Politiikka
19.11.2018 08:13 ・ Päivitetty: 19.11.2018 08:13
Sipilän pakolaispuheet analysoitiin: Retoriikassa täyskäännös syksyllä 2015
Juuri julkaistussa tutkimuksessa analysoidaan Suomen ja Ruotsin pääministerien pakolaiskriisiin liittyviä kannanottoja, lausuntoja ja haastatteluja.
Journal of Community and Applied Social Psychology -tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoittaa, että Juha Sipilän (kesk.) ja Stefan Löfvenin (Ruotsin sosialidemokraatit) puheissa tapahtui täyskäännös syksyllä 2015.
Kriisin alkuvaiheen tunteikas ja pääministerien omista kokemuksista ammentava solidaarisuuspuhe vaihtui rationaalisiin faktoihin nojaavaan retoriikkaan, jossa pakolaisista puhutaan lukuina ja yhtenä joukkona.
Inari Sakin ja Katarina Petterssonin tutkimuksessa havaittiin, että erityisesti pääministeri Sipilän puheessa alkaa syksystä 2015 esiintyä enemmän erontekoa ”todellisten avuntarvitsijoiden” ja muiden, ”ei aidosti hädänalaisten” välillä. Tutkimuksessa tarkasteltiin Juha Sipilän ja Stefan Löfvenin kannanottoja, lausuntoja ja haastatteluja tiedotusvälineissä sekä pääministerien blogeissa elokuusta 2015 kesään 2016.
Siinä selvitettiin, millä tavalla pääministerit esittävät itseään ja muita suhteessa pakolaiskriisiin. Vertaileva analyysi paljasti, että Sipilän ja Löfvenin retoriikassa oli paljon samankaltaisuuksia.
Kuitenkin maiden aiemman maahanmuuttopolitiikan sallivuuden erot ja tutkimuksen tekohetkellä erilaiset hallituskokoonpanot – Ruotsissa Sosiaalidemokraatit ja Vihreät olivat hallituksessa, kun taas Suomen hallituksessa olivat mukana Keskusta, Kokoomus ja Perussuomalaiset, sittemmin Siniset – tulivat esiin muun muassa Löfvenin retoriikassa, jossa Ruotsin tiukentuvasta maahanmuuttopolitiikasta syytettiin oppositiossa olevia ruotsidemokraatteja ja poliittista oikeistoa.
Itä-Suomen yliopiston tiedotteen mukaan tutkimus osoittaa, että molemmat pääministerit pyrkivät esittämään itsensä pakolaiskriisin yhteydessä myönteisessä valossa aktiivisina toimijoina – auttajina, lain suojelijoina, ongelmanratkaisijoina ja kansakunnan johtajina. Ristiriitaisia tunteita herättävien aiheiden, kuten maahanmuuttopolitiikan ehtojen tiukentamisen yhteydessä, pääministerit kuitenkin ottivat etäisyyttä tai vaikenivat aiheesta kokonaan.
Puheessaan he myös siirsivät vastuun muille toimijoille, kuten Euroopan unionille ja maille, jotka olivat kieltäytyneet taakanjaosta. Esimerkiksi puhuessaan turvapaikkapolitiikan ehtojen kiristymisestä, pääministeri Sipilä häivytti omaa toimijuuttaan ja vastuutaan vedoten Suomen lainsäädäntöön ja kansainvälisiin sopimuksiin.
Tutkimuksen nimi on englanniksi Managing stake and accountability in Prime Ministers’ accounts of the “refugee crisis”: A longitudinal analysis.
Tutkimusta rahoitti Suomen Akatemian projekti Kansakunnan tarinat: Historian representaatiot mediassa, politiikassa ja koulutuksessa.
Kommentit
Artikkeleita voi kommentoida yhden vuorokauden ajan julkaisuhetkestä. Kirjoita asiallisesti ja muita kunnioittaen. Ylläpito pidättää oikeuden poistaa sopimattomat viestit ja estää kirjoittajaa kommentoimasta.