– Elämme poikkeusoloissa. Annan kaiken tukeni hallituksen toimille.

– Ihmisten terveys on aina ykkösasia, se edellä päätöksiä pitää tehdä.

Sipilän mukaan ihmisten toimeentulon ja työpaikkojen turvaamiseksi tarvitaan nyt järeitä toimia.

– Terveitä yrityksiä ei saa päästää konkurssiin, muuten meitä uhkaa suurtyöttömyys. Sen välttämiseksi on tehtävä kaikki mahdollinen. Ja tällä todella tarkoitan ”whatever it takes” asennetta. Juuri tällaisten tilanteiden varalta olemme tehneet töitä matalan velkaisuusasteen eteen, tällaisten tilanteiden vuoksi maan talous piti saada kuntoon. Kun on kriisi, valtion velalla pystytään tarvittaessa joustamaan.

Sipilän mukaan talouden varautumisen mittaluokka täytyy olla jopa 10-20 miljardia.

– Lyhyt tähtäin ei saa nyt muodostua ongelmaksi.

– Valtiokonttorin pitää varautua nopeasti väliaikaiseen lainantarpeen kasvuun ja kehysriihessä täytyy vastaavasti tehdä vahvat rakenteelliset toimet talouden ja työllisyyden kuntoon saamiseksi kriisin jälkeen. Turhat menolisäykset pitäisi saada kuriin, osa jo tehdyistä menolisäyksistä on peruttava ja keskityttävä nyt välttämättömiin kriisitoimiin.

– Valitettavasti BKT voi laskea vielä paljon enemmän, kuin mitä Suomen Pankki ja ETLA ovat ennustaneet, jopa 5-15 prosenttia tänä vuonna. Työttömyys kasvaa myös sen mukaisesti. Valitettavasti synkkä arvioni on, että lomautuksia on jo nyt tehty kuusinumeroinen määrä. Ilman määrätietoisia toimia otamme valtavan riskin, että inhimilliset, taloudelliset ja yhteiskunnalliset seuraamukset tulevat olemaan paljon rajumpia.

Sipilän mukaan toimien tärkeysjärjestyksen tulee olla seuraava:

1. Epidemia kuriin

2. Kriisiapua ihmisille, kunnille ja yrityksille

3. Talous uudelleen kuntoon rakenteellisilla uudistuksilla, jotka vaikuttavat pitkällä aikavälillä

– Epidemian eteen toimet ovat hyvässä vauhdissa. Seuraavaksi vuorossa on kriisiapu suurtyöttömyyden torjumiseksi.

Sipilän mielestä esimerkiksi Finnveran suhdannelainavaltuutusta pitää nostaa jopa kymmenellä miljardilla eurolla ja takauksiin enimmäismäärä on nostettava 70 prosenttiin.

– Laina ei kuitenkaan saa olla ainoa keino, vaan tarvitaan myös suoria avustuksia miljardiluokassa työpaikkojen pelastamiseksi. Akuuttia kassakriisiä voidaan helpottaa eläkemaksujen ja arvonlisäveron korottomilla maksuajoilla. Myös jo maksettujen arvonlisäverojen palauttamista perustellusta hakemuksesta olisi harkittava. Lomautuksia tehdään tällä hetkellä myös turhaan, sen vuoksi lomautusten ilmoitusaikaa pitäisi lyhentää niin, että vältytään turhilta lomautuksilta. Myös suoran palkkatuen mahdollisuutta pitäisi harkita lomautusuhan alaisille ihmisille ja yrityksille.

Sipilän mukaan lyhyellä tähtäimellä on unohdettava hallitusohjelman taloustavoitteet.

– Velkaa tulee nyt lisää, mutta samaan aikaan kriisitoimien ohella on löydettävä riittävät rakenteelliset muutokset työllisyyden nostamiseksi muiden pohjoismaiden tasolle, tosin nyt vähän pidennetyllä aikataululla.

– Maailma ei tule olemaan entisensä tämän epidemian jälkeen. Omavaraisuus- ja huoltovarmuusajattelu unohtuu helposti, kun kansainväliset tuotantoketjut toimivat ja tavara liikkuu vaivatta rajojen yli. Olemme tottuneet tilanteeseen, jossa varastoja ei tarvita. Koronaviruksen aiheuttama kriisi on kuitenkin muistuttanut meitä siitä, kuinka haavoittuva herkille globaaleille alihankintaketjuille rakentuva yhteiskuntamme todellisuudessa on.

Sipilän mukaan kysymys on järjestelmätason ongelmasta ja siksi tulee tukea suomalaisia yrityksiä alihankintaketjujen saamiseksi takaisin Suomeen.

– Huoltovarmuussuunnittelusta tulee tehdä normi myös vakauden aikana.

– Kriisi muistuttaa meitä myös hajautetun yhteiskunnan tärkeydestä. Ihmisten keskittyessä väkirikkaille kaupunkialueilla, myös epidemiat leviävät helpommin. Suomessa tartuntatapausten selkeä keskittymä on ollut Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin alueella, samoin Italiassa ongelmat keskittyvät etenkin suuriin kaupunkeihin. Palveluiden ja taloudellisen toiminnan hajauttaminen vahvistaa yhteiskunnan kriisikestävyyttä.