Sipilän hallituksen syntilista kasvaa — SDP:n Paatero: Useat tärkeät kansalaisjärjestöt joutuvat ajamaan toimintaansa alas

Kuva: Kari Hulkko

SDP:n kansanedustaja Sirpa Paatero on huolissaan palkkatukimäärärahojen leikkauksen vaikutuksesta pitkäaikaistyöttömiin sekä heitä palkkatuella palkkaaviin järjestöihin.

Hallituksen vuoden 2017 talousarviossa palkkatukimäärärahoja on varattu koko Suomessa 3000 henkilötyövuotta vastaavalta osalta. Määrärahoihin on kohdistettu merkittävä leikkaus, sillä vuonna 2015 järjestöissä palkkatuella aloitti 5 250 henkilöä.

Paikalliset kansalaisjärjestöt ovat olleet yhteydessä Paateroon ja kertoneet leikkauksen aiheuttamasta suuresta huolesta. Paateron tietoon on tullut, että useat tärkeät kansalaisjärjestöt joutuvat ajamaan toimintaansa alas leikkauksen johdosta.

— Järjestöjen palkkatukipaikkoihin ohjautuu henkilöitä, joiden työllistymismahdollisuudet avoimille työmarkkinoille ovat heikot. Lisäksi suuri osa palkkatukipaikkoihin ohjautuvista henkilöistä on pitkäaikaistyöttömiä. Palkkatuen loppuminen vähentää sekä pitkäaikaistyöttömien työllistymismahdollisuuksia, että kansalaisjärjestöjen tarjoamaa tukea ja palveluja, Paatero painottaa.

Paatero on tänään jättänyt aiheesta kirjallisen kysymyksen hallitukselle.

Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksen mukaan työttömiä oli vuoden 2016 syyskuussa 204 000. Suomalaisen työttömyyden vaikein alalaji, pitkäaikaistyöttömyys, on kolminkertaistunut seitsemässä vuodessa. Syyskuun lopussa yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita

Keskustelua aiheesta

valittu_artikkeli02

Kommentti: Näin perussuomalaiset varautuu Halla-aho-efektiin, ja tästä syystä puolueen harvinaiset säännöt saavat Soinin puntit tutisemaan

Kuva: Lehtikuva/Jussi Nukari

Perussuomalaiset saa tulevana keväänä ja kesänä ensimmäisen todellisen puheenjohtajakampanjan ja -kamppailun kahteenkymmenen vuoteen. Vaikka puheenjohtaja Timo Soini panttaa vielä omaa ratkaisuaan ja venyttää sitä ”kevään korvalle”, toisaalla valmistaudutaan jo täysin rinnoin valtakamppailuun.

Europarlamentaarikko Jussi Halla-aho on kertonut lyhyen ajan sisällä kahteen otteeseen asettuvansa todennäköisesti ehdolle seuraavaksi puheenjohtajaksi, viimeksi viime viikolla sen jälkeen, kun Lännen median kysely oli kertonut Halla-ahon kannatuksen nousseen jo kohtalaisen lähelle Soinin lukuja.

Käytännössä kuka tahansa yli 18-vuotias Suomen kansalainen voi hakea kevään aikana perussuomalaisten jäsenyyttä, matkustaa kesäkuussa Jyväskylään ja äänestää suosikkiaan puoluekokouspaikalla.

Perussuomalaiset erottuu suomalaisessa politiikan kentässä varmaan monella tapaa, mutta yksi eroista löytyy puolueen säännöistä.

”Puolueen jäsenyyttä haetaan kirjallisesti hakijan omakätisesti allekirjoittamalla puoluehallitukselle osoitetulla hakemuksella. Puoluehallitus päättää jäsenhakemuksen hyväksymisestä tai hylkäämisestä vapaan harkintansa mukaan.”

(…)

”Puolueen jäsenet maksavat vuosittain puoluevaltuuston vuosikokouksessaan määräämän jäsenmaksun puoluevaltuuston määräämään eräpäivään mennessä. Puolueeseen hyväksytty uusi jäsen maksaa edellä mainitun jäsenmaksun myös liittymisvuodelta puoluetoimiston lähettämän laskun mukaiseen eräpäivään mennessä. ”

(…)

”Puoluekokouksessa on läsnäolo-, puhe- ja äänioikeus jokaisella puolueen jäseneksi hyväksytyllä henkilöjäsenellä ja yhteisöjäsenellä siten, että jokaisella jäsenellä on yksi (1) ääni.”

Halla-ahon ehdokkuus puheenjohtajavaalissa avaa eräänlaisen Corbyn-efektin mahdollisuuden, joka ei onnistu Suomessa missään muussa nykyisessä eduskuntapuolueessa. Asian otti ensimmäisenä esille Ilta-Sanomat viikonloppuna.

Käytännössä kuka tahansa yli 18-vuotias Suomen kansalainen voi hakea kevään aikana perussuomalaisten jäsenyyttä, matkustaa kesäkuussa Jyväskylään ja äänestää suosikkiaan puoluekokouspaikalla. Mahdollisuutta voivat tietystikin käyttää kaikki tiettyä ehdokasta kannattavat vanhat tai uudet perussuomalaiset, ei vain ”halla-aholaiset”.

Perussuomalaisten puoluekokoukseen osallistui alkusyksyllä 2015 noin 2500 perussuomalaista ja muuta vierasta. Puoluesihteeri Riikka Slunga-Poutsalon mukaan puolue varautuu nyt vielä suurempaan väentungokseen ja jopa 3000 paikalletulijaan. Hän sanoi maanantaina Demokraatille, että kokouspaikka vaihtui Espoosta Jyväskylään, koska puolueella oli ”pieni hintsi siitä, että ensi kesä voi nostattaa mielenkiintoja kaikin puolin”.

Vaikka perusmepin osallistumisesta ei vielä edes tiedetä, pelkkä Halla-ahon ehkä-ehdokkuus sai puolueen nostamaan varausta 500 lisähenkilöllä edellisen puoluekokouksen vierasmäärään verrattuna.

Tynkkynen lukeutuu juuri sellaisiin häikäilemättömiin opportunisteihin, jotka tulevat tekemään kaikkensa ehdokkaansa puolesta.

Tuomion kiihottamisesta kansanryhmää vastaan Halla-ahon kanssa jakava Sebastian Tynkkynen lukeutuu niihin, jotka ovat varmoja Halla-ahon voitosta jo nyt.

”Lännen Median kyselytulos viimeistään kertoo, että Jussi Halla-ahosta tulee Perussuomalaisten seuraava puheenjohtaja ensi kesäkuussa”, Tynkkynen kirjoitti blogissaan viime viikolla.

”Jussi ei ole aloittanut kampanjaansa saati edes vahvistanut ehdokkuuttaan, ja tiskissä on jo 45,3 % tulos Soinia vastaan.”

Tynkkynen lukeutuu juuri sellaisiin häikäilemättömiin opportunisteihin, jotka tulevat tekemään kaikkensa ehdokkaansa puolesta. Sääntöjen sallimien mahdollisuuksien käyttäminen täydessä mitassaan on luultavasti keinoista puhtaimpia.

Slunga-Poutsalon mukaan uusia jäseniä, jotka ovat jo kesäkuussa äänestyskelpoisia, otetaan puolueeseen sisään aina toukokuulle saakka. Puoluehallitus ei puoluesihteerin mukaan tule pelaamaan mitään peliä estääkseen uusia tulijoita. Teoriassa perussuomalaisten puheenjohtajavaalissa voi käydä vain kääntymässä. Noin kuukaudessa sisään ja ulos. Simsalabim!

Soini on totisen paikan edessä joka tapauksessa. Puolueen jättäminen haukoille tietää oman elämäntyön romuttumista. Kisaan osallistuminen voi hyvinkin tuoda elämäntyön romuttumisen lisäksi vielä nöyryyttävän tappionkin.

Suo siellä, vetelä täällä. Ja vieläpä sääntöjen sallimissa puitteissa.

Lipponen Trumpin EU-lausunnosta: ”Sarjassa ärjyjä” – kommentoi myös aikeita saada Trump ja Putin Suomeen

Kuva: Johannes Ijäs

Suomen poliittisessa johdossa on pohdittu arktisen huippukokouksen järjestämistä, kun Suomi ottaa vastuun Arktisen neuvoston puheenjohtajuudesta tänä vuonna.

Myös se on ollut kaavailuissa ja mediaspekulaatioissa esillä, että huippukokouksessa voisivat tavata niin USA:n tuleva presidentti Donald Trump kuin Venäjän presidentti Vladimir Putin.

– Jos se on huippukokous, niin siellä ovat sitten kaikki ykköset mukana, entinen pitkäaikainen pääministeri Paavo Lipponen huomauttaa ensi alkuun.

Mitkä mahdollisuudet uskotte, että tällaiselle voisi olla? Kannattaako tätä kalaa niin sanotusti pyytää?

– Sitä kalaa kannattaa kyllä kannattaa pyytää ja Suomen asema on hyvä sellaisen hankkeen toteuttamiseksi, Lipponen sanoo.

Hän kuitenkin toppuuttelee presidentti Sauli Niinistönkin kommentoineen varovaisesti kaavailuja.

– Nythän me kaikki odotamme, mitä maailman politiikassa varsinaisesti alkaa tapahtua, Lipponen muistuttaa ja toteaa asioiden selkiintyvän vähitellen.

Kuinka todennäköisenä pidätte, että Trump ja Putin voitaisiin nähdä Arktisen neuvoston huippukokouksessa Suomessa?

– Todennäköisyyksiä en veikkaa, mutta pidän sitä mahdollisena, Lipponen vastaa Demokraatille.

”Kannattaa ottaa rauhallisesti tässä vaiheessa.”

Donald Trump on juuri luonnehtinut eurooppalaisille lehdille The Timesille ja Bildille antamassaan haastattelussa brittien Brexit-päätöstä loistavaksi ja kertonut uskovansa muiden maiden seuraavan perässä.

Paavo Lipponen toteaa Trumpin EU-lausunnosta, että ehkä se täytyy laskea Trumpin ”tähän sarjaan ärjyjä lausuntoja”. Lipposen mukaan vasta myöhemmin nähdään, kun Trump on presidenttinä, mitä tapahtuu.

– Minusta kannattaa ottaa rauhallisesti tässä vaiheessa, Lipponen toteaa.

Koskeeko tämä sama arvio myös USA:n ulko- ja turvallisuuspoliittista linjaa?

– Se koskee ylipäätään tietysti Trumpin tulevaa politiikkaa ja hallintoa. Siitä on myöskin hyvin ristiriitaisia viestejä. Katsotaan.

Millaisia odotusarvoja teillä on Trumpin politiikalle?

– Silloin kun presidentti vaihtuu, niin se on myöskin aina mahdollisuus johonkin. Sitähän me tietysti toivomme, että saataisiin ensinnäkin Syyrian tilanteeseen parempia ratkaisuja, saataisiin Minskin sopimus toteutumaan ja Ukrainan kriisi sillä tavoin hallintaan, ja ydinaseiden vähentäminen on keskeinen tavoite. Nämä ovat ehkä päällimmäisiä.

Jos Putin ja Trump lähentyvät, onko se Suomen etu?

– Jos näin tapahtuu niin, mitä se sitten käytännössä on, tässä vaiheessa ei sitä oikein voi kommentoida.

Paavo Lipponen kommentoi kansainvälisen politiikan kysymyksiä tänään Demokraatille Helsingissä, kun Teknologian tutkimuskeskus ja Tampereen ammattikorkeakoulu olivat julkaisseet Liikenneinfrastruktuuri 2040 -selvityksensä. Lipponen piti tilaisuudessa puheen.

Soini: ”Mitä ajattelisimme, jos sotilasvallankaappauksessa ammuttaisiin omilla hävittäjillämme eduskuntaa, Yle vallattaisiin ja yli 300 ihmistä tapettaisiin”

Perussuomalaisten puheenjohtaja Timo Soini on julkaissut vastauksen Janne Virkkuselle, Helsingin Sanomien entiselle päätoimittajalle.

Hän kritisoi minua siitä, että olin maininnut jotakin myönteistä Euroopan ja Turkin yhteisistä demokraattisista arvoista.”

Soini kirjoittaa verkkosivuillaan.

”Tosiasia on , että Turkissa on pidetty rehelliset parlamentti- ja presidentinvaalit. Vapaat vaalit ovat demokratian perusta. Ongelmia on sananvapauden ja oikeusvaltion suhteen. Tämän sanoin Turkissa suoraan ja selvästi.”

”Pyydän lukijaa hetken  pohtimaan, mitä me suomalaiset ajattelisimme, jos sotilasvallankaappauksessa ammuttaisiin omilla hävittäjillämme eduskuntaa, Yle vallattaisiin ja yli 300 ihmistä tapettaisiin. Kyllä se jälkensä jättää.”

Soini sanoo, ettei vähättele ongelmia.

”Me menemme kohti entistä epävarmempaa maailmaa. Kohti huonompaa tulevaisuutta monissa maailman kolkissa. Siinä ei auta surkuttelu ja voivottelu vaan on puhuttava niiden kanssa, joiden kanssa on eri mieltä.”

Taas kohusiirto politiikasta — nyt kauppajättiin

Kuva: Lehtikuva / Seppo Samuli

Perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehulan (kesk.) erityisavustaja Eeva Salmenpohja siirtyy päivittäistavarakauppajätti Keskon yhteiskuntasuhteiden johtajaksi.

Salmenpohja aloittaa Keskossa helmikuun alussa.

Rehula on vastannut hallituksessa muun muassa alkoholilain uudistamisesta. Kesko puolestaan on ajanut alkoholin myynnin vapauttamista.

Salmenpohjan korvaa Rehulan erityisavustajana Riikka Pirkkalainen.

Keskustelua aiheesta

Yllätysvalinta: Kansanedustaja nousi nuorten eurooppalaisten vaikuttajien listalle

Kuva: Lehtikuva

Kansanedustaja Ozan Yanar (vihr.) ja BrandBastion-yhtiön perustaja Jenny Wolfram on valittu talouslehti Forbesin nuorten eurooppalaisten vaikuttajien listalle. Listalla esitellään nykyisiä vaikuttajia ja tulevaisuuden toivoja.

Forbes listaa nuoria vaikuttajia kymmenellä eri elämänalalla. Kaikkiaan listoille on valittu yli 300 henkilöä Euroopan eri maista. Yanar valittiin Forbesin laki ja politiikka -listalle, Wolfram puolestaan media-alan listalle.

Yanar on helsinkiläinen vihreiden ensimmäisen kauden kansanedustaja.

Wolframin perustaman BrandBastionin tarjoama sovellus moderoi asiakkaiden verkkomainonnan yhteyteen tulevia palautteita ja kommentteja.

Viime vuonna Forbesin listaukseen valittiin Suomesta Slush-tapahtuman pääjärjestäjänä tunnetuksi tullut Miki Kuusi.

AVAINSANAT

Keskustelua aiheesta