Politiikka

Sipilän hallituksen arktisen strategian päivitys oli pettymys, arvostelee SDP:n Ville Skinnari

Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander
Jukka-Pekka Flander

Kansanedustaja Ville Skinnari (sd.) vaatii hallitukselta nopeita uusia avauksia Suomen aseman vahvistamiseksi arktisen alueen hankkeissa. Pohjoismaiden neuvoston liikenneraportoijana toimiva Skinnari puhui tiistaina Kemissä Lapin liikennepäivillä.

— Suomi voi halutessaan olla Euroopan ja Aasian solmukohta dataliikenteessä ja logistiikassa. Myös ympäristö- ja teknologiaosaamistamme arvostetaan.

— Arktisten asioiden merkitystä Suomen mahdollisuuksille ja talouden kasvulle ei ole vieläkään ymmärretty niin hyvin kuin pitäisi. Suomen kilpailukyky seuraavaksi 100 vuoseksi ratkaistaan uusilla tietoliikenne – ja logistiikkayhteyksillä – ei työntekijöiden palkkoja leikkaamalla.

Skinnarin mukaan Suomen kansainvälisen kilpailukyvyn kannalta on keskeistä, että tarjoamme nopeamman ja edullisemman logistiikan sekä saavutettavuuden Aasian suurille markkinoille. Kansainvälinen kiinnostus Suomea kohtaan liittyy pitkälle arktiseen osaamiseemme, datakaapeliin, liikenneratkaisuihin.

Skinnari vaatii hallitukselta enemmän konkretiaa ja vähemmän itseään toistavia strategiapapereita.

— Sipilän hallituksen arktisen strategian päivitys oli pettymys. Meidän pitää tehdä todellisia päätöksiä ja luoda uusia mahdollisuuksia elinkeinoelämälle. SDP esitti omassa vaihtoehtobudjetissaan muun muassa suunnittelurahaa Jäämeren radalle yhteistyössä norjalaisten kanssa. SDP:n tavoitteena on, että uuden pohjoisen silkkitien rakentaminen käynnistyy 2020-luvun alussa.

”EU-rahaa ei saa ilman hankkeita”

Skinnari toi esille Lapin liikennepäivillä eri vaihtoehtoja uusiksi toimintamalleiksi ja kansainvälisen rahoituksen saamiseksi.

— Eurooppalaisen TEN-T rahoituksen miljardit ovat kohta jaossa vuoden 2023 uudelle ohjelmakaudelle. Suomella pitää olla selkeät päätökset hankkeista, jotta EU-rahoitukseen päästään sisään. Entistä tiiviimpää yhteistyötä tarvitaan erityisesti Pohjoismaiden, mutta myös muiden arktisissa asioissa aktiivisten maiden, kuten Japanin, Kiinan, USA:n, Venäjän ja Kanadan kanssa.

— Miksi Ruotsi saa EU-rahaa 14 kertaa enemmän kuin Suomi? Liikenneministeriön valmistelemaa Liikenneverkko – mallia ei pidä tyrmätä etukäteen, koska uusia toimintamalleja on pakko luoda. EU rahaa ei tule, jos ei ole hankkeita, mitä rahoittaa, Skinnari muistutti.

— Kansainvälisten toimijoiden palaute on, että Suomi luo liian hitaasti konkreettisia projekteja tai liiketoiminta-alustoja. Miten kansainvälinen sijoittaja voi lähteä mukaan esimerkiksi datakaapeliin tai raidehankkeisiin? Se pitää tehdä mahdollisimman helpoksi. Suomen on oltava aloitteellinen ja rakennettava uusia toimintamalleja, joissa toimijana on esimerkiksi avainyritysten kanssa perustettava konsortio.

Datakaapeli tuo investointeja ja työtä

Entinen pääministeri Paavo Lipponen nosti puolitoista vuotta sitten työlistan kärkeen Koillisväylän merikaapelin, joka Itämeren huippunopeaan datakaapeliin yhdistettynä varmistaa entistä nopeamman tiedonsiirron Keski-Euroopasta Kaukoitään. Suomi houkuttelisi datakaapelilla investointeja erityisesti Aasiasta. Ruotsin puolella Luulajassa konesalien ympärille on syntynyt sadan IT-yrityksen ekosysteemi.

Skinnari muistutti Lipposen määrätietoisen työn merkityksestä arktisten mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

— Paavo Lipponen painotti pääministerinä 1990-luvun puolivälissä pohjoista ulottuvuutta EU-tasolla ja onnistui viemään suomalaisena asioita EU:n ja kansainvälisen politiikan ytimiin. Hän on jatkanut määrätietoisesti työtä pohjoisen merkityksen ja sen mahdollisuuksien selvittämisessä. Lipposen ja muiden aktiivisten vaikuttajien ansiosta arktiset mahdollisuudet ovat pysyneet keskustelussa. Seuraavan sukupolven pitää jatkaa tätä työtä ja viedä hankkeita maaliin saakka.

Seuraa Meitä:
Lisää aiheesta:

Kommentit

Toimituksen valinta


Luetuimmat