uudistuksessa tulee huomioida erilaiset perhemuodot.

Miehet käyttävät vain 1-3 prosenttia niistä vanhempainvapaista, joita valinnaisesti joko isä tai äiti voi käyttää. Tämä osuus ei ole muuttunut yli kymmeneen vuoteen. Järjestöjen mielestä epäsuhta on heikentänyt naisten asemaa työmarkkinoilla kuten jarruttanut palkkatasa-arvon etenemistä ja vaikeuttanut naisten työelämässä ja uralla etenemistä.

”Työllisyysaste Suomessa on selkeästi alempi kuin muissa Pohjoismaissa. Hyvinvointipalvelujen ja tulonsiirtojen sekä työeläkkeiden rahoitus onnistuu kestävällä tavalla vain, jos työllisyysaste on nykyistä selvästi korkeampi.”

Keskusjärjestöjen mukaan edellä mainittuja tavoitteita tukevan perhevapaauudistuksen valmistelussa tulee esittää muutoksia perhevapaisiin, vanhempainpäivärahoihin sekä kotihoidon tukeen.

 

Järjestöt haluavat, että työ valmistuu vuoden 2018 loppuun mennessä.

AVAINSANAT

Kysymys presidentinvaaleista hallitsee KD:n puoluekokousta – Päivi Räsänen valmis harkitsemaan ehdokkuutta

Kuva: Lehtikuva / Antti Aimo-Koivisto

Kristillisdemokraattien tänään alkavassa puoluekokouksessa ratkaistaan osallistuuko puolue presidentinvaalikisaan.

Presidentinvaalia koskevan jäsenkyselyn vastaukset julkaistaan Seinäjoella järjestettävässä kokouksessa huomenna.

Puolueen puheenjohtajan Sari Essayahin mukaan kyselyn noin 1300 vastausta tarjoavat pohjan osallistumispäätökselle.

– Viemme koko keskustelun puoluekokoukseen. Sääntöjen mukaan kokouksessa päätetään osallistumisesta presidentinvaaleihin ja siksi julkaisemme keskustelun siellä, hän kertoo.

Essayah ei suostu spekuloimaan omaa mahdollista ehdokkuuttaan ennen lauantaita.

Puolueen aikaisempi puheenjohtaja Päivi Räsänen kertoi viime viikolla KD-lehdelle olevansa valmis harkitsemaan ehdokkuutta, jos puoluejohto ehdottaa häntä.

KD:n pitäisi pystyä ajattelemaan itsenäisesti.

KD:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Peter Östman kokee, että kysymys presidentinvaaleista on jakanut puolueen vahvasti. Hän myös uskoo, että asiasta käydään vilkas keskustelu kokouksessa.

Henkilökohtaisesti hänen mielestään puolue voisi profiloida itsensä sen kautta, että heillä ei ole omaa ehdokasta.

– On ollut paljon keskustelua siitä, että puolueiden pitäisi asettaa esille oma ehdokas saadakseen näkyvyyttä, mutta kuinka paljon ehdokas voi erottua muutamissa tv-keskusteluissa? Uskon, että KD:n pitäisi pystyä ajattelemaan itsenäisesti.

Jos kristillisdemokraatit asettuisivat toisen puolueen ehdokkaan taakse tai antaisivat äänestäjiensä päättää ehdokkaasta ilman puolueen ohjausta, olisi kyseessä eri keskustelu, pohtii Östman.

– Uskon, että istuvalla presidentillä on vahva tuki äänestäjiemme joukossa.

Kristillisdemokraattien puoluehallitus keskusteli presidentinvaaleista elokuun alussa, mutta ei tehnyt päätöstä vaaleihin osallistumisesta ja mahdollisesta ehdokkaasta.

Seinäjoen puoluekokouksessa pidetään myös puheenjohtajan ja kolmen varapuheenjohtajan vaalit. Kokous kestää sunnuntaihin saakka.